Löysin tänään tämän ryhmän ja toivonkin saavani täältä jonkin ahaa elämyksen juomiseni lopettamiseen. En ole aikaisemmin ollut mukana minkäänlaisissa keskusteluissa ko asian tiimoilta, huomenna kyllä ajattelin lähtee AA naisten ryhmään, mutta saas nähdä pitääkö päätös. Olen yli -50 ja käyttänyt alkoholia enenmän ja vähemmän jo 16v asti. Tähän asti olen kyllä jollain konstilla selviytynyt ilman työpaikan tai kodin menetyksiä mutta kaikkea muuta mukavaa on kyllä mennyt ohi juomisen takia. Nyt kun nykyinen työni mahdollistaa etätyöskentelyn on juomiseni vain lisääntynyt ja pelkäänkin että kohta sairastun ihan kunnolla johonkin alkoholin aiheuttamaan sairauteen. Minulla on hyvät geeniperimät alkoholismiin isäni puolelta, hän kuoli jo vuosia sitten alkoholin aiheuttamaan sairauteen. Samoin hyvä ystävättäreni. Mutta mikään ei pysäytä minua vaikka kuinka tiedostaa vaarat. Läheiseni eivät tiedä ongelmastani enkä missään nimessä halua että lapseni ja lapsenlapseni saavat tietää että mummo onkin juoppo. Lapseni perheineen asuvat eri puolella Suomea joten tapaamme vain muutamia kertoja vuodessa ja ne kerrat aina pystyn tsemppaamaan. Olen monen monta kertaa aamuisin päättänyt että nyt alkaa raitis elämä ja illalla tämä päätös kaatuu. Tiedostan aivan hyvin mistä kaikesta jään paitsi koska en krapuloissani jaksa lähteä suunnittelemiini tapahtumiin/paikkoihin, ja miten hyvä olo onkaan kun olen esim viikonkin juomatta ja sitten ajattelen että no jospa kohtuukäyttäjäksi ja otanpa tänään muutaman oluen. Hups siitä se taas alkaa.Olen nuoresta asti kärsinyt paino ongelmista ja elämäni onkin ollut yhtä laihduttamista mikä osaltaan aiheuttaa himoa juomiseen kun syö huonosti.Nykyisin kun katson itseäni peilistä vastaan tuijottaa elähtänyt, turvonnut akka. 
Kertokaa miten voi esim siivota/leikata nurmikkoa/käydä mökillä ilman että muutama kalja pitää ottaa vauhtia antamaan ja saunakaveriksi ja sen jälkeen kun työt on tehty täytyy tietenkin palkita itsensä liköörillä, konjakilla, viinillä yms ja känni päälle ja sitten nukkumaan. Harvemmin enään nykyisin tulee lähdettyä ravintoloihin vaan kotona on paljon mukavampi tissutella omassa rauhassa ja eristäytyä pikkuhiljaa ystävistä ja yhteiskunnasta. 
Asun pienellä paikkakunnalla ja ongelmaksi onkin muodostunut alkoholin ostaminen, enhän nyt voi käydä oman kylän kaupoissa jatkuvasti vaan täytyy kiertää naapurikuntien kauppoja, " muutenhan minut leimattaisiin juopoksi ". Tämä on niin naurettavaa tämä minun touhuni. Otin viime talvena yhteyttä paikalliseen a-klinikkaan ja kysyin että voinko mennä jonkin toisen paikkakunnan vastaanotolle koska en halua että tuttavat näkee missä käyn, he sanoivat että se ei käy vaan täytyy käyttää oman paikkakunnan palveluita, suutuin tietysti ja haukuin ne pataluhaksi koska eivät halua auttaa ihmistä hädässä. Olen monta kertaa miettinyt niitä rahasummia mitä olen kurkustani alas laittanut, mitä kaikkea niilläkin rahoilla olisin voinut tehdä ja miten säästäisin tulevaisuudessa mikäli laittaisin korkin kiinni. Mutta ei, mikään ei auta. Olen aina ollut ihminen jolla on ollut elämänhalua ja uskoa tulevaisuuteen, mutta nyt on muutamia kertoja tullut tunne että taidanpa antaa periksi ja juoda vaan niin etten enään välitä mistään. Vielä on kuitenkin ne lapsenlapset siellä taustalla mielessäni jarruttaneet lopullista repsahdusta.
Toivon löytäväni täältä ystäviä sekä henkistä tukea saadakseni vielä elämäni järjestykseen. 
Hei vaan!
Jotenkin tätä lukiessani tuli mieleen äitini joka on myöskin kovemman luokan alkoholisti, mummo ja työssäkäyvä ihminen.
Minäkin olen vasta alkaja tällä raittiin miehen urallani, vasta kuukauden pyristellyt, mutta minun reseptini on Antabus. Se antaa minulle psykologisen voiton alkoholista koska silloin ei voi juoda, niin ei tarvitse miettiäkkään sitä. Tällä ainakin hetken mielijohteesta lähtevät juopottelut jäävät pois.
Sitten kun on aikansa pystynyt olemaan raittiina niin kyllä ne hommat pystyy selvinkinpäin hoitamaan. Alku on se hankalin ja joka päivä vaan helpottaa enemmän ja enemmän. Kyllä niitä mielitekoja tulee mutta tässäkin Antabus toimii erittäin hyvänä “portsarina”.
Siihen kannattaa varautua että juomisen lopettamisesta iskee joksikin aikaa masennus. Tämä on ollut jo pitkään yleisessä tiedossa. Minä olen muutenkin masentunut niin sain siihen lääkettä joka helpotti.
Tsemppiä ja tervetuloa joukkoon!
Toivotaan, että päätöksesi pitää. Samanlaisessa tilanteessa olin vuosia sitten ja onneksi päätökseni piti silloin yli yön.
Naisten ryhmässä tapaat naisia, jotka ovat olleet yhtä lailla toivottomalta tuntuvassa tilassa kuin sinä nyt, mutta ovat saaneet apua, kun ovat lähteneet sitä etsimään. Asenteesi lupaa hyvää, kun jo olet ruvennut hakemaan ratkaisua ongelmaasi.
Ryhmässä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Mummo minäkin 
Raittiutta on nyt rapiat 4 v plakkarissa. Osuin tälle sivustolle ihan raittiuteni alkupäivinä. Olen saanut täältä erittäin paljon tukea ja ymmärrys omaa tilannettani kohtaan on lisääntynyt roimasti. Antabuksella minäkin aloitin raittiiden päivien keräämisen. 4 v sitten koin voimakkaan havahtumisen. Eräänä maanantai aamuna, helvetillisessä krapulassa, päätin, että nyt loppui tämän eukon juominen. Se oli ihan äärettömän voimakas tunne, havahtuminen, oivallus…Se oli minun pohjani. Haluan elää parempaa elämää, olen ansainnut jotain ihan muuta. Kävin pari kertaa A- klinikalla, hakeuduin psykoterapiaan, luin paljon alkoholismista, tämä plinkki ja antabus. Nämä olivat minun evääni ja niiden kanssa olen pärjännyt.
Raittius on ehdottomasti tavoittelemisen arvoista. Elämä ei muutu ruusuilla tanssimiseksi mutta se muuttuu elämisen arvoiseksi, tavalliseksi elämäksi, iloineen ja suruineen.
Etsi omat selviytymiskeinosi. Kaikki keinot ovat luvallisia ja sallittuja silloin kun raittiutta tavoittelee. Pysyttele foorumilla ja kirjoittele kuulumisia
No niin, hyviä vinkkejä teiltä kaikilta. Ajattelin että ennen huomista AA naisten ensinmäistä kokousta täytyy ottaa viimeiset kännit. Omat loppuivat ja naapurille menin kylään. Viini pönikkä hänellä oli tarjolla, juotiin yhdessä yhdet lasilliset ja loput otin mukaan. Istuin terassilla ja ajattelin että mikä olsi helpoin tapa lopettaa tämä kaikki säätäminen.Ehkä se vastaus jostain löytytyy tai sitten ei.
jaana.muru
sinulla on juuri niitä oivalluksia mitä minäkin olen aina varsinkin aamuisin tuntenut. Hyvä että sait niistä kiinni. Minä en ole vielä saannut mutta toivon että joskus.
Hei Mummo! Itse olen keski-ikäinen nainen ja nyt olen ollut rapiat 7kk raittiina vertaistuen avulla, mutta toki muitakin keinoja on ja niistä varmaan tiedätkin. Antabus oli minullakin yhtenä vaihtoehtona. Samoin A-klinikka. Tänne olen kirjoitellut loppuvuodesta 2012. Toivon, että pystyt pitämään päätöksesi. Voimia!
Hei Mummo,
Kiva kun olet löytänyt itsesi tänne Plinkkiin. Olen itse nelkyt ja risat ja nyt täysraittiutta takana yhdeksänkuukautta.
Komppaan täysin edellisiä kirjoittajia, hyviä vinkkejä tullut…
Rohkeasti vaan apua hakemaan, arkailin itse avun hakemista pitkään ja nyt olen sitä mieltä, että miksi en ole hakenut aiemmin, AA-kerhot, terapia ja tämä plinkki vertaistukena. Siinä ovat minun evääni… suosittelen lämpimästi avun hakemista, sitä ei kannata hävetä mitenkään ,päinvastoin …
Nurmikon leikkuuta ja kotiaskareita voi tehdä ilman vauhtia 
, on paljon hauskempaa tehdä niitä raittiina… Minuakin mietitytti esim. kuinka voin viikonloppuisin laittaa ruokaa ilman viinilasillista ja kyllä, kaikki pienet ja suuretkin asiat raittiina koettuna … se on elämää !! Elämä on laiffii
Toivon myös, että päätöksesi pitää!!
Rohkeutta !!
Hei, kiitos hyvistä kannustuksista, menin todellakin sinne kokoukseen ja paljon kannustusta sieltäkin tuli. Ajatukset pyörii nyt jatkuvasti tämän juomisen ympärillä, mutta ei ole yhtään tehnyt mieli ottaa mitään. No tämähän on ihan alussa vielä mutta yritys on kova. Kaupassa käydessäni on todella vapauttava tunne kun ei tarvitse ostaa niitä siidereitä tai oluita. Aloitin kirjoittamaan juomapäiväkirjaa, ehkä sekin motivoisi tsemppaamaan.
Hienoa! Kysy vertaistuki porukasta itsellesi tukihenkilöä. Ja varmaan olisi mahdollista sinun saada muutama puhelinnumero, joista voisi saada apua hankalina hetkinä.
Nyt on menossa 9pv ilman alkoholia. Olin pienessä leikkauksessa alkuviikosta ja leikkaushaava sen verran kipeä että burana 800 avulla mennään. Tänään on jo huomattavasti parempi päivä ja heti tuli mieleen juominen.Ryhmäänkään en päässyt tällä viikolla leikkauksen vuoksi.Täytyy pinnistellä. 
Tsemppiä sinne pinnistelyihin. Itselläkin on tosi huono päivä tänään ja mistään ei oikein saa revittyä nautintoa. Eteenpäin on kuitenkin silti selvinpäin painettava.
Kiitos, tsemppiä sinnekkin. Minulla on aina tämä sama juttu, kun olo alkaa paranemaan niin jokin adh iskee päälle. Nyt sitä ei voi purkaa edes liikuntaan tuon leikkauksen vuoksi. Eilen herkuttelin liikaa ja nukuin yön huonosti. Tylsä fiilis.
Hei Aamunkajo!
Helpottaisiko oloasi kääntää ajatus ‘pakko olla sisällä’ päälaelleen ‘saa olla sisällä’, niin kornilta kuin se kuulostaakin? Onko jotain, mitä voisit ja jaksaisit tehdä toipilaana sisätiloissa, sellaista mitä olet halunnut tehdä, mutta ‘ei koskaan ole ollut aikaa’? Jos et ehtinyt AA-palaverissa vaihtaa puhelinnumeroita kenenkään kanssa, AA:lla on auttava puhelin.
Itse onnistuin juomisurani loppuvaiheissa tyrimään yhden hyvin pienen operaation jälkihoidon, kun lääkärin määräämään lyhyen saikun käsitin esteettömäksi juomislomaksi ja kotimatkalla hain juotavaa. Kun vielä olin saanut kipulääkkeitä, jotka voimistivat alkon vaikutusta, haavanhoito jäi retuperälle. Lopputuloksena leikkaus jouduttiin uusimaan, kun tulehdus oli päässyt pesiytymään.
Oltuani vasta vähän aikaa raittiina, jouduin toiseen pienehköön leikkaukseen. Olin hyvin kiitollinen siitä, että särkylääkkeiden lisäksi en enää turruttanut itseäni muulla. Sain rauhassa levätä ja toipua. Toipumisia sinulle!
Tuli huonoon aikaan tämä leikkaus, viikko vielä otettava rauhallisesti. Olen yrittänyt keksiä kaikenlaista sisähommaa, mutta mistään ei oikein saa kiinni. Rauhaton olo vaivaa ja pari viimeistä yötä olen nukkunut tosi huonosti. Kiitos kannustuksista. Sisulla eteenpäin.
Tuli mieleen, kun sanoit, ettet päässyt ryhmään, että fb:ssa toimii alkoholistien ryhmä, jossa on paljon aa:laisia. Itse en lukeudu aa:laisiin, mutta seuraan ryhmää aktiivisesti. Se on tosin salainen ryhmä, eli ei millään haulla löydy. Täytyy olla joku, joka ryhmään kutsuu. Tarvittaessa keinot löytyy.