Muutosta etsimässä

Hei kaikille!
Olen jälleen kerran tilanteessa, että jotain pitää tehdä juomiseni suhteen. En juo viikolla mutta nyt viimeaikoina on mennyt jokainen viikonloppu juoden ja kunnolla. Olen vielä työelämässä ja siksi en viikolla voi juoda, sillä pitää olla ajokunnossa. Viikonlopun juomisen jälkeen olen masentunut ja ahdistunut, välillä itsetuhoisiakin ajatuksia ollut. Menevät kyllä muutamassa päivässä ohi ja olenkin taas valmis korkkaamaan pullon perjantaina töiden jälkeen. Mulla on useampia lopettamisyrityksiä takana pisimmillään puoli vuotta. Sitten on tullut joku näennäinen syy vetää pää täyteen ja sitten sitä on jatkunut. Nyt olen todella väsynyt itseeni ja juomiseeni. En työni vuoksi tahdo mennä A-klinikalle enkä myöskään ryhmistä ole innostunut. Olen käynyt täällä plinkissä paljonkin ja koen tämän itselleni tärkeäksi. On hyvä, kun ei tarvitse olla yksin ongelmiensa kanssa. Tänään etenee loppuelämäni ensimmäinen päivä ja ilman viinaa :slight_smile:

Tervetuola tänne! Täältä moni on saanut avun.

Tässä musiikkia, jossa solistina on yli 40 vuotta raittiina ollut Eino Grön.
youtube.com/watch?v=cBt12oWLjCo

Tänään et ole yksin

Moi Liljankukka,

pyydä lääkäriltä Antabus resepti. Ainakin itse hyödyin/hyödyn siitä paljon kun alkoholia ei kerta kaikkiaan voi ottaa.

Tsemppiä, onnistut kyllä ratistumaan :smiley:

Tyyne

Aivan hyvin kuvaat tuota ongelmaisen elämää.

A.klinikalla on asiakkaistaan vaitiolovelvollisuus.

Jos ryhmillä tarkoitat AA-ryhmiä niin niihin voi hyvinkin mennä naapurikaupungissa ja aivan nimettömänä.

Tsemppiä!

Kiitti tsempeistä! Ne ovat todella tarpeen. Ensimmäinen selvä päivä takana ja fiilikset tosi väsyneet. Aavistelen kuitenkin, että nukkumisen kanssa tulee ongelmia seuraavina öinä mutta kokemuksesta tiedän niiden helpottuvan jo ensimmäisen viikon jälkeen. Olen viettänyt paljon aikaa lukemassa kirjoituksia täällä plinkissä ja muistellut aikaisempia raitistumisyrityksiäni. Ilman viinaa olemisen aloittaminen viime kerralla ei ollut kovin vaikeaa ja muistan, kuinka nautin siitä, ettei tarvinnut juoda. Elin päivän kerrallaan enkä tehnyt mitään suurempia suunnitelmia kunnes sitten tuli se retkahdus. Minä vain päätin juoda ja voi, miten harmitti jälkeenpäin. Mutta nyt uutta yritystä, ehkä minäkin vielä onnistun! Ja nyt sänkyyn, jos jaksaisi jotenkin hinata itsensä töihin. Palataan ja öitä!

Huomenia! Yö nukuttu vaikka ei niin huonosti kuin ennustelin. Aamuni aloitin kuuntelemalla Lomapuiston laittaman Eino Grönin kappaleen… sopii todella hyvin tilanteeseen, kun täytyy etsiä elämään muutosta. En mene kylläkään torille vaan töihin mutta toivon, että tästä päivästä tulisi kuitenkin parempi kuin eilinen. Onneksi voin mennä töihin, on pienempi paha kuin yrittää kuluttaa päivää omien ajatusten kanssa. Mulla on sen verran kokemusta Antabuksesta, että sain haettua reseptin lääkäriltä ja kävin jopa labrakokeissakin mutta en sitten kuitenkaan hakenut niitä apteeekista. Jostain kumman syystä jokin pisti vastaan. Olen käynyt myös terapiassa aika pitkäänkin mutta en kokenut saavani siitä ihmeemmin apua. Terapeutti oli kyllä ihan ok ja meillä synkkasi mutta jotenkin keskustelut painottuivat enemmän työssä jaksamiseeni. Vaikka kyllähän yksi tekijä juomisen taustalla on juuri työn kuormittavuus ja väsyminen siihen ja sitten pitää juomisella nollata ja unohtaa kaikki. Tällä viikolla ensimmäinen kompastuskivi onkin jo torstaina, kun perjantai on vapaata. Tänään kuitenkin olen ilman viinaa ja töiden jälkeen menen jumppaan ja sitten onkin jo päivä pitkällä.

Huomenta Liljankukka.
Tsemppiä yritykseen elää parempaa elämää.
Itse olen Antabuksen käyttäjä ja pysyn kunnes tulee 1000 päivää raittiutta täyteen. Antabuksen aloittamisessa on henkinen kamppailu kovaa koska tietää itsekkin että enää ei voi juoda. Ei voi enää itse valita. Portti sulkeutuu ja sen avaaminen kestää viikon. Mielesi laittaa vastaan. Se on juuri se viinanhimo jota vastaan sinun on taisteltava. Ei ole oikotietä. Mutta minä uskon että kun otat ensimmäisen Antabuksen tunnet samalla suurta kunnioitusta itseäsi kohtaan.
Niin tunnen minäkin nyt, kun otan Antabuksen nro. 614.

Hyvää työpäivää sinulle, minä lähden aamulenkille.

Työpäivä takana ja ilta mennyt vaan oleillessa. Olen ollut totaalisen väsynyt. Sen verran yritän saada itsestäni irti, että muutaman sanan kirjoitan tänne ennen kuin menen yöpuulle. Tästä väsymyksestä mun pitää kyllä päästä, sillä sen piikkiin voi niin helposti laittaa, että voi juoda. Pitäisi päästä myös ulos vaikka vaan kävelemään mutta ehkä sen aika on huomenna sitten. Ja on se varmaan niin 0132 kuin kirjoitit, että kun ottaa sen Antabuksen, se todella tarkoittaa korkin kiinni laittamista lopullisesti. Ehkä taustalla voi olla epävarmuutta mutta mun luonteeni on kyllä sellainen, että haluan ensin yrittää, jospa onnistuisin ilman sitä. Mutta katsotaan, miten tämä etenee. Mulla on kuitenkin kova halu olla ilman viinaa. Ja tänään olen ollut kaksi ensimmäistä tärkeää päivää juomatta!

Voihan tämä näinkin olla. Vaan voi se olla niinkin, että yksi iso tekijä työn kuormittavuuden taustalla on juominen. Ja kaikki mitä siihen liittyy huolineen terveydestä, jaksamisesta, unen laatu jne. Ja juominenhan se vasta kuormittaa elimistöä, vaikka puhutaankin tuosta “nollaamisesta”.

Itselläni ainakin tuntemus työn kuormittavuudesta ja stressaavuudesta väheni selkeästi juomisen lopettamisen myötä. Aikaa se toki ottaa, että kunnolla pääsee irti, mutta kyllä se kannattaa.

Heräsin sitten yöllä kello kaksi ja siinä kieriskellessäni mietin tätä juomistani. Minulla ei pitäisi olla mitään erityistä syytä juoda, on perhe, työ, jokunen harrastus ja terveyttäkin vielä. Sosiaalinen elämä ei kovin kummoista ole, mutta olen aina viihtynyt yksinäni. On niin helppo hakea kuitenkin syytä juomiselle ja itselläni se taitaa tulla tuosta työstä. Ja uskokaa tai älkää, tulin lopulta aivan samaan tulokseen kuin yoru kirjoitti… kyllä nuo työnkin ongelmat paljolti tulee juomisen kautta. Ja aivan hullua, että oivallan asian vasta nyt :frowning: Mulla on työ, jossa teen aamuja ja iltoja eli viikonloput ovat aina vapaat. Viikonloppuinahan pitäisi juuri palautua työviikon jutuista mutta meikäläinenhän alkaa juomaan hullun lailla siihen asti, että voi jossakin kunnossa maanantaina mennä töihin. Järjenkin pitäisi sanoa, ette palautumisesta ole tietoakaan. Mutta jos hoitaisin itseäni viikonloppuna, ulkoilisin, kävisin salilla, lepäisin ja tekisin kaikkea mukavaa unohtaen työasiat, fiilis olisi maanantaina paljon parempi ja jaksaisi niitä työn haasteitakin paremmin. Nyt sen sijaan olen väsynyt, ahdistunut, en pysty nukkumaan ja on kaikenlaisia fyysisiä oireita kuten mahdoton hikoilu. Tässä nyt mietittävää torstaille, kun ajelen töistä kotiin ja edessä pidennetty viikonloppu. Tänään kuitenkin selvänä!

Liljankukka kirjoitti

Kun alkoholiriippuvuus iän ja vuosien myötä vahvistuu, ei juomiseen tarvitse olla muuta syytä kuin riippuvuus. Siitä osa on fyysistä, osa psyykkistä. Työ, perhe, harrastukset, itsestä ja muista välittäminen liukenevat lasiin. Olet havahtunut oikeaan aikaan oman juomisesi vakavuuteen. On hyödyllistä lopettaa tässä vaiheessa, kun olet työkykyinen, työpaikka jäljellä, samoin perhe. Helpompaa ei lopettaminen välttämättä ole, onhan kaikki ulkoisesti hyvin. Mutta on hyväksyttävä, että jokaisella on oma pohjansa, muista riippumaton hetki, kun syntyy halu lopettaa.
Jos lopettaminen ei omin voimin ja päätöksin onnistu, apua on saatavana monenlaista. Täältä saa vertaistukea, sinunkaan ei tarvitse jäädä yksin.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

Nyt parempi yö takana, seitsemän tunnin unet mutta taisi olla aikamoinen univelka. Menin aikaisin nukkumaan, heräsin aikaisin ja olen tässä lueskellut plinkkiä etsien tukea teidän kirjoitusten kautta tulevaan. Tiedän, että tänään on ensimmäinen vaaran paikka käydä alkossa, kun huomenna on etäpäivä. Ajatus, että voinhan vielä tänään juoda, oon sitten huomisesta ilman, tulee niin helposti mieleen. Yritän nyt vain keskittyä olemaan ilman muuhun en pysty. Eilinen ilta meni vain ollessa ja ajattelen, että varmaan tämäkin. En sitten jaksanut lähteä edes ulos vaikka sään puolesta olisi ollut mahdollista. Nyt lähden haukkaamaan raitista ilmaan hetkeksi jos saisi parempaa fiilistä, jotenkin kirjoittaminen tökkii. Ilman viinaa iltaan!

Perjantaihin päästy ja eilinen meni sitten ilman viinaa. Ajatus poiketa alkoon oli kotimatkalla kyllä mielessä mutta sain laitettua sen taka-alalle. Oon ollut tosi väsynyt mutta ahdistunut tunne on poistunut. En jaksanut puhua työpäivän jälkeen mitään ja ärtyinen oon ollut. Yöunet oli pätkittäiset mutta sain jotenkin kuitenkin nukuttua. Tälle päivälle pitää saada jotain tekemistä, jota kyllä esimerkiksi täällä kotona olisi, kunhan saisin vaan aloitettua tekemisen. Ensin vien itseni vaikka väkisin salille, jossa olen yrittänyt käydä aina silloin tällöin juomisten välillä. Aikaisemmin jäänytkin yhteen kahteen kertaan loppuviikosta, jos juominen on sallinut. Siellä käytyä on aina hyvä fiilis ja oon saanut potkua elämään. Lauantaiksi on sovittu jo aikaisemmin Hesan reissu ja sieltä pitäsi mennä katsomaan lastenlapsia. Nämä reissut ovat jääneet aikaisemmin vähemmälle, kun juominen on vienyt ajan. Lastenlasten luo en voi mennä sen paremmin krapulassa saati kännissä. Tyttäreni on tehnyt asian selväksi aikanaan. Mummina olo on yksi tärkeimmistä syistä olla ilman viinaa. Mutta tämä päivä menee keskittyen juomattomuuteen varmaan ihan tunti kerrallaan ja onhan mulla tämä plinkki ja sen kertomukset muiden kokemuksista matkalta päihteettömyyteen. Keväistä päivää kaikille ilman viinaa!

Liljankukka kirjoitti

Tärkeä syy olla juomatta ja raittiin isoäidin tapaaminen tuottaa iloa niin tyttärellesi kuin lastenlapsillesi.
Ymmärrän silti, että halu viettää raitista elämää on syntynyt ajatuksiisi itsesi takia. Ilman raittiuttasi menetät läheisesi ja myös hukassa itsesi kanssa.
Hienoa, että tyttärelläsi on noin jämpti suhtautuminen sinun alkoholinkäyttöösi.

Ensimmäiset asiat ensiksi

Hei. ihana juttu, että pääset katsomaan lapsenlapsiasi, ne on elämän suola, ainakin minulla. Minun lapsenlapset asuvat kaukana ja näen heitä harvoin. Oma valintahan se on minulla ollut. näin ei olisi tarvinnut olla mutta tein valinnan ja sen kanssa on elettävä. samoin tuo että valitsen selvän päivän on se oikea ja järjen päätös.
Minä jo tuonne toiseen ketjuun hehkuttelin ihanaa oloani kun sain tehtyä tänä aamuna päätöksen josta olen niin helpottunut. Olotila on vapaa ja rauhallinen.
olen huomannut että kun tekee sen oikean päätöksen niin tulee sisäinen rauha. Sitä kannattaa kuunnella.
Hyvää viikonloppua ja nauti elämästä kun saat tehdä nyt mitä vain, koska känni ja krapula ei ole esteenä!

Päivä on ollut pitkä mutta ilman alkoa menty. Ei nyt niin paha päivä sitten ollutkaan kuin etukäteen pelkäsin. Jos mielihalu on tullut, oon sanonut itselleni, että tää raittius on mulle niin tärkeä juttu, etten ainakaan näin alussa voi sitä töpeksiä. Kävin aamupäivällä salilla huhkimassa kunnolla ja sen jälkeen oon siivoillut ja aloittelin yhtä käsityötä. Vähän levoton olo on kyllä ollut. Ilta menee telkkaa katsellessa, vettä juodessa ja täällä plinkissä vieraillessa. Aion mennä ajoissa nukkumaan, sillä mun vuorokausirytmissäkin on parantamisen varaa. Se nyt ainakin on varmaa, ettei huomenna tarvitse herätä krapulassa. Huomiseen selvänä!

Viikonloppu takana ja ilman alkoa mentiin. Oli hyvä ratkaisu olla poissa kotoa, sai näin vähän välimatkaa kaikkeen. Eilen kun tultiin kotiin, jonkinlainen kaipuu juoda viinaa tuli melkoisen kovana mutta meni ohi, kun tiesi, ettei ole mistä juoda. Nyt lähden uuteen viikkoon aivan eri fiiliksissä kuin moneen maanantaihin aikoihin. Ei ole krapulaa, ei masennusta eikä ahdistusta ja jonkinlaista vähäistä energiaakin olemassa etenkin täällä kotosalla. Kotikin on siistimpi, olen käynyt salilla, tehnyt käsitöitä. Nukuin myös viimeyön hyvin. Tämä on kuitenkin alkua mutta uskon, että ainakaan en viikolla juo, kun työt kutsuu. Yritän tehdä ajatusmaailmani kanssa töitä, jotta kaipuu juomiseen nujertuisi. Enhän mä tarvitse viinaa mihinkään ja siksi en juo tänäänkään.

Siitä se lähtee. Ensimmäiset viikonloput minullakin olivat niitä joista sain paljon positiivista voimaa kun olin selvinpäin. Aivan ihania aikoja ne oli kun tajusin että elämä ilman alkoholia olikin vapautta eikä pakkopulla ja ikävää. Sain tehdä mitä halusin. Sitä yritän kaikille kertoa että raittius ei ole vankila, pakko vaan vapaus.
Päivä kerrallaan vaan eteenpäin nyt ja tee kaikkea mistä tulee hyvä mieli, mistä nautit. Tsemppiä.

Tuo on varmasti totta.
Vapaus ajatella ja vapaus päättää itse tekee elämästä paljon helpompaa.

Ihan kuten minulla oli sen autoni kanssa… se kun nappasi kahdeksassakympissä jonkun rajoittimen päälle eikä sitten siitä yli millään.
Naapurin äijän (joka on autotekniikkaa ihan työkseen opettanut) juttelin ja kerroin että ihan on kuin auto olisi päättänyt että tämä vauhti riittää nyt sinulle. Ja totesin rahellisesti että kyllähän se tällä ajotaidolla muuten riittääkin.
Naapuri sani että miksei riitäkin, mutta kannattaa nyt silti katsoa missä vika on. Ihan sen periaatteen takia että ei sitä sentään sovi antaa auton päätettäväksi kuinka lujaa mennään. Valta omiin käsiin, omissa asioissa.

Sama se lienee viinan kanssa.

Huomenia kaikille! Kiva vertaus, Metsanreunan mies. Onhan se niin, että itse tämä työ on tehtävä ja itsen takia. Voi olla positiivisesti itsekäs. Ilman viinaa on menty ja nyt jo huomaa, miten paljon jää aikaa kaikelle muulle, kun juomisen takia ei tarvitse koko aikaa olla säätämässä. Eilinen suru-uutinen Olli Lindholmista toi todella surullisen olon. Olen aina tykännyt hänen musiikista ja kuten moni muukin on sanonut, se on ollut elämässä monissa asioissa mukana. Hänen menehtymisensä on saanut miettimään korkin kiinni laittamisen merkitystä ja kuolemaa yleensä. Uskon, että näihin fiiliksiin vaikuttaa paljolti tilanteeni, kun aivot alkavat sopeutua viinattomaan tilaan. Viime viikonloppu meni suhteellisen kivasti mutta tiedän, että jatkossa ei varmaankaan näin hyvin mene. Taatakseni ensi viikonloppunakin viinattomuuden, varasin perheelleni kylpyläreissun. Tiedän tarvitsevani nyt muuta ajateltavaa erityisesti tässä alussa, kun fysiikka yrittää toipua alkon käytöstä. Olen alkanut hoitamaan itseäni myös muutenkin kokonaisvaltaisesti. Eilenkin menin nukkumaan heti yhdeksän jälkeen ja nukuinkin taas hyvin. Olen käynyt myös salilla ja kävelemässä. Syöminenkin on tullut järkiperäisemmäksi, kun juominen ei ole korvannut ruokaa. Toivon, että aivot huomaavat, miten hyvä on olla ilman viinaa! Aikaisemmista yrityksistä tiedän, että se varsinainen haaste tulee olemaan tulevaisuudessa vaikka toivonkin, että vähitellen juominen tulee ”merkityksettömäksi”, kuten täällä sanotaan. Ehkä ei kuitenkaan kannata vielä murehtia jatkoa vaan edelleenkin tämä päivä on tärkein. Haluan pysyä selvänä!