Musta Marraskuu..

Onko tää huonoin mahdollinen aika vuodesta yrittää laittaa korkkia kiinni? Mennyt täs jo loppukesästä alkaen bisseä joka ikinen päivä, mut varsinkin toi Marraskuu oli kaikkinensa ihan liikaa. Aiemmin olin ainaostaan kykemätön töihin, nyt on mennyt jo omaisuutta panttilainaamoon että voin rahoittaa rakasta harrastuastani. Siinä mielessä toi viimekuu oli piste ii:n päälle ku ei ole ollenkaan mun tapaista.
Paikallisen baarin pikkujouluihin ei ollu varaa mennä, siellä ne onnelliset viettävät “laatuaikaa”, mä dokailen kotona itekseni, tai no tissuttelen.
En tiiä kuinka pitkään tätä on kestänyt, et se vakiosetti eli 14 tölkkiä riittää just hyvin. Mut olen alkanut joka ilta katumaan juomistani siin kymmenen tölkin jälkeen ja teen ihme lupauksia, mitä on kuitenkin mahdoton pitää. Seuraavana päivänä heitän roskiin itelleni kirjoitetut laput ja pöytä on taas putsattu.
Mua ahdistaa suuresti tää pimeys ja yleensäkin Joulu hössötyksineen. Siihen vedän sit kuin puudutuksena setin kaljaa, vaikkei siitä oikein edes humalaankaan enää tule. Onneksi en ole väkeviin menevää sorttia.
Katkolle tekis mieli tavallaan mennä, mut vanhasta kokemuksesta ei siitä ole juurikaan apua jos ei oma tahtotila ole tarpeeksi vahva. Vieressä on seurakuntatalo jossa on AA:n istuntoja. Pitäny mennä monta kertaa mut en oo saanut aikaiseksi. En tiiä mikä siin tökkii… ihan ku en olisi tosissani halusta päästä eroon tästä loputtomasta kierteestä.
Vinkkejä otetaan vastaan et mistä aloittaa ja miten selvitä yli siine tipattoman tammikuun puolelle, ku ei meinaa enää kroppa kestää.

Moi, TuomasW.
Juuri nyt on hyvä hetki lopettaa ryypiskely. Eiliselle et voi mitään ja huomenna voi olla myöhäistä.
Ajattele, 4,6l päivässä???

Moi 0132. Muistan sut hyvin ku joskus aiemmin ollut täällä, Putka Häirikölle oli sillo vitsi, mut sähän oot ollu jo 5 ja puol vuotta raittiina. Isot onnittelut siitä!!
Joo tollee ilmaistuna 4,6 litraa se kuullostaa kyllä melkoiselta määrältä. Mä ku taas sit alkoholistina yritän saada kuullostamaan sen vähemmältä ku lasken et monta tuoppia se tekis, eli kusetan oikein kunnolla itteeni niinku holistit tuppaa tekemään kaikessa! Hyvä huomio, pysäyttävä sellainen…

https://www.mielitekomedia.fi/fi/uutinen/kun-alkoholilla-ei-ollut-enaa-mitaan-annettavaa

Löyty tollainen linkki. Halusin laittaa sen tänne ehkä juurikin siksi, et olen hyvin pian itse samassa tilanteessa, kaikki on mennyt.
Työpaikat ja seurustelusuhteet on jo moneen kertaan ryssitty ja se ei harmita pelkästään mua vaan ihmettelen niitä, jotka ovat mun matkaan lähteneet. Eihän se päällepäin näy, sen vasta kokee kun yrittää jakaa elämää alkoholistin ehdoilla. Harmittaa vietävästi ja hävettää sitäkin enemmäm. Kai mä olen kans jo sen pohjakosketuksen kokenut ajat sitten, nyt on sitte se seinä edessä. Mun tie tällä tavalla on loputtava nyt tai lähtee loputkin alta. Onneks on viel katto pään päällä, se on ollu mulle tärkein asia. Tosin se et on joutunut rahoittamaan vuokratkin myymällä tai panttaamalla jotain, siinäkin tulee raja vastaan. Tai tulee hyvinkin pian. Näillä fiiliksillä jos huomen jäis kaljat ostamatta ja edes yrittäis. Siitä se on lähdettävä.

On pohja, seinä, kolo…
Ei ole vitsailun aihe tuo alkoholin käyttö. Välillä, niin kuin nytkin, käteni ja ajatukseni halvaantuu kun muistan omaa menneisyyttä.

Mutta, mahdollisuus on selviytyä! Minäkin selvisin, enkä ole mikään teräsmies tuossakaan suhteessa.

Kiitos 0132! Laitoin ton kuvan (toistaiseksi) ihan vaan siks ku sanoin etteihän se päälle päin näy. Ei tosiaan näykään, edes tuossa kuvassa joka otettu viimekesänä kalareissulta. Repussa painoi paljon enemmän kaljat kylmäkalleineen ku kalastusvehkeet! Ei sitä kukaan tajunnut ja varsinkaan sitä, et toi jätkä on dokannut jo 35 vuotta enemmän tai vähemmän.
Leikki on ollut kaukana tästä jo ajat sitten. Ne jotka täällä vierailee ni voin sanoa ainoastaan et älkää päästäkö tilannetta näin pitkälle.
Se kun alkaa googlettamaan ääreishermoston puutumisista, eli aivosto on ottanu siipeensä jo siinä määrin et kävelykin vaatii suoritusta, ollaan jo helvetin syvällä. Mulla ei ole enää vaihtoehtoa, tarkoitan siis et menee materialistisen omaisuuden mukana myös terveys päivä päivältä huonommaks. Paluuta ei ole jos jatkan ja hulluinta et tiedostan sen! Toivottavasti tää saa edes jonkun miettimään uudestaan, sillä en usko et täällä vierailee muita kun kanssatovereita samoine murheineen.

Niin juu,
Ei minustakaan enää näe että kaljaa tuli juotua. Toki sillon viimeisinä vuosina alkoi posket turvota ja haimakin oli helppo paikantaa. Munuaiset paikantui selästä kun muutama vähempilitrainen päivä kului.

Puujalkavitsit on kivoja, juomalla hankitut puujalat ei.

Kalareissuilla kannoin minäkin tölkkejä aina mukana. Kerran meinasin hukkua kun sammuin pienelle sillalle. Kaaduin siitä turvalleni ojaan jossa vettä puolisen metriä. Meinasi loppua kaikenlainen kävely. Päihteisiin voi kuolla niin monella tapaa. Hyvää tapaa ei ole.
Kun jalat menee alta ja katto päältä, mistä silloin tarraat kiinni?


Kerro kolme mahdollista tietä ulos tilanteestasi?
Kerro, vaikket niihin juuri nyt uskoisikaan.

Putkis

0132 kyllä oot joutunu sinäkin kokemaan kaikenlaista. En tiiä, juopontuurilla on menty omalla kohdalla monestikin mitä liittyy tapaturmiin ym. Sisäkalut on jo pettäny haimatulehduksineen jo kolmesti, niistä viimeisin oli pahin ja olinkin pitkään sillo juomatta. Mut ei sekään riittäny, piti vaan kokeilla kaikista varoituksista huolimatta et kestääkö ja viel ollaan hengissä.

Kolmea en keksi nyt millään, tää on se yksi et avauduin nyt niin täysin ongelmastani ku vaan voin. Toisekseen toivon et voin laittaa laskurin päälle aamupäivällä ja alkaa elelee taas sillee päivä kerrallan. Tiedän et siit tulee alkuun aika raskasta, mut jos täältä sais pienet tsempit ni hyvä niin. En mä tääl oo nyt huvikseni, vaan etin muittenki tarinoista herätysvirtaa että kestän ne vieroitusoireet. Vasta sen jälkeen voin tarkastella tilannettani uudestaan. Mut putki on nyt saatava poikki.

Hyvä,
Kaksi asiaa jo on.

Rattijuoppouksia, pahoinpitelyitä, autoja, yms… onhan tuota oheistoimintaa minulla ollut…

Kirjoitit
“Katkolle tekis mieli tavallaan mennä, mut vanhasta kokemuksesta ei siitä ole juurikaan apua jos ei oma tahtotila ole tarpeeksi vahva. Vieressä on seurakuntatalo jossa on AA:n istuntoja. Pitäny mennä monta kertaa mut en oo saanut aikaiseksi.”

Jos olisi valittava paremmuusjärjestys, niin?

Ihan samoja juttuja mullakin ollut. Se kun aloittelee tutustumista alkoholiin jo 14 vuotiaana, ni murrosiässä varsinkin typeryydelle ei ollut rajaa ku nyt miettii… tai on ne mietitty jo moneen kertaan. Sitä ihmettelen et mikä mua pitää näissä pihdeissä, ku alkoholi ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen tuonu mulle ku harmeja? Tiedän kyllä et tätä tää alkoholismi on, mut lukenut siitä ihan mielettömästi ja saanu mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon, ni ei vaan tajua ottaa apuja vastaan.
Maanantaina ois se AA tossa kulmilla klo.19. Jos nyt vaikka pääsis sinne ku on ainaki yks tuttu siel, eli itse vetäjä.

Huomasin tuossa selatessani et nimimerkillä TMS72 AA vai ei, on näköjään elänyt täällä 6 vuotta omaa elämäänsä ilman meikäläistä, koska se on mun aloittama ketju :wink:

Kyllä se järjestys mun kohdalla on sillee, et kotona kärsin krapulani oireineen. AA pitää käydä tsekkaamassa, ei oo mulle mikään uus juttu. Mut ei noista laitoshoidoista ole apuja, pitkittää vaan seuraavaa huikkaa.

Ehkäpä tuo AA avaisi jotain uutta ulottuvuutta. Itse en ole käynyt Aa-ssa.

AA:ssa on hyvää se, ettei sua pidetä mitenkään potilaana tai poikkeuksena ja sieltä saa helposti juttuseuraa. Kaikki ovat samalla asialla, olit sitte ekaa päivää raittiina tai joku toinen 10 vuotta. Mut se vaatii kyllä itseltä suurta tahtotilaa jaksaa käydä niissä suht säännöllisin ajoin, vähintään pari kertaa viikossa, alkuun mielummin enemmänkin. Kaverini on onnistunut sen avulla raitistumaan ja on nyt ollut jo varmaan yli 6 vuotta juomatta.
Minnesota on kaiketi tehokkain hoitomuoto alkoholisteille ja noudattaa periaattessa samoja askeleita kuin AA, mut suljettujen ovien sisällä laitosmaisesti. Siel on vaan niin kovat rajoitteet mm. puhelimen ja tv:n katselun osalta, puhumattakaan läppäristä tmv. ettei mun pää kyllä kestäisi sellaista kuukauden verran. Ja ois melko turha keikka jos sen jälkeen eksyisi baariin ja alkaisi uudestaan juomaan!

Löytyi tämä ryhmä

Tässä ketjussa, oli kirjoittaja musta marraskuu, asia on minulla hyvin samanlainen. Marraskuun alussa oli 7 päivää 0 - linja. Yrityksiä lopettaa tää ottaminen ollut minulla lukuisia. Huono jakso alkoi minulla vuosi sitten kun työnantaja lopetti yritys toiminnan. Annos määrä on ollut nyt 11 - 14 päivässä. Tänään ja tässä tilanteessa ja juuri nyt yritän aloittaa asenteella : Nyt lopetan. Ikää minulla on 67 vuotta. Terveyshaittoja on tullut . Jalat on huono kuntoiset nyt, vuoden aikana 2 työpaikkaa on mennyt, tapaturmia = kaatumisia kolme kertaa lokakuussa. Ja nyt ahdistaa ja masentaa. Yritän nauttia nyt jotta tänään en ole hakenut olutta. Siis lähes tunti 0 - linjaa. On tämä hankalaa. Menen nyt tunnin kerrallaan 0 - linjaa. Huh. Huh.

Aa-ryhmä on just sitä että sinne voi mennä sellaisena kuin olet, kukaan ei aja pois. Jokaisella ihan oma tarina, toisilla vaikeampi toiset päässeet helpommalla ja aiemmin, ei kaikkien tarvi joutua hoitolaitokseen ensin, voi tallustella ryhmään aiemmin kun tajuaa ettei yksin kykene lopettamaan vaan tarvitsee muiden tukea.
Just eilen kerroin eräälle henkilölle kuinka hän voi hakea apua nyt kun vielä on suht terve, aikoi mennä ensin a-klinikalle, mutta tuumas jo etteihän sieltä saa apua kuin joskus tiettynä aikana ehkä viikkojen päästä, vertaistuesta saa niin usein kun menee ryhmiin.
Mutta vaatii rohkeutta mennä, myönnän että itsekin pelkäsin aivan kamalasti, ja häpesin. Häepsin kauan sanoa että olen alkoholisti. Huhuh olihan se noloa, mutta nyt ei enää nolota. Parmepi näin että voin selvinpäin sanoa kuin olla juoppoan jossain baarissa nuokkumassa (niin jos edes olisin enää hengissäkään).
Tsemppiä ja rohkeutta!

Vois sanoa et eka päivä alkaa olla taputeltu, tullu kateltua leffoja ja välillä kukahtanutkin. Mut fiilis suht hyvä ku en eilen sitte juonu koko päivän aikana ku kymmenen tölkkiä, ei siis minkäänlaista krapulaa. Nyt sitten kävin kaupassa ostamassa limua, banaaneja, jugurttia, mehuja ja tietty suklaata ja mässyjä! Harvoin oon lähteny kaupasta hymyillen ulos ku kassajonossa oli sekä edellisellä että mun takana olevalla olutta korissa ja oli niin tuttu kassa, et varmaan ihmetteli mun ostoksia. Mut oluthyllyt tuli kierrettyä helposti.
Oon pikkasen tuumiskellut asiaa toiselta näkökannalta, koska oli netissä kirjoituksia juomisesta esim. et onko normaalia jos mieheni juo joka viikonloppu? Suurimman osan mielestä ei todellakaan. Sit ku kaikille on selvää et keskellä viikkoa juominen joka päivä on todella kaukana normaalista. Ajattelin sitte astua ns. normaalin ihmisen saappaisiin. Huomenna on maanantai, niin ei kenelläkään pitäis olla silloin tarve ostaa kassillista olutta, eli jää viikonloput. No jos ei ole tavallista ostaa ja vetää kännejä joka viikonloppu, ni onks se sitte kerran tai pari kuussa? Eli mikäli ei halua miettiä joka ikinen hetki sitä juomista, yritän parhaani mukaan iskostaa sen itselleni et arkena ei juoda, ni silloin ei tarttis taistella sitä vastaan niin kynsin ja hampain. Jää siis ne viikoloput jotka varmaan alussa koettelee. Saa nähdä mut nyt tuntuu ihan hyvältä.
Kiitos muuten kirjoituksestasi Telepiste ja paljon voimia sinne, joskus on mentävä vaikka se tunti kerrallaan, mut uskon että helpottuu aika pian, joten tsemppiä ja samoin Vieraammaksi54, oli oivallinen kirjoitus, kiitos!

Lähtipäs aamupäivä raikkaasti lentoon ku tartuin viimeinkin tuohon keittiön tiskikasaan. Varmaan pari tuntia meni kaikkinensa et sain pyyhittyä ovet ym. puhtaaks. Nyt se näyttää melkein samalta ku silloin ku muutin tähän asuntoon. Huomasin vaan homman saatuani valmiiks, iski se palkitsemisefeksti. Eli jos ois ollu kaapissa kylmää olutta ni takuulla oisin napsauttanu tölkin auki! Oli siis pakko palata siihen mitä edellisessä yritin kirjoittaa, ei ole normaalille ihmiselle mitenkään tavanomaista et maanantaina tiskaamisen jälkeen aletaan kiskomaan kaljaa keskellä päivää!

Onneks noi mun alkukirjoitukset oli sen verran väkeviä, et jos hetkenkin tuntuu siltä ettei täs nyt pari haittaa mitään, ni sieltä on hyvä lukea lopputulos et mihin se johtaa! Korkkasin siis limupullon ja kohta alan tekee safkaa. Meni se mieliteko bisseen aika nopeasti ohi.
Tää ei oo uutta et jos on parikin päivää juomatta, ni siit saa ihan mielettömät energiat ku ei herää pöhnässä ja on hyvin nukkunut!

Niinpä. Eipä ole ei. Mullakin pahimpina aikoina aukesi olut ennen aamukahvia. Jos olisin jollekin kertonut, että joinpa muuten oluen tuossa klo 7.00. olisi siinä saattanut kuulija hieman ihmetellä. Aamun join, esitin selvää, lähdin kauppaan, join lisää ja illalla olinkin jo kännissä. Esitin, että mulla on kaikki hyvin, -“juon, koska haluan juoda.” Tarvitsin alkoholia monista eri syistä, palkitseminen oli vain yksi niistä. Yleisimmin halusin olla humalassa tasaisesti pitkin päivää. Parasta päivässä oli aloittaa juomaan heti herättyäni. Jotenkin ajautui mielellään kauas niistä normaaleista ihmisistä työttömyyden takia. En voi vieläkään ymmärtää, miksi olen toiminut noin, paitsi, että on ollut todella paha olla tuossa kierteessä. On ollut pakko vain hyväksyä oma alkoholismi ja se, ettei omalle käytökselle saa mitään järkevää syytä kuin tämä puhuttu riippuvuussairaus, joka oli pilata koko elämäni ja mahdollisuudet.