Nauraako mies oikeasti?

Exästä kyse. Välillä olen tätä nähnyt. Ennen eroamme sanoin tälle hänen liiallisesta alkoholin käytöstään. Tuolloin hän ei myöntänyt mitään ongelmaa. Jätin sitten hänet monen itkun jälkeen, kun aina viina oli ykkönen. Nyt muutama vuosi on vierähtänyt ja taas tavattiin. Mies vaan nauraen sanoi, että nyt hänen lähisukukin on huomautellut juomisen määrästä ja ovat huolissaan. Miksi sanoo tämän nauraen? Miksi heittää asialla vitsiä? Onko se totuus, että se vain naurattaa?

Tottakai. Juominen on kivaa, hauskaa, siitä tulee hyvä fiilis. Ei kai kukaan sitä muuten tekisi.
Kun valitsee ystäväpiirinsä hyvin (ja ajan mittaan näin käy) siinä on suurempi joukko totamassa että se on kivaa, haluamassa jatkaa, haluamassa enemmän.
Ongelma se on enemmänkin meille jotka näämme siitä vaivaa - tän opetti eksäni mulle.

Eikö holisti sitten arvosta edes lähiomaisiensa huolta? Pysähdy kuuntelemaan omaa äitiään, veljeään? Onko niin sokea? Vai ei välitä? Näytti todellakin, että oli kivaa, vauhti päällä, energiaa riitti.

Kuinka voi ihminen jaksaa tuota vauhtia vetää koko vikonlopun? Ex kertoi, että on saanut kaveriltaan jotain lääkkeitä. Joilla saa vieläkin enemmän kivaa menoa aikaan. Näki varmaan kauhistuneen ilmeeni, kun yhtäkkiä sanoikin että se oli vain vitsi… taisi olla ennemminkin totuus. Kukakohan osaisi veikata mitä lääkettä vetää? Vauhti oli ainakin kova, yleensä tuossa vaiheessa on jo ollut unta vailla kun viimeksi tämän näin.

Vaikka arvostaisikin ja lupaisi lopettaa ja ryhdistäytyä niin seuraavana päivänä meno entisenlainen…“viina vie miestä”. Sen takia alkoholismia sanotaan sairaudeksi. Alkoholismilla on ihan omat lainalaisuutensa, ja yllättävän yhtenevää käyttäytymistä. Huomaat kyllä kun luet näitä tarinoita.

kyllä hän varmaan näkee toisten huolen, mutta pitää sitä ehkä liioitteluna, ja huvittuu siksi? alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus. ja juovuksissa on kivaa, silloin ei välitä pätkääkään muusta kuin omasta navasta, alkoholi vääristää realiteetit omanlaisikseen. kun alkoholismi kehittyy pidemmälle, voi olla ettei juominen enää tuo nautintoa, mutta elämä ilman alkoholia lienee vielä sietämättömämpää.

onneksi olkoon, että olet päässyt irrottautumaan, ja saat elää omaa elämääsi riippumatta alkoholistin edesottamuksista