Naisten tukiryhmä

Hei!

Minusta olisi kiva jos meille naisille olisi oma ketju missä voisi purkaa päivittäisä asioita. Itsellä tilanne on se, että olen pelannut viisi vuotta ja nyt vain tuli stoppi tälle hommalle. Apuakin olen lähtenyt hakemaan ja käynyt nyt A-klinikalla juttelemassa asioista. Äitinä tunnen suurta syyllisyyttä siitä, että olen pelannut niin kauan ja tähän havahtumiseen on tarvittu liian monta retkahdusta. En vain yksinkertaisesti enään halua, että mieheni saatikka lapseni altistuvat enään tälle. Peliriippuvainen olen ja nyt se on kaikille myönnetty. Enään ei tarvitse salata asioita edes omilta vanhemmilta. On huomattavasti helpompi hengittää ja yrittää pitää nollatoleranssia :slight_smile:

Olen myös mukana tukiryhmässä täällä netissä, mutta siellä ei ole ketään samassa tilanteessa olevaa ihmistä, saati sitten naispuolista :confused: Joten toivoisinkin, että jos täältä löytäisi vertaistukea ajatuksia jakamaan :slight_smile:

Heippa!
Tässä iltani ratoksi selailin nettiä ennen nukkumaan menoa ja mietin taas (niin kuin teen joka päivä), että olisi aiheellista saada tämä peliongelmani hoidettua ja eksyin sitten tänne :slight_smile:
Olen kotiäitinä ja mieheni tekee pitkää päivää töissä. Se on ehkä auttanut peliongelmani syntymistä; joku riittämättömyyden tunne, jota yritän peittää pelaamisella. Se on mun keino poistaa stressiä ja saan siitä hyvän olon (noh, ainakin silloin kun voitan…) Olen aivan toinen ihminen pelatessani.
haluan eroon tästä ja toisaalta taas en halua.
Miten hakeuduit hoitoon? Paikkakunnallamme on aika niukasti tietoa siitä, että miten tällaista sairautta pitäisi ja voi hoitaa.
minä olisin mielelläni tällaisessa tukiryhmässä, jos vaan mukaan hyväksytään :slight_smile:

Tottakai hyväksytään! Oonkin odotellut et millon tänne joku uskaltaa kirjottaa :slight_smile:

Minulla oli aivan samanlaisia tuntemuksi siitä pelaamattomuudesta. Halutti lopettaa, mutta toisaalta ei haluttanu vaikka tiesi kuinka turmiollista se on itselle sekä perheelle ja ennen kaikkea taloudelle. Sanoinkin klinikalla, että pelottaa luopua jostakin asiasta loppuelämäksi. Työntekijä sen ilmaisikin hyvin, että olen luopumasta “ystävästä” johon olen aina turvautunut, kun on ahdistanut muu elämä. Sieltä on tullu ne adrenaliinipiikit elämään. Päivä kerrallaan ja niin tässä mennään.

Katsoppa mrs.qwerty tuolta A-klinikan sivuilta http://www.a-klinikka.fi/, että onko teidän paikkakunnalla klinikkaa. Uskoisin et jos ei ole niin mielenterveyspuolelta varmaan osaisivat lähteä auttamaan ja suosittelemaan hoitoa. Sinne vain rohkeasti soitat ja sanot, että tarvitset apua. Voin sanoa mikä huojennus se oli, kun sai soitettua A-klinikalle ja sai ajan. Sitä sai toivoa et nyt on oikeasti nostanut asian esiin et voisi ehkä alkaa käsittelemään asiaa. Ensimmäisen istunnon jälkeen olo oli vielä parempi :slight_smile: Ja toisella puolella istui oikein mukava asiantuntija, jolle oli helppo jutella asioista, vaikka hirmusesti epäilinkin ja jännitti koko tapaaminen.

noinhan se menee

pitää vaan myöntää, joka onkin se vaikeampi puoli, että on peliongelmainen, huh

Se että päättää ettei pelaa, riittää

Mutta se että päättää ettei pelaa enää koskaan on vaikeampaa

Kannattaa kuitenkin ajatella päivä kerrallaan, muuten alkaa ahdistamaan

sori, oon mies mut haluun auttaa kaikkia jos näil viesteillä sen voi tehdä

auttakaa toisianne,

mä sain apua kun tajusin sitä pyytää, kiitos peliklinikka

Soitin tänään lääkärille ja sain ajan huomiseksi. (paikkakunnallamme asia kuin asia pitää näköjään hoitaa omalääkärin kautta. Tuntuu aika oudolta ja vähän nöyryyttävältäkin mutta olkoon…)
Toivon, että saisin apua ongelmaani ja sen tuomiin tuntemuksiin. Ei minua kukaan ystävistäni ymmärrä, heistä ei yksikään ole ollut peluri koskaan. Ainoa riippuvuus on tupakka ja siitäkin on onnistunut muutama jo luopumaan. Ystäväni eivät tiedä, että kuinka paljon pelaan, tietävät minun laittavan joskus jonkin verran rahaa kaupan tms. pelikoneisiin, mutta totuus on hieman toinen, sinne saattaa mennä vaikka satanenkin yhdeltä istumalta, nettipeleihin muutama satanen kerralla ja sitten taas odotellaan seuraavaa suuren suurta rahasummaa, jota lapsenhoidosta kotona maksetaan. Ja arvatkaa vaan hävettääkö ja ahdistaako mua. Mun perhe ansaitsee niin paljon parempaa, kuin tämä…
Ennen tätä tasaista perhe-elämää, itsekin poltin ja kävin baareissa. Pelasin silloinkin, mutta en tuntenut siihen näin suurta himoa. Olenkin jo miettinyt, että pitäisi varmaan aloittaa tupakointi taas niin olis sitten yksi stressinpurkukeino enemmän…:stuck_out_tongue:
No jos nyt ei kuitenkaan…mutta mä uskon siihen, että ihmisen paheiden summa on vakio; kun luopuu yhdestä riippuvuudesta niin toinen tulee tilalle. Toivoisin, että saisin vaikka pureman liikuntakärpäseltä niin saisin ehkä helpommin tämän nykyisen “harrastukseni” kuriin…
kuinka pitkään olette olleet pelaamatta?
hienoa kuulla, että apua on saatavilla, mutta kun se avun hakeminen on niin kova paikka. Vaikka sitä tietää olevansa peliongelmainen ja myöntääkin sen niin silti siitä puhuminen on niin vaikeaa.
Tulen kertomaan sitten miten lääkärissä kävi, pitäkää peukkuja, että saisin tän parantumiseni etenemään :slight_smile:

mrs.qwerty: Hienoa, että olet nyt sitten ottanut sen ensimmäisen askeleen. Toivottavasti sattuu sellainen ihminen, joka kuuntelee ja osaa ohjata sinut eteenpäin. Kyllä se siitä lähtee. Suosittelen, että keskustelet myös miehesi kanssa asioista, jollet ole jo niin tehny. Elämä on huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse mitään salailla. Salailemalla “parantuminen” ei ainakaan kovin hyvin lähde etenemään.

Itsellä on sama homma, että ystävät eivät tiedä. Sen kyllä tietävät et tykkään pelata pelikoneita mut siihen se jää. Todellisuutta ei kukaan muu kuin omat vanhemmat ja nyt mies. Toivottavasti ehdin tästä saada itseni irti ennen kuin lapsemme alkaa tajuamaan asioita :slight_smile: Olen nyt itse ollu pelaamatta 14 päivää ja vaikka rahaa on niin jotenkin en edes tunne tarvetta pelata niitä. Nyt on huojentavaa et voi jopa jäädä joka kuukausi rahaa säästöönkin :laughing:

Päivä kerrallaan ja muistahan tulla kertomaan miten kävi :wink:

Miten mrs.qwertylla meni? Luinkin tuolta toisesta ketjusta vähän mut olis kiva kuulla lisääkin et mitkä on nyt fiilikset :slight_smile:

Itsellä en ole nyt pelannut 17 päivään ja voin sanoa et on jo mahtava fiilis. Joka päivälle oon jotakin tehny ja menny. Ja nyt kun aloitin kuntoilunkin niin saa fyysisestikkin itsensä kuntoon :slight_smile:

Moi!
Loistavaa, se on pitkä aika olla pelaamatta :slight_smile:
Kävin tosiaan lääkärissä. Sain masennuslääkkeitä, D-vitamiinikuurin ja lähetteen psykologille. Ottivat myös monta purkkia verta, kilpirauhasarvot ym. pitää tutkia…
Selvisi sen verran, että masennukseni ja aggressioini johtuu todennäköisesti pelaamisesta ja pelaamiseni masennuksesta. (tuon olisin kyllä osannut kertoa ihan ilman lääkäriäkin… :wink: )
Mutta olen tyytyväinen saadessani asioita etenemään. Parin viikon päästä pitäisi nähdä, että vaikuttaako lääkkeet mitään ja silloin myös varaan uudestaan ajan lääkärilleni, jolloin katsotaan, että miten jatkossa toimitaan.
Tänään suljin kaikki pelitilini. Mietinkin, että olisikohan nyt järkevintä jättää KAIKKI pelaaminen pois vai vain rahapelit? Pidän kovasti pasiansseista ja joitain pleikkaripelejäkin tulee välillä hakattua, mutta en kyllä saa niistä samanlaista tyydytystä, kuin rahapeleistä.
Voi kun mäkin kiinnostuisin jostain liikunnallisesta harrastuksesta…kuntosalilla on tullut käytyä joskus muinoin vähän ahkeramminkin, mutta nyt tuntuu, ettei mikään kiinnosta (niin joo, pelaaminen tietysti… :unamused: )
No, katsotaan, jos noi lääkkeet ja tuleva kevät auttais vähän.
Tsemppiä kovasti, pidä pelaamaton linjasi niin mä tuun täältä samaan suuntaan hissukseen :slight_smile:

Mun mielipide on että ei sun noita pasiansseja sun muita pleikkaripelejä tarvi jättää. Kyllä korttia ja lautapelejä ym. pelejä voi pelata mitkä ovat aivan eri asia kuin raha pelit. Rahapeleissä peliriippuvaisellahan se riippuvuus syntyy juuri siihen äärimmäisen jännittävään maailmaan, jännitys voitosta. Mutta ajan kanssa se karkaa käsistä ja kunnolla. Mitä kauemmin pelaa ja suurempia voittoja saa sitä pahemmaksi riippuvuus menee. Lopussa ei saa enää ‘‘pienistä’’ 20€ voitosta mitään kicksejä. Panokset kasvaa ja näin ollen mahdolliset voitot. Itsekin aluksi tein ihan maksimissaan parin euron panoksella pitkävetoa ja pelikoneita pelasin 20c panoksella mutta lopussa aina se euro muuten vitutti jos tuli vaikka tähdessä kolme tähteä 20c panoksella ja sai vaan sen 10€ kun sitten ajatteli et vittu kun ei ollu euron panosta ois tullu 50€. Sama netti pelit ja pokeri. Loppuajasta tein niitä 100€ livevetoja. Pieni voitto ei tuonut enää tyydytystä ja nälkä kasvoi syödessä, vielä yks varma kohde ja sitten kosahtaa 1400€. Niin ihmettelee miksen kotiuttanut? Mutta täällä huomaa kuin lueskelee muiden viestejä niin aivan käsittämättömiä juttuja, tekee oikein pahaa itsellä lukea välillä toisten tekstejä kuinka huonossa jamassa asiat on. Tapauksia jossa satojen tuhansien eurojen voitot tilillä ja pelattu kuukausissa takaisin korkojen kera. Kämppä lähtenyt ja kymppitonnien laina päälle. Tai 31 000€ casinovoitot päivässä takaisin. Näissä tapauksissa olen ruvennut miettimään riittääkö meille mikään?

eipä mittään!tulipahan pelattua taas viimisetki roposet tililtä,ei oikeesta edes vituta yhtää ku ei oo mitään mentettävää enää…

mrs.qwerty: Se on nyt hyvä homma et noinkin perusteellisesti lähtivät tutkimaan sitä :slight_smile: Niin ja kyllähän se aika paljon masentaa jos kaikki rahat menee pelaamiseen ja se salaileminen, omien jälkien peittely. Ey ei kovin ruudinkeksijä tarvi olla siihen diagnoosiin :smiley: Mutta tärkeintä on nyt et oot hakenu apua ja saanu sitä. Ja mitä noihin muihin peleihin tulee niin miekin olen sitä mieltä et kyllä niitä lautapelejä ja konsolipelejä voi pelata, kun ei niihin liity rahaa.

Itsellä kun tosiaan pahimmat on pokeriautomaatit. Kaikki hedelmäpelit niin ei tuota sitä samaa jännitystä ja ei oo ollu ongelma, mutta siltikkin otin nollatoleranssin et en edes kokeile nyt niitä hedelmäpelejäkään. Sama homma esim. lotto yms. aattelin kyllä et jos haluttaa lotota niin lottoan, koska taas se ei ole ollu ikinä mikään ongelma mulle. Päinvastoin, oon taitanu lotota koko elämäni aikana vaan 3 kertaa :smiley:

En usko kyllä et mikään riittäis. Aina ne sais takasin tungettua ne voitetut rahat. Omasta kokemuksesta voin sanoa senkin :frowning: Olis vaan sillon pitäny tajuta se, mutta itse ei ollu vaan valmis vielä sillon tähän prosessiin ja eipä siten mitenkään muuten voi “parantua” kuin se et hyväksyy täysin ne asiat mitä on tehny itselle,perheelle,taloudelle monen vuoden pelaamisen takia. A-klinikan tukihenkilö kiteytti kuitenkin sen et mulla on varsin hyvät mahdollisuudet päästä tästä eroon. On vakituinen työpaikka, tukea antava mies, pieni tyttö antamassa sitä voimaa ja halua muuttua, vanhemmat jotka haluu auttaa mua tässä asiassa yms. Monella ei ole se pohja siellä mistä alottaa rakentamaan sitä pelaamatonta elämää.

Elämänkoulu: Monet on tuntenu tuota samaa. Haluaako sinussa edes pienikään osa päästä pelaamisesta eroon?

tottakai haluan!viikon olin pelaamatta ja eilen taas repsahin :frowning: tiedän että se on vaikeata ku 10vuotta kohta pelannu kaikennäkösiä pelejä :frowning:…kyl tämä tästä jospa jäädyttäis kaikki nettitilit ja muut näin alkuun. Toivottavasti alkoholi ei nyt sitten tulis pelihimon tilalle,mul on sellanen tunne et on pakko korvata se pelihimo jolllaa ja aina ku on kännissä ni ei tee mieli pelata ollenkaan :confused:

Elämänkoulu; Tosiaankin kannattaa heti jäädyttää kaikki pelitilit! Itse lähdin siitä, että vaihdoin mailin uuteen, koska vanhaan mailiin tuli joka päivä jotakin mainosta casinoilta. Kaikki rahat olen siirtänyt meidän perheen yhteiselle tilille mistä voi katsoa et mihin ne rahat oikein menee :slight_smile: Mahollisimman puhtaaksi tehdä oma ympäristö ja karsia pois ne houkutukset heti kättelyssä. Auttasko se sitten jos, vaikka nostasit aina sillon kun tulee rahaa niin ulos tililtä niin et voi niitä ainakaan nettikasinoihin pistää? Mulla ehdotti tukihenkilö tälläistä kokeilemista et näkee sit kokoajan ne rahat ja ymmärtää myös paremmin sen rahan arvon. Netissä kun se vaan on niin helppo laittaa niitä menemään. Itsellä ainakin hirvittää jos olis kädessä kuukauden rahamäärä,menisin ja hakkaisin sen johonkin peliautomaattiin. Joillakin varmaan toimii ja joillakin ei. Sehän täysin riippuu et minkälainen se peliriippuvuus on ja mitä kohtaan se on.

se vois olla toimiva ratkaisu että nostais kaikki tilit käteen…koska ei mua kiinnosta mitkää muut pelit tällähetkellä kun netticasinot ja pokeri,kyllä se rahanarvo on ollu mulla kadoksissa jo vuosia,sekin auttaisi lopettamaan jos tajuaisi sen rahanarvon joskus :slight_smile:toivotaan parasta ja pelätään pahinta koska ens viikolla pitäisi tulla kolmesta eri firmasta palkka :open_mouth:

Oletko myöntänyt kellekkään läheiselle et sulla on peliongelma tai hakenu apua esim. klinikalta? Ajattelin vaan et josko alussa vaikka tekisit viikkobudjetin itselle. Kaikki laskut, vuokra yms menot maksat pois heti ja loput rahat nostasit ja antasit jollekkin läheiselle joka sitten antas rahaa? Olisko niin helpompaa niin ei tosiaankaan tulis niitä houkutuksia näin alussa ja pääsisit pahimman yli.

joo olen kertonu äidilleni ja parille kaverille…olen nyt tehny itelleni budjetin kuukaudeksi,eikä seuraavasta palkasta oikeen käteen muuta jää ku tyhjää laskujen ja velkojen jälkeen :/täytyy joo osan rahoista antaa äiskälle koska ei ne mulla kauaa vanhene,menee pari kuukautta ennenkuin on taas talous jonkunäkösessä kuosissa.olen huomannu sen et jos ei ole tilillä rahaa ni ei tee mieli pelatakkaan yhtään,sit ku tulee tili ni himot iskee samantien…elikkä parempi ku nostan kaikki rahat pois :slight_smile:

Elämänkoulu: Kyllä se kannattaa tehdä itselle se pelaaminen mahdollisimman vaikeaksi näin alussa ja vaikka tuntuiskin et sitten jonkun ajaa päästä helpottaa himojen suhteen niin jatkaa samaan malliin. Tästähän ei kyllä parane et aina sitä on toipilas tai ainakin itse ajattelen niin. Niin helppo on lipsua vaan kokeilemaan edes kerran ja siitä no ehkä vielä toisen kerran :slight_smile: Asutkos ihan yksiksesi vai?

Täällä ei ole pelihimot sen pahemmin vaivannu, joskus on taas välähdys käynyt mielessä jostain pelitilanteesta mut yhtä nopeaa kun se on mieleen tullu niin on yhtä nopeaa myös lähteny :slight_smile: En edes sortunu, kun olin viihteellä ja vieläpä pubissa misää olen aina tahkonnut pokerikonetta. Oli niin hauskaa ettei edes käyny mielessä et olis voinu kokeilla :smiley:

Hyvä hehanne! :slight_smile:
Mulla on nyt menossa kolmas päivä pelaamatta…ei kovin pitkä aika, mutta tästä se lähtee!
Yleensä olisin jo tähän mennessä laittanut rahaa pelitileille ja tahkonnut kahvikuppi kourassa rahaa viemäristä alas ainakin niin kauan, kunnes lapsi herää päiväunilta…
Mutta ei tänään.
Otin tavoitteeksi kuukauden pelaamattomuuden nyt ensalkuun. jos siinä onnistun niin käyn laittamassa itselleni rakennekynnet palkinnoksi :slight_smile: ennen pystyin pitämään kynsiä aina, nyt on jostain syystä rahat menneet johonkin vielä turhempaan… :blush:
Pakko myöntää, että kovasti tekis mieli pelata. Saattaa, olla, että meidän tietokoneen pasianssissa on melkoiset ennätykset hakattuna, ennen kuin maaliskuu loppuu… :laughing:

Tsemppiä kaikille pelipaussia viettäville!! :slight_smile:

Jes, päivä numero 5.
Maksoin laskut nettipankissa ja rahaa jäi vielä muutamaan suurempaan kauppareissuunkin, todella kiva fiilis!
Olis ollut mahdollisuus siis siirtää rahaa jollekin pelitilille (vaikka olen laittanut kiinni niistä kaikki, mihin olen rekisteröitynyt, niin enköhän mä jostain olis uuden saitin löytänyt…! :wink: ) mutta selvisin houkutuksesta!
Kämppä ei ole ollut näin puhdas sitten nais muistiin, pakkohan se energia on johonkin suunnata, joten teen sitten jotain järkevää :slight_smile:
Cipralex ilmeisesti alkaa toimimaan, olo ei ole enään kovin onneton, suorastaan melkein tyytyväinen. Mikä tärkeintä, en ole pelannut :slight_smile:

Hienoa mrs.qwerty! Siitä se lähtee ja tosiaa kannattaa purkaa se energia johonkin muuhun. Tai no nyt tuntuu et sitä energiaa on laittaa johonkin muuhun kuin pelaamiseen. Ei tarvi montaa tuntia istua koneella takoen pelikoneita ja saa silläkin ajankäytöllä jotain näkyvää jälkeä kotona :slight_smile:

Itsellä menossa 26 pelaamaton päivä ja päivä päivältä olo tuntuu paremmalta. Itse olen alkanu tosiaan käymään nyt kolme kertaa viikossa salilla ja tää viikko on menny sit sisustaessa. Laitan nyt sit rahaa johonkin näkyvään joka tuottaa kanssa mielihyvää, kun saa toivomansa makuuhuoneen :slight_smile: