Narkomaanipuoliso ja vauva tulossa

Olen aivan uusi tällä sivustolla ja en tiedä kirjoitanko oikeaan ryhmään…
Oletan että ketkä täällä sivustolla kirjoittelee niin ei ole heti tuomitsemassa täysin elämää miten mekin olemme eläneet viime vuodet.

meidän suhde taustaa ynm: olen hieman alle 30 ja mies hieman yli 30, 5vuotta yhdessä, edellisistä suhteista muutama lapsi kummallakin viikko ja viikko systeemillä. Tiesin kun tähän suhteeseen ryhdyin että miehellä viihdekäyttöä, itse en ollut kun pari kertaa kokeillut mm. Essoja ja piriä. Muutimme samantien yhteen ja pian huomasin että (pirin, pilven) käyttö oli miehellä joka päiväistä. Ei mennyt kuukauttakaan kun huomasin että itse olen jo samassa junassa, joka päivä tuli otettua kahvin kanssa amfetamiinia. Rallattelua jatkui ja jatkui, enkä minäkään enää pitänyt pahana asiana käyttöä. Töissä en ollut mutta pyöritin perhe arkea niin kuin normaali äiti, mutta vapaat viikot meni aina juhlien ja toilaillen. Miehellä omat työkuviot jota en sen enempää avaa… Vuosi sitten sain töitä, pirin käyttö vähentyi, koska töihin en halunnut mennä jos olin käyttänyt. Ja ajatus elämän muutoksesta heräsi, en halunnut enää salailla ja elää sitä samaa surullista ja masentavaa elämää mitä se näin jälleen päin on ollut. (toki en voi kieltää etteikö hauskaakin olisi ollut). Syksyllä tuli uusi muutos ja tulin raskaaksi, testin tehtyä kaikki päihteet on jäänyt pois. Kaipuuta ja himoa hyviin oloihin ja fiiliksiin on välillä ja tiedän että sitä lisää se että joudun katsomaan miehen päivittäistä käyttöä edelleen… Öitä poissa, vähäinen yhteinen aika, pelko mitä tapahtuu, poliiseja ovella, turhia lupauksia ynm perus kauraa mitä näissä kuvioissa ja elämäntyylissä onkaan.
Olemme keskustelleet asioista tuhansia kertoja että lopettaa ja vähentää mutta muutosta ei tapahdu… Pari päivää nukkuu kotona ja sitten taas mennään… Olen yrittänyt tukea ja auttaa mutta alan olla itse todella väsynyt ja turhautunut tilanteeseen. Rahalle olisi todellakin nyt muutakin menoa kun päihteet… En pysty näistä asioista juurikaan kenenkään kanssa puhumaan koska ei ole vaikka perhepiirissä yleinen tieto että ongelmaa on. Ystävät on niitä jotka käyttää joten olen myös yksinäinen koska en enää jaksa ystävien käyttöä ja samoja juttuja kuunnella kerrasta toiseen. Minulla masennusta ja pahaa ahdistusta joka pahentunut nyt raskausaikana ja nämä asiat on niitä jotka pahentaa tunteita…

Rakastan miestäni mutta olen aivan umpikujassa… Vauva syntyy parin kk päästä, eikä siinä ajassa muutosta synny, kun jokapäiväiseen käyttöön kuuluu amfetamiini, pilvi ja kipu lääkkeet, sekä rauhottavat sillon kun niitä on saatavilla… Pelkään oman vointini puolesta miten jaksan hoitaa vauvaa, kotia, itseäni jos mies jatkaa näin… Vanhemmat lapset ovat jo nyt. 10v joten he ovat onneksi jo omatoimisia ja auttaa siivouksessa ynm…

Näen itse kaiken niin eri valossa nykyään että tiedän oman tulevaisuuteni olevan raitis huumeiden/lääkkeiden väärinkäytön osalta. Siitä olen tällä hetkellä ylpeä ja todella onnellinen että muutos tuli näin.

Onko kenelläkään antaa neuvoja, vertaistukea jollain tavalla tms mistä saisin voimaa, uskoa tai uutta näkökantaa tilanteeseen? Olen niin vihainen, hukassa, yksinäinen, turhautunut ja väsynyt kaikkeen minkä ympärillä tässä eletään…

Hei, ja hienoa, että olet löytänyt tänne.

Huonopa olen jälleen neuvomaan, mutta tuossa tilanteessa, kun lapsikin on tulossa, lähtisin kyllä hakemaan apua tilanteeseen. Kerrot omasta ahdistuksesta ja masennuksesta, voisiko sen tiimoilta ottaa yhteyttä ihan terveydenhuoltoon? Moni täällä kertoo saaneensa apua kriisikeskuksen kautta, seurakunnilla taas on perheneuvontaa, josta myös voisi päästä alkuun.

Mahtavaa, että itse olet tehnyt päätöksen päihteettömästä elämästä. Toivottavasti löydät myös uusia ystäviä, joka tukevat tätä päätöstä.

Täällä Kotikanavalla kirjoitellaan lähinnä me alkoholistien läheiset, vaikka saman tyyppinen ahdistushan se läheistä painaa, tuhosipa toinen elämäänsä millä päihteellä tahansa. Kannattaa kuitenkin käydä vilkaisemassa myös tuolla Vilpolan puolella, joka on huumeiden käyttäjien läheisille tarkoitettu palsta.

Voimia sinulle ja hae ihmeessä apua jotakin kautta. Tänne kirjoittaminen on jo hyvä askel siihen suuntaan.