Mitkä asiat ovat auttaneet sinua onnistumaan?

Moi kaikille!

Kirjoittelen ensimmäistä kertaa tälle palstalle, aikaisemmin olen lueskellut muiden kirjoituksia. Kiitos niistä, paljon tuttua ja myös uusia ajatuksia.

Oma tausta juomisen kanssa: aloitin alkoholikokeilut 15-vuotiaana ja nyt kun katson elämääni taaksepäin, niin alkoholilla on ollut aina rooli varsinkin vapaa-ajan vietossa sekä rentoutumisessa ja itseni palkitsemisessa. Olen hyvässä roolissa työelämässä, ihana perhe ja terveyskin on (vielä) suht hyvällä tasolla. Alkoholia kuluu kuitenkin liikaa, pää ei toimi kunnolla ja fyysisesti olo on vetämätön. Olen viimeisen 6 vuoden ajan harkinnut / yrittänyt lopettaa alkoholin käyttöä siinä onnistumatta. Pisin jakso juomatta on ollut reilu 3kk.

Olen miettinyt omaa lopettamista ja koen että onnistuakseni minun pitäisi löytää tapoja palkita itseäni alkoholin sijaan ja keksiä mitä teen vapautuvalla ajalla. Tiedän että kun olen päässyt vauhtiin, niin kirkas ajattelu ja energisempi olo ruokkii juomattomuutta mutta miten päästä huonosta kierteestä pois?

Kuulisin mielelläni siitä, mitkä ovat olleet teille onnistumisen edellytyksiä & millä olette korvanneet alkoholin?

Oma uusi elämä alkoi tänään. Aion pysyä kanavalla, selkeästi teidän ajatusten lukeminen vahvistaa omaa tilannetta. Tiedän että vaikeat ajat ovat vasta edessä, mutta haluan valita elämän alkoholin sijaan.

UusiElämä1903 kirjoitti

Tervetuloa tänne!
Onnistumiseni edellytykset olivat samantapaiset kuin sinulla eli yritin olla kohtuujuoja siinä onnistumatta. Kun tuli se päivä, että en enää halunnut juoda, menin AA-palaveriin. Kiitollisena totean, että ei ole tarvinnut juoda sen jälkeen. Elämä on korvannut alkoholin.

Uuden elämäsi ei missään nimessä tarvitse olla viinan suhteen vaikeaa. Koska olet havainnut olevasi voimaton hallitsemaan sitä, sen ei enää tarvitse olla osa tätä päivää. Muutenhan elämä voi koetella moninkin tavoin, mutta raittiina vastukset voi paremmin hyväksyä, kestää ja voittaakin, jos niikseen tulee.

Minulle raittius on tuonut uuden ystävä- ja tukipiirin, uusia harrastuksia, työhön innostusta ja mielekkyyttä. Ei sinullekaan tule huolta, miten käyttää lisääntynyt vapautuva aika. Tässä jos missä pätee ohjeeksi Päivä kerrallaan. Kiiruhda hitaasti sanoivat jo antiikin viisaat filosofit.

Ensimmäiset asiat ensiksi

Todella hyvä kysymys. Minusta on jopa hyvin tärkeää toipumisen kannalta, että elämään tulisi jotain uutta sisältöä alkoholin tilalle. On onnekas tilanne, jos voi vaikkapa alkaa jonkun harrastuksen, jota ei ole voinut harrastaa ryypiskellessä. Tai jos voi alkaa vaikkapa toteuttaa niitä unelmia, jotka jäivät toteuttamatta ryyppäämisen takia.

Itseäni auttoi mm. liikuntaharrastukssen aloittaminen, jota minulla ei ollut ollut kuin viimeksi teininä. Lisäksi menin aikuisopistoon opiskelemaan itselleni ammattia, joka oli jäänyt ryyppyvuosina hankkimatta, kun oli “muita kiireitä.”

Elämänsisältöä antaa myös monet muut harrastukset: kirjoittaminen, musiikki jne. Sisältöjen ei tarvitse olla kaikille samankaltaisia, mutta jokaiselle jokin mieluisa joka antaa näköaloja ja jonka vuoksi on kiva herätä uuteen päivään.

Vadelmamunkin kanssa aikalailla samaa mieltä.
Elämässä kun on tarpeeksi mielekästä sisältöä ja nimenomaan sellaista siosältöä jolla ei ole mitään tekemistä alkoholin kanssa, niin alkoholin merkitys kutistuu.

Päätöksen tekeminen on joskus vaikeaa, mutta jos kerran olet asian harkinnut valmiiksi, niin kyllä se myös onnistuu. Niinhän se oli, se keskitysleiristäkin elävänä ja järjissään selviytyneen Viktor E. Franklin lausahdus.

Ryypyttömyyden voi ottaa myös haasteena, monesti se on alkuvaiheessa juuri itsensä kanssa kilpailua, on mahdollisuus todistaa itselleen että pystyy valitsemaan hetkellisen haluan täyttämisen sijaan pitemmällä tähtäimellä paljon enemmän antavan vaihtoehdon.

Siinä kannattaa kerätä niitä pieniä onnistumisia, painaa ne mieleensä, ne vahvistavat itsetuntoa ja voimaannuttavat. Ihmisen oma asenne ratkaisee tässä paljon. Jos päästää mieleensä ajatuksen että “ei minusta tähän ole”, “kyllä minä kuitenkin luovutan”, on se alkoholin mieliteko kuitenkin pitkässä juoksussa minua vahvempi" tai muuta tuollaista antautumismielialaa lietsovaa, niin nouseehan se sieltä jonain päivänä, hyvin ruokittu asenne, ja luooooooovuttaminen tapahtuu sitten jonain heikkona hetkenä kuin automaattisesti koska “olihanb se ennustettavissa”.

Ei siis kannata ruokkia tuollaisia. Itseään on jopa hiukan kehuttava, aina kun aihetta on. Ei sitä tarvitse ääneen tehdä, etteivät ihmiset ala ihan itserakkaana pitämään, kunhan itsekseen mutisee…

Kiitos kommenteista ja vinkeistä :slight_smile: