Muratin puutarha

Olen lukenut pitkän aikaa päivittäin plinkkiä ja saanut täältä paljon hyviä ajatuksia, sekä rohkaisua raittiuteen. Pitkään olen itsekin ajatellut tänne kirjoittamista ja nyt ajattelin kirjoittaa, jos tämä vaikka rohkaisisi edes yhtäkin alkoholistia yrittämään lopettamista.
Olen noin 50-vuotias nainen ja pitkään käyttänyt alkoholia. Reilu 3 vuotta sitten olin ensimmäisen kerran katkolla ja siellä tapasin nykyisen aviomieheni. Olimme jonkin aikaa molemmat katkon jälkeen ilman alkoholia, mutta lopulta kohtuukäyttöä kokeillessa homma luisui käsistä. Välillä on ollut lyhyitä alkottomia jaksoja, mutta sitten taas runsasta päivittäistä alkon käyttöä. Tämän vuoden maaliskuussa mieheni toimitti minut sairaalaan katkolle ja toivoin, että siellä olisin voinut aloittaa Antabuksen. Maksa-arvoni olivat lievästi koholla, joten Antabusta ei aloitettu. Alkoa tuli käytettyä vielä sairaalareissun jälkeen, vaikka sain jo luvan Antabuksen aloittamiseen. Aloitimme lopulta mieheni kanssa yhdessä Antabuksen huhtikuun alussa. Ehdin käyttää Antabusta n. 3 viikkoa, kun se kiellettiin, koska maksa-arvoni olivat nousseet korkeammaksi, kuin alkoholin käytön aikana. Tuo aika Antabusta käytettyäni kuitenkin auttoi jatkamaan raittiina ja kohta meille mieheni kanssa tulee 3 kuukautta alkotonta aikaa täyteen. Elämä on muuttunut paljon paremmaksi ja nautimme jokaisesta raittiista päivästä. Lopettaminen on ollut itse asiassa paljon helpompaa, kuin etukäteen luulin. Myös toisen tuki on tässä asiassa ensiarvoisen tärkeää. Meillä on myös yhteisiä harrastuksia, jotka ovat pitäneet ajatukset pois alkoholista ja on ollut mukava lähteä harrastuksien pariin ulkoilemaan, kun pystyy nauttimaan pienistäkin asioista pää selvänä.
Hetkittäin tulee mielitekoja, mutta ne on saanut melko helposti torjuttua. Vaaranpaikkoja varmasti tulee, mutta asenne on muuttunut selvästi selvään suuntaan :slight_smile:

Onneksi olkoon! :smiley:

Perässä tullaan. Mulla n nyt kymmenes päivä ilman alkoa. :slight_smile:

Hienoa muratti ja tervetuloa! :slight_smile: hyvällä tiellä olet… Ja kiva kun olet löytänyt plinkkiin meidän luokse. Onnittelut raittiista ajasta ja onpa kiva kun olette yhdessä saaneet raittiutta kasaan!

Plinkkiä olen lukenut jo pitkään, kuten alussa mainitsin ja monet tänne kirjoittaneet ovat muodostuneet lähes ‘tutuiksi’, kun olen päivittäin lukenut kirjoitukset. Kirjoitin muutaman viestin tänne jo yli 3 vuotta sitten eri nimimerkillä, mutta en muista silloista salasanaa ja sama mailikaan ei ole enää voimassa.
Päihdehoitajan juttusilla käydään mieheni kanssa yhdessä ja jatkossa ehkä myös erikseen. Muuta hoitoa tai terapiaa meillä ei ole tällä hetkellä.

Tänään tuli 3 kuukautta raittiutta täyteen ja mustikat maistuu hyviltä :smiley:

Tänään tuli 5 kuukautta raittiutta täyteen. Melko hyvin on osannut ennakoida vaaran paikkoja ja miettiä jo niihin ratkaisuja. Naapureita on autettu usein monenlaisissa pikkujutuissa ja joskus heiltä on tullut kiitokseksi alkoholia. Nyt oli kesän aikana pari tilannetta. Ensimmäisellä kerralla tarjottiin olutta korvaukseksi. Näille naapureille sanoin, että emme mieheni kanssa käytä tällä hetkellä ollenkaan alkoholia. Eivät sitä kummemmin ihmetelleet ja antoivat korvaukseksi ‘metsän herkkuja’. Toisella kerralla ennen kesäreissuamme mieheni korjasi toiselle naapurille erään laitteen ja reissulta palatessamme tämä naapuri kävi tuomassa oven pieleen kuohuviinin ja kiitoskortin. Yhden yön se kuohuviini oli kotona kaapissa, mutta halusin sen pois kotoa, joten veimme sen äidilleni ‘säilytykseen’. Jotenkin se kuohuviini tuntui liian vaaralliselta säilyttää kotona. Parempi kun ei ole mitään houkutuksia. Kun niitä ei ole, ei tarvitse miettiä, että jos kuitenkin…
Kesä on mennyt hienosti ja todella nopeasti on mennyt tämä 5 kuukautta. Kai ne ensimmäiset 3 viikkoa oli pisimmät tästä ajasta. Harrastukset ovat päässeet ihan uudelle ‘tasolle’, kun on ‘vapaa’ lähtemään liikkeelle niin halutessaan. Ruokaan panostamme ja metsästä on haettu herkkuja ruokapöytään. Silloin kun juominen on tullut mieleen, on se johtunut nälästä tai väsymyksestä. Eli niiden molempien välttäminen on ollut tärkeää.
Liikunta liittyy harrastuksiimme kiinteästi ja on ollut mukava kuulla, kun monet ovat ihmetelleet ‘laihtumistani’. En ole ollut ylipainoinen, eikä painoni juurikaan ole laskenut, mutta kasvot ovat kaventuneet ja olemus on muuttunut huomattavasti alkoholin aiheuttaman turvotuksen hävittyä. Ja onhan se hymykin herkemmässä :slight_smile:

Sydämelliset onnittelut! Päivä kerrallaan eteenpäin. Tämä päivä on tärkein.

Hienoa!
Onnittelut minultakin!

Hienoja uutisia! Onnittelut viidestä kuukaudesta minultakin!

Eikö ole hienoa kun peilistä katselee takaisin melkoisesti muuttunut olemus :slight_smile:

Kyllä tulee mieli iloiseksi kun tämmöisiä päivityksiä lukee :smiley: onnittelut teille molemmille. Mikäpä olisikaan parempaa kuin pariskuntana " toinen toistaan tukien " jatkaa raitista elämää .

Mahtavia iloisia uutisia aamuun! :slight_smile: onnea muratti ja miehesi! Ei muuta kaikkea hyvää jatkoonkin :slight_smile:

Onnittelut täältäkin Muratti & siippasi. Erityisesti minua miellytti se, että pyrit pitämään kotisi alkottomana. Mulla on aivan sama linja- vähän jopa tiukempikin. Poistin myös kaikki alkoon liittyvät lasitkin asunnostani. Enkä ole kaivannut kun ei ole tarvettakaan. Ehkä liioittelua, mutta toimii. :smiley:
Motivaatiommekin kuulostaa samanlaiselta. Minutkin pitää raittiina vapaus tehdä tai jättää tekemättä juuri niitä asioita joihin tunnen kullakin hetkellä mieltymystä. Ympäri vuorokauden ilman alkoholin asettamia rajoja.

Kyllä vaan, hyvistä uutisista saa hyvän alun päivään. Onnittelut viidestä kuukaudesta!

T: Prossa

On hienoa ja piti vielä juhlan kunniaksi vähän ehostaa itseään värjäämällä hiukset ja kulmakarvat :smiley:

Olen ihmetellyt, miten raha on aikaisemmin riittänyt alkoholin ostamiseen, kun ei nytkään raittiina aikana minimituloilla meinaa pärjätä. Ehkä se sama raha on mennyt auton tankkaamiseen ja reissaamiseen :unamused:

Nyt raittiina ollessani olen ensimmäisen kerran flunssassa ja olo tuntuu samanlaiselta, kuin olisin juonut ja olisin krapuloissani. Olo niin karsea, että hetken kävi mielessä juominen. Aikaisemmin sitä flunssaakin on lääkitty viinalla ja on se joskus flunssan oireita lieventänytkin, joskin taas muita oireita pahentanut. Olotila tuo mieleen niin vahvasti alkoholin huuruisen ajan, että mielikin on maassa. Kaikki ‘normaalit’ ongelmat tuntuvat suuremmilta, taloudelliset ja tulevaisuuteen liittyvät päätökset ahdistavat. No, tämähän on useimpien ihmisten normaalia arkea ja onhan niitä huolia, vaikka raittiina pysyykin. Nyt kai alkaa vasta tämä normaalista arjen ongelmista selviytymisen opettelu, kun alkoholi on jo jonkin aikaa ollut poissa kuvioista.

Perjantaille on työkkäriin aika ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijalle ja en oikein tiedä, mitä siellä sanoisin. Tarkoitus oli alun perin, että saisin sitä ennen ajan terveydenhoitajalle ja psykiatrille, joiden arvio olisi mukana keskustelussa. Aikoja en kuitenkaan ole saanut vielä (minusta riippumattomista syistä), joten olen vain itse kertomassa tilanteestani. Ei liene kannata päihdeongelmasta kertoa työkkärissä?

Jippii, jihuu :smiley:
Puoli vuotta alkotonta aikaa tuli tänään täyteen! Nopeasti on mennyt tämä 6 kuukautta :slight_smile:

Mahtavaa! Onnittelut täältä Prossmalandiasta :slight_smile:.

Kirjoitan tähän omaan ketjuuni asiasta, jota sivuttiin toisessa keskustelussa: ‘Katkoromanssit’. Tuli vähän paha mieli kommenteista, joiden mukaan sellaiset eivät kestä. Hetken jo ajattelin, että sittenhän minunkin ja mieheni ‘kuuluisi’ tälläkin hetkellä tissutella (=vetää kaksin käsin) alkoa ja olla välittämättä mistään muista asioista. Tapasimme katkolla ja siellä vietimme paljon aikaa keskenämme keskustellen asioista. Aika monihan on tavannut puolisonsa ravintolassa ja usein molemmat osapuolet ovat olleet enemmän tai vähemmän päihtyneitä. Eihän sekään ole normitilanne, jos ajatellaan vaikka kohtuukäyttäjiä, jotka ovat suurimman osan ajastaan käyttämättä päihteitä.
Emme ole kertoneet lähipiiriä lukuun ottamatta muille, missä olemme tavanneet. Ainoastaan vihkipapillemme kerroimme asiasta. Itselleni avioliitto on ensimmäinen ja en olisi ikinä uskonut, että tapaisin joskus (ja varsinkin n. 50-vuotiaana) sellaisen miehen, jonka kanssa menisin naimisiin. Meillä on mieheni kanssa samanlaiset elämänarvot, joista tärkeimpiä ovat luottamus, rehellisyys ja usko Jumalaan. Moni ei edes tiedä, että olemme olleet alkoholin ongelmakäyttäjiä. Nyt jos joku ihmettelisi jossain tilaisuudessa sitä, että emme ota alkoholia, pystyisin jo sanomaan syyksi sen, että olemme aikaisemmin käyttäneet alkoa liikaa, joten olemme lopettaneet alkon käytön.
Tämä oli nyt tällainen purkaus… tyyliin ‘sainpahan sanottua’ :confused: