Tsemppiä sinne! Itse luin tässä aamulla Selvin päin -kirjaa eli se tuttu The naked mind ja muistin elävästi, miltä kunnon krapula tuntuu. Uskomatonta, että se tahtoo joskus unohtua, mutta tulee kyllä elävästi mieleen kaikkine fyysisine oireineen, kun saa ohjeen muistella elämänsä krapulaa ja morkkista. Hui kamalaa, ei ikinä enää! Ihanaa torstaina sinulle sinne, teemuki ja kivat vaatteet päällä kuullostaa mainiolta :-).
4 tykkäystä
Huomenta! Ei ole tullut juuri kirjoiteltua lähiaikoina. Töissä hullu kiire ja lisäksi muutama työkaveri keittää sankkaa huttua, joka vielä jokin aika sitten olisi saanut minut nollaamaan päätyyn saakka joka ikinen ilta viime viikolla. Juomisajatuksia oli, jonkinlaisia, mutta kertaakaan en oikeasti harkinnut korkkia avaavani. Ihmettelin vaan tuntemuksiani.
Tänään on tietyllä tapaa päivä yksi, koska ensimmäinen isompi maalitolppa on saavutettu ja nyt on aika katsoa, mitä jäi käteen sekä miten tästä eteenpäin taaperretaan.
11 tykkäystä
No niin näköjään sielläkin on jo ensimmäinen kuukausi mennyt. Onnittelut siitä! Varmasti tuosta päivät tulevat jatkamaan vakaasti kasvuaan, sen verran vahvalta meno näyttää. 
2 tykkäystä
Onnea @Miu ensimmäisen kuukauden raittiudesta 
1 tykkäys
Onnittelut minultakin kokonaisesta kuukaudesta!
1 tykkäys
Onnittelut minultakin!!
R
1 tykkäys
Viikko sitten tuli mittariin alitajuisesti pelkäämäni 6 viikkoa - nythän ne retkahtelut alkaa jos on alkaakseen, niinhän joka paikassa sanotaan?
Ei alkaneet. Paitsi unessa. Juomaunia on ollut paljon, välillä tosi hurjia ja ahdistaviakin. Helpotus herätessä on melkoinen, mutta muutaman kerran epämääräinen ahdistus on jatkunut pitkälle päivään ennenkuin olen tajunnut, että minulla on morkkis siitä unesta. Ei siis tietenkään siitä, että näin unta vaan uni on ollut niin todentuntuinen, että pieni pää ei ole erottanut unimaailman ja todellisuuden eroa. Tavallaan olen siis kärsinyt retkahduksen henkiset krapulat ilman juomista.
Puolison työpaikalla on iso kriisi ja hän on ollut nyt se, joka tarvitsee tukea ja paljon. Surettaa, etten voi enempää auttaa. Olen kuitenkin onnellinen, että pystyn olemaan oikeasti tukena: juovana aikana se tuki olisi ollut lähinnä ryyppyseuraa. Nyt voin olla hänelle se kallio ja kiintopiste ja turvapaikka, kun kaikki muu elämässä myllertää.
Sunnuntaina tulee 50 päivää täyteen. Usko on vahva, että ei tämä siihen jää.
12 tykkäystä
Kaksi kuukautta täyttyi pari päivää sitten.
Nyt niitä pelkäämiäni/odottamiani PAWS-oireita on alkanut tulla. Pääkoppa syöttää ihan ihmeellistä glooriaa alkoholin ihanuudesta. En yhtään ihmettele, että jengi näillä nurkin retkahtelee.
Onneksi olen kaivanut kaiken mahdollisen tiedon aiheesta etukäteen niin ei tullut ns puun takaa vaan hiukkasen pysyy järjen valon pilkahduksetkin touhussa mukana. Ilman tuota tiedonkeruuta olisin hyvin todennäköisesti jo saanut vakuutettua itselleni, että eipä tässä mitään ongelmaa ollutkaan ja miksi itseäni kiusaan turhaan.
Palasin kuuntelemaan niitä 30days experimentin jaksoja. Tuttu ääni tuntuu auttavan ja palauttavan takaisin sinne alkumatkan tunnelmiin. Jos keräämäni tieto paikkansa pitää, tämä ei kestä kuin joitakin päiviä ennenku taas tasaantuu. Yrittän nyt sitten sätkiä läpi tästäkin.
10 tykkäystä
Onneksi olkoon kahdesta kuukaudesta 
Siihen on jo monia raittiita päiviä mahtunut.
Onnittelut 2kk raittiudests
Kiitos hyvästä ketjusta ja kokemusten jakamisesta @Miu.
Olisi kiva kuulla, miten sulla nyt menee.
1 tykkäys
Kiitoksia kiitoksista ja kysymästä @TästäAstiAikaa2 ! 2 ja puoli kuukautta nyt selvää aikaa alla.
Helteet ovat vieneet mehut minusta aivan täysin. Samalla toiminut hyvänä lisäantabuksena kun miettiikin darraa tässä kuumuudessa - huh!
Toisaalta huomaan kyllä, että iltaisin töistä lähtiessä kun on miellyttävän lämmintä ja terassit täynnä iloisia ihmisiä, tunnen kateuden pistoksen. Voisin tietysti mennä selvin päinkin istuskelemaan, mutta selvänä helteen tuomat fyysiset kivut tuntuu selkeämmin ja mukavuudenhalu voittaa. Päissään kun ei ole köyhä eikä kipeä.
Kaikenlainen fyysinen epämukavuus on tosiaan korostunut. Ärsyttää, kun ei haluaisi särkylääkettäkään popsia kun eihän se ole terveellistä Jallu kyllä peitti hyvin alleen kipeät kintut ja selkäsäryt, oikein terveellisesti! Näin kesäaikaan on säryistä huolimatta toisaalta ollut ihanaa, kun duunissa saa tehdä “oikeita töitä”: isot pomot on kaikki lomilla niin saa keskittyä ihan siihen suorittavaan työhön ja asiakaspalveluun, hiljaisina hetkinä suunnitella tulevaa syksyä ja palveluprosesseja työntekijät ja palvelukokemus edellä ilman hurjaa kiirettä, jatkuvia deadlineja ja sinkoilua palaverista toiseen.
Mutta kroppa kyllä jaksaa muistuttaa, että ei tässä tosiaan ihan eilisen kevään kananpoikia olla… Tämäkin vapaapäivä mennyt pitkälti köllötellessä ja nukahdellessa tuulettimen alla. En tiedä, missä määrin jatkuva väsymys johtuu tästä kuumuudesta ja mikä ehkä juontaa siihen, että kroppa edelleen hakee tasapainoaan ilman alkoholia.
Parveke on pysynyt turvapaikkana. Herään edelleen varhain aamulla luonnostaan ja olen vähän puoliväkisinkin kiskonut itseni ylös, että edes unikekoisena saa hetken nauttia viileämmästä ilmasta. Sama juttu iltayöstä. Harmittaa kuitenkin tämä saamattomuus kun parvekekaan ei tahdo pysyä siistinä, muusta asunnosta nyt puhumattakaan. Vaikea saada aloitettua yhtään minkään tekemistä, vaikka pidän puuhastelusta ja se aiheuttaa epämääräistä syyllisyyttä, ahdistusta ja varsinkin ärsytystä.
Ajatuksia kohtuukäytöstä on heräillyt enkä ole yrittänyt niitä täysin torjua, mutten oikein tahdo jaksaa kunnolla niitä ruotia aukikaan. Kuuntelen alkoholiin liittyviä podeja, jotta pysyisi kosketuspinta siihen todellisuuteen, mitä juova elämä oikeasti on. Kesäkaduilla olen jotenkin enemmän silmät auki ja huomaan aiempaa herkemmin, miltä humalaiset ja muut päihteidenkäyttäjät oikeasti näyttävät. Joskus aikaisemmin kirjoitin, etten ole ikinä osannut edes täällä Kurvissa pelätä, mutta nyt kesän kunnolla tultua lyö kyllä alueen päihdekäyttö lujaa silmille ja paljon uutisissakin ollut peukun käyttö hirvittää. Käyttäjät ovat oikeasti arvaamattomia. Tietysti näin naisihmisenä on aina jossain määrin ollut varuillaan ja skannannut ympäristöään. Monesti olen kuitenkin havahtunut siihen mietteeseen, että onneksi olen nyt selvä; tuhannen jurrissa tuossa kotikadulla olisi oikeasti vaarallista.
Summa summarum: väsyttää vähän koko ajan ja oma saamattomuus ärsyttää. Taidankin tästä mennä edes laittamaan työvaatteet pesukoneeseen niin ei ihan hikinallen hajuisena tarvitse huomenna töihin lähteä!
4 tykkäystä
Kiva kuulla, että raittius jatkuu @Miu 
Vähän huolestuttavalta kuulostaa tuo väsymys. Oletko käynyt lääkärissä tsekkaamassa esim. veriarvot?
Vaikka kyllähän kuumuus pelkästään myös rasittaa kehoa. Mua helpottaa vesi - eli uimaan on pakkomielteisesti päästävä näillä keleillä.
Ja kohtahan kesäkuuma on muisto vain 
Mutta hienosti sä vedät! Onnea kovasti ja paljon!
Kuumuus on lopultakin helpottanut ja ihan niin töysin vetämätön olo ei ole, joskin väsyttää kyllä edelleen.
Äsken kun ihan fyysisesti väsyneenä kömmin petiin, muistin, kuinka ihan alussa joka ilta iloitsin tästä ihanasta tunteesta kun menee selvin päin nukkumaan. Päässyt vähän unohtumaan kun selväpäisyydestä on alkanut tulla oletusasetus.
Ihan vielä ei kyllä välttämättä uni tule, ukkosmyrsky jyllää suoraan päällä ja jytinä on melkoinen. Vaan onpas suloista katsella salamointia ja veden losotusta ikkunaan peiton alla tyynykasan keskellä!
6 tykkäystä
Loma alkaa huomisen pitkän työpäivän jälkeen. Olen alitajuisesti tainnut lentojen varaamisesta saakka flirttailla lomatissuttelun kanssa. Tällä viikolla piti valita viinit uudelle ruokalistalle; en enää pelännyt tai ajatellut sen vaarantavan raittiutani kun niin ei käynyt saman homman äärellä alkukesästäkään kun koko homma oli vielä paljon hauraammalla pohjalla.
Tänään tajusin ihan huolella jo petaavani ajatusta juomisesta enkä ole vieläkään päässyt siitä yli. En ole kyllä ehtinyt myöskään kunnolla pysähtyä sen äärelle, mistä se kumpuaa. Voisiko ne pienet viinimäärät sitten kuitenkin vaikuttaa? Siis oikeasti todella pienet määrät, ehkä kokonaisuudessaan n 10cl jaettuna useamman tunnin ajalle ja ruoan kanssa. Mutta olisiko aktivoinut sen viinakanavan kumminkin?
Maistoin tänään kielenkärjen verran puolison jaloviinasta ja se maistui kyllä tärpätille. Hän siihen sitten sanomaan, että älä ala juomaan uudestaan, hän on niin ylpeä kun olen pystynyt tähän. Se kommentti havahdutti kunnolla tuohon petaamiseen, että hetkinen: tässähön on nyt varmaan kyse juuri siitä PAWSista, mistä itseäni muutama kuukausi sitten varoittelin.
En juonut tänään ja siitä on nyt hyvä mieli. Huomisen jälkeen täytyy pysähtyä kunnolla pohtimaan, että mitäs tässä oikein tapahtuu.
7 tykkäystä
Vuodenkierto haastaa juomattomuutta. Tulee monia sellaisia asioita, mitkä ovat edessä ensimmäistä kertaa selvin päin. Juttuja, joihin on jo tosi pitkään kuulunut alkoholi tavalla, joka määrittää koko hommaa. Niin kuin vaikka lomareissu.
Sellainen minullakin oli reilu kuukausi sitten. Ja se huolestutti, vaikka takana oli jo yli 8 kuukautta juomattomuutta. Se oli silti ensimmäinen kerta.
Oman kokemukseni mukaan avainsana on valmistautuminen. Sinulla ei taida pitkää aikaa enää olla, mutta ehdit varmasti vielä kääntämään ajatuksiasi tissuttelun petaamisesta ihan muuhun. Löytyisikö jotain sellaista, mikä reissukohteessa tuottaisi iloa ja johon ei juominen sovi?
Aamureippailu auringonnousua katsomaan rannalle? Auto tai skootteri ja reviirin laajentaminen? Patikointi kohteen ympäristössä? Rahan käyttäminen johonkin muuhun kuin tissutteluun, vaikka pieneen itsensä hemmotteluun?
Kohteessa tärkeintä on huolehtia, ettei tule kova nälkä, jano tai väsy. Ja lupaan, että jokainen juomattoman päivän jälkeinen aamu on valtavasti parempi kuin aamu, jota ennen olet juonut.
Hyvää lomaa!
3 tykkäystä
Kuulostaa todellakin petaamiselta. Hienoa, että tunnistat asian. Sitä ei nimittäin aina automaattisesti edes tee. Niin hienovaraisesti se voi tapahtua. Ne alkoholin aktivoimat polut eivät häviä mihinkään. Jos juomme ne aktivoituvat. Temellä oli hyviä neuvoja lomalle. Tsemppiä sinne! Ja hyvää reissua.
2 tykkäystä
Toivon Sinulle raitista, reipasta ja rentouttavaa Lomaa 
On ollut kerrassaan jännittävää seurata Miun matkaa elämän kuoppaisella tiellä kohti parempia aikoja. Sana kun on hallussa, niin on maagista seurattavaa. Hyvää jatkoa!
Aikoihin en ole mitään päivittänyt - osaltaan siksi, että vanhan ystävämme kanssa on jonkin verran tullut seurusteltua.
Tässä rauhallisessa yössä haluaisin jakaa yhden vinkin, joka minulla on toiminut paitsi alkon suhteen myös kaikkeen muuhun hermostumiseen:
Valitse jokin laulu, joka on aina saanut sinut rauhoittumaan. Kun tuntuu, että menee ns kuppi nurin, keskity siihen. Luultavasti huomaat, että se soi päässä vähintään tuplatempolla.
Keskity siihen tuttuun lauluun ja hidasta sitä pääsi sisällä.
Oikeasti auttaa! En enää edes muista, mistä tämän alkujaan nappasin. Hyvä vinkki myös, että ottaa jonkun tiukkatempoisen biisin ja sitä sitten hidastaa. Mulla alkuun toimi tässä Mozartin 40 sinfonia.
Tällä hetkellä Musen Unintended.
Tähän on myös ihan tieteelliset perusteet olemassa jos niitä kaipaa.
Kokeile! Ei se mitään ota jos ei annakaan.
1 tykkäys