Hei,
käyn al-anonissa ja saan sieltä apua, mutta aina joskus tuntuu, että olisi niin kiva puhua myös nimenomaan huumeiden käyttäjien läheisten kanssa. Huumeiden käyttöön liittyy kuitenkin erityispiirteitä, esim. alakulttuuri. Ja joskus tuntuu, että al-anoneilla on minua kohtaan ennakkoluuloja, vaikka se kyllä saattaa olla omassa päässänikin.
Suomessa on toiminut nar-anon joskus. Onko kukaan käynyt siellä? Haaveilen myös mahdollisuudesta perustaa ryhmä Helsinkiin vaikka mitään kokemusta tai materiaalejL ei tietystikään ole…Löytyisiköhän jäseniä?
Hei Noppapeli
Muutamia vuosia sitten katselin Helsingin Nar-anonin osoitetietoja, olin hiukan kiinnostunut sen toiminnasta. Koska Helsinki on hiukan syrjässä asuinpaikaltani, niin olisin halunnut soittaa ensin, en löytänyt numeroa. Kyselin täällä asuvalta NA:n aktiivilta, tunteeko hän sitä toimintaa tai ketään Nar-anonilaista, ei tuntenut ketään.
Ymmärtääkseni jo kaksi asiasta kiinnostunutta voi perustaa ryhmän (ainakin AAL:ssä). Luulisin, että materiaalia olisi jo suomennettu. Aika paljon joutuisit aluksi ehkä sitoutumaan, että toiminta lähtisi pyörimään, mutta uskoisin sen olevan antoisaa ja tukevan omaa vointia.
Täällä meillä päin on Irti Huumeista ry:n toiminta ollut yli puoli vuotta tauolla, mikä on todella uskomatonta. Yksi palkattu työntekijä on hoitanut pinta-alaltaan puolta Suomea! Onhan täälläkin huumeidenkäyttäjiä ja läheisiä, valitettavasti! Ei löydy rahoja, ei siis tänne, muualle kuitenkin. Mitenhän ne avustukset on korvamerkittyjä? Tämä kaupunki tuskin tukee taloudellisesti IH:n toimintaa, palvelut varmastikin kiinnostaa!
Hyvää jatkoa sinulle Noppapeli, kirjoittele toki kuulumisiasi
Ja vielä… Itsekin olen monesti kokenut oloni hiukan yksinäiseksi Al-anonissa. Etupäässähän siellä on alkoholistien vaimoja. On kuitenkin joitakin aikuisten alkoholistilapsien tai sekakäyttäjien äitejä. Erilaisuuden tunne voi tosiaankin olla meidän omaa virhetulkintaa, kyllähän empaattinen vertaistuki on kuitenkin runsasta.
Nykyään käyn huomattavasti enempi AAL:ssä, eipä sielläkään ole juuri samassa tilanteessa olevia. Itselläni on neuroottinen pakkomielle, että minun täytyisi ymmärtää tämä ongelma pohjia myöten, jopa esivanhempien elämäntilanteesta lähtien, HUOH!
Viiden vuoden ryhmissä käynnin jälkeen, tapasin naisen, joka kertoi tarinaani: alkoholistinen lapsuuskoti, työnarkomaani mies, narkomaanipoika jne. Harmi, hänkin asuu liian kaukana…
En kuitenkaan usko, että ongelmat täysin poikeaisi toisistaan, juopotteleeko läheinen vai vetääkö huumeita, onko hän puoliso tai lapsi jne. Kamalaa se on aina…
Minä koen myös “tarkemmin kohdennetuksi” vertaistuen muilta huumeidenkäyttäjien läheisiltä. Siihen liittyy niin paljon ne omat kuviot ja säätämiset, halu tienata “helposti”, jännitys ja vaaratilanteet, jotka jo itsessään on koukuttavia tekijöitä. Olisin kiinnostunut ryhmästä, mutta tällä hetkellä matkaa tulee vielä liikaa helsinkiin.
Suuri kiinnostus olisi tallaiseen ryhmään!
Ryhmää kaipaisin minäkin, varsinkin kuolleiden narkkareiden omaisille.
Mutta ei taida tänne pieneen kaupunkiin sellaista koskaan tulla.
Perustetaan 
Mihin kaupunkiin perustetaan?
Äänestän Helsinkiä.
Yksi idea vaan ilmaan heitettynä on Skype-ryhmä. Sellainen toimii ainakin Englannin Nar-anonin alaisuudessa. Itse oon osallistunut siihen kahdesti, mutta yhteys tai mun luurit oli huonot ja englannin kieli ei yllättäen taipunut puhumaan näistä asioista joten lähinnä vaan kuuntelin.
Mä tuun jos tällainen ryhmä käynnistyy!
Tää olis tosi hienoa. Katselin huvikseni niin nar-anonin maailmanpalvelun sivuilta saa kyllä ohjeita ryhmän perustamiseen. Ja sieltä voi tilata myös kirjallisuutta. Ainakin jotain sellaista pitäis kai olla ryhmällä, vai mitä?
Musta tuntuu että perustamassa pitäisi olla joku tai joitain sellaisiakin jotka ovat käyneet 12 askeleen ryhmissä pidempään ja tuntevat sen “eetoksen” ja tavat, jotta nar-anonista tulisi nimenomaan 12 askeleen ryhmä eikä yleensä vain vertaistukiryhmä. Mitä olette mieltä tästä? Onko sellainen ajatus turha ja ryhmä lähtisi toimimaan hyvin ilman valtavaa 12 askelen kokemusta. Itse olen käynyt vasta niin vähän aikaa että mulla ei sellaista pitkää kokemusta ole.
Voisko se sitten olla sellainen vertaistukiryhmä, eikä niinkään vaikeasti aloitettava nar-anon?