MitenTässäTaasKäviNäin?

En varmaan ole ainoo joka on repsahtanut. Ottaa päähän niin paljon, että oli pakko kirjoitella tänne. Toipumiseni on kylläkin vasta alkutekijöissään. Ehdin olla kk pelaamatta, kunnes eilen repsahdin. Olen pelaamisellani saanut 50tuhatta € velkaa…luojan kiitos olin asettanut lainakieltoja lähes kaikkiin pikavippifirmoihin, paitsi yhteen. Josta siis eilen otin tonnin pelaamiseen…ja onneks sieltä ei saa lainalle korotusta, jos nyt jotain hyvää haetaan.

Olen 36v vakityössä käyvä nainen, perheellinen. Aloitin pelaamisen n.7kk sitten ja jo siinä ajassa ihminen saa aikaan järkyttävät velat, sairasta. Niitä nyt sitten maksellaan seuraavat kymmenen vuotta.

Eniten tässä ahdistaa, se, että koen etten voi enää antaa lapsilleni mitään. Okei, onhan heillä vielä äiti, ruokaa, koti, perusasiat hyvin.

Mikä aiheutti eilisen repsahduksen? Tylsyys, saamattomuus, ajatus josko ehkä kuitenkin vähän voittaisin ja paskat.

Jospa tää taas tästä. Täytyy yrittää taaplaa päivä kerrallaan eteenpäin…

Hyvä kun kirjoitit tänne, täällä on sinulle paljon kohtalotovereita, yritämme tukea toisiamme päästäksemme pelihuumeesta eroon. Pelit ovat niin koukuttavia että voidaan hyvin puhua huumeriippuvuuden kaltaisesta riippuvuudesta. Tämä riippuvuus on syytä tunnustaa itselleen ensin kun aloittaa työn peleistä irti pääsemiseksi.
Ihminen on usein myös voimaton vastustamaan pelihimoa ellei saa ulkopuolista tukea, en ainakaan itse olisi päässyt eroon kierteestä mikä minulla oli viime vuoden loppupuolella, hävisin silloin myös kymmeniä tuhansia ja velkaa on paljon.Kannattaa tietysti hakea muualtakin tukea kuin Valtista, kaikkea tukea kannattaa käyttää ja ottaa vastaan.
Kaiken ylpeyden kannattaa myös unohtaa koska on jo sairastunut eikä sille enää mahda mitään, on otettava apua vastaan mistä sitä saa.
Tiedän tuon kurjan olosi ja itsesyytökset mitä on hävittyjen pelien jälkeen, on tärkeää ettet unohda noita tunteita kokonaan kun lopetat pelit, tämän riippuvuuden hoito on kuin ihottuman hoitoa kun kutina loppuu ei muista enää laittaa lääkettä ja ihottuma uusiutuu liian vähäisestä lääkinnästä. Tällä tarkoitan sitä että riippuvuutta ei ainakaan alkuaikoina pidä unohtaa vaikkei pelit joka päivä päässä pyörisikään. Tauti ei ole missään nimessä parantunut vaan odottaa uudelleen puhkeamistaan, kannattaa jatkaa riippuvuuden hoitoa ja vertaistukea mahdollisimman kauan jopa loppu elämän. Myötätuntoni on puolellasi Tuuli80, voimia sinulle!

Moikka Tuuli80, kirjoittaminen purkaa hivenen sisäistä myllerrystä ja tuskaa. Et ole todellakaan ainoa joka on pitänyt taukoa ja aloittanut uudelleen. Kuuluu taudin kuvaan täysin ja onkin melkein enemmän sääntö kuin poikkeus. Olet pelannut varsin suurilla panoksilla kun noin lyhyessä ajassa 50K ja nyttenkin päivässä 1K. Sanoisin että täysin pelisumussa vailla kontrollia niinkuin meillä useimmilla myös aikoinaan.

Se että tuntuu ettei voi antaa lapsille mitään kun on pelannut rahansa ei aivan pidä paikkansa. Joskus jopa vähärahaisempi voi antaa lapsilleen aidompaa välittämistä ja rakkautta vaikka ei joka viikko olisikaan ostamassa uusia kännyjä ja vaatteita heille tai matkustelis ympäri ämpäri. Melko vähillä rahoilla voi tehdä mukavia eväsretkiä luontoon piknik tyylisesti koko perheen voimin ja ovat kivoja retkiä joita lapsi muistelee lämmöllä vielä vanhempana olessaan, Tsemppiä sinulle t pörssipeluri.

Juuh, isoilla panoksilla tuli pelattuu ja täysin sumussa.

Päihdesh luona käyn juttelemassa ja siitä selkeesti apua ollut. Vakavan masennuksen vuoksi myös käynyt psyk.arviointityöryhmän pakeilla ja odottelen psykiatrille aikaa kuun lopussa.

Ja masennus mielestäni alkoi, kun ahdistuin veloista. Toisaalta hyvä tilanne velkojen maksun suhteen, ettei oo enään kuin neljään paikkaan+ miehelleni korotonta velkaa. Ja pystyn niitä kuitenkin lyhentään niin, että 6vuoden kuluttua ei olis ku yks laina jäljellä. Ja kuitenkin elämiseen jää vielä n.1000€ kk, eli mullahan on varsin hyvä tilanne, vaikkei itsestä siltä tunnukkaan. Pitäisi nyt vaan olla kiitollinen siitä mitä on ja maksella velkoja pois. Vaikeaa tällaiselle mullekaikkihetinyt-ihmiselle odottaa n.8-10vuotta että on velaton…

Kiitos ajatuksistanne ja tsempeistä. Todellakaan en taida olla ainoa, peluurin nettiohjelmaan oli 4kk jono :open_mouth:

Hei Tuuli,

Hyvä, että kirjoitit tänne. Minun velkani ovat isommat kuin sinun, mutta älä mene niin pitkälle, jos suinkin pystyt. Olen pitänyt taukoja pelaamisesta. Luullut päässeeni eroon jo monta kertaa, ja sortunut uudelleen stressitilanteissa tuohon mukamas rentoutumiskeinoon. Nyt vasta tuntuu, että omalta kannalta oivalsin lopullisesti, miksi en enää voi pelata enkä halua pelata yhtään mitään enää koskaan, mutta se on minun totuuteni. Se on sama kuin Pelit Poikillakin, että rahastaisin vain laillista huumebisnestä. Ei pelkästään se aiemmin toteamani, että nyt olen hurjan vapaa veloista huolimatta, koska en pelaa enää edes niitä veikkauksen hitaita pelejä. Se pelaaminen ei ole oikein itseäni, läheisiäni ja muita peliriippuvaisia kohtaan.

Minä en tule selviämään veloistani ilman ulosottoa. Se on varma, mutta millään h…metin turhalla pelaamisella en sitä enää tule yrittämään korjata. Se on kuin laillisen huumebisneksen rahoittamista, jos voittaa, voittaa toisten selkänahoista revityillä rahoilla. Veikkauksenkin osuudesta, ainakin exRAYn, suuri osa tulee ongelmapelaajilta.

Meitä on totuuksia yhtä monta kuin ihmisiä. Se miten kukin asian näkee ja kokee elämässään tärkeäksi. Uskoisin, että kuitenkin useimmilla se on, että voi olla oma itsensä, tulee jotenkuten toimeen ja on ne rakkaat asiat olemassa. Meillä ihmisillä ne rakkaat ovat läheisemme. SInullakin lapsesi.

Joudut kyseenalaistamaan monta asiaa päästääksesi eroon peliongelmasta. Joudut todellakin nöyrtymään ja hyväksymään heikkoutesi. Äitinä pitäisi olla vahva, eiei, äitikin on vain ihminen, ja voi tehdä virheitä. Ahdistus ja masennus on hirveää, mutta ne tunteet väkisinkin vyöryvät päälle. Syyllisyyden tunto, itseinho, viha… yrittää korjata aiheutuneen vahingon pelaamalla lisää, ja velkaantuu, jotta lapset saavat sen minkä tarvitsevat. Mutta onko se sitä, mitä lapsetkaan tarvitsevat? Lapset tarvitsevat rakastavaa, kuuntelevaa, keskustelevaa, länsäolevaa aikuista.

Äidit pelaavat iltamyöhään lasten nukkumassa ollessa, mutta sillä tavalla me vain väsytämme itseämme seuraavana päivänä.

Suomen kansantalouden kannalta kuulemma veikkaus on tärkeä… Hyväntekijä yleishyödyllisille yhdistyksille etkä voi välttyä näistä uutisista isoista voitoista. Minutkin jo kasvatettiin tavallaan uskomaan, että tosi pienestä todennäköisyydestä huolimatta, se voitto osuisi kohdalle. Vanhempani edelleen käyvät laittamassa rivin lottoa, viking lottoa, eurojackpotia, ehkä pidän heillekin palopuheen huomenna. Pitäisi kysyä miksi?

Mitä se muuttaisi, että saisit sen ison voiton? Eikö sinulla ole jo kaikki, jotalopulta tarvitset? Näiden velkojesi maksamiseen tarvitset aikaa ja tasaisen tulon, mutta en ainakaan itse omalta osalta tarvitse sitä rahaa, jotta tulemme toimeen kovinkaan paljon. Siinä mennään ihan ajankäytön suunnitteluun. Vähäisillä ja edullisilla raaka-aineilla tulee ihan hyvät ruuat. Vaatteita vain niukasti. Tiedän, lapsille piti ostaa hyvät uudet vaatteet, mutta kyllä niitä kirppareiltakin löytää.

Luovu kaikesta turhasta. Itse en ole osannut koskaan käyttää kampaamopalveluita, joten se on mulle esimerkiksi helpotus. Leikkaan omani ja lasteni hiukset. Minulle ei ole tärkeää, miltä ulkoisesti näytän. Meikkasin viimeeksi vain hieman koulun kevätjuhliin ja huomenna seuraava kerta.

ja jos se voitto tulisi: Eikö pikemminkin ole pelko, että jatkat vaan pelaamista, käytät arvokasta aikaasi turhaan, aivan turhaan. SIlloin tuhlaisit edelleen vain aikaasi ja rahaasi elämän kannalta hyödyttömään asiaan ( huumeeseen), koukutut vain enemmän.

Omassa ketjussani aloin ymmärtää niitä perussyitä. Kerroin siellä kohtaamastani pahasta, ja siitä, ettei vanhempien tukea ollut silloin kun sitä olisi tarvinnut. Kiitos Haamun ja muiden keskustelijoiden oivalsin paljon asioita… Minä rakastan vanhempiani silti yli kaiken, lapsiani ja kaikkia läheisiäni. Pelaamisesta ja veloista tuli kova oppiläksy, mutta se tarvitaan, jotta voi kasvaa ihmisenä.

Minä velkaannuin vuodesta 2014 lähtien viime vuoden loppuun, ja siinä oli pitkiä taukoja.

Mutta sinä et ole yksin ongelman kanssa. Me olemme täällä. Laita elämäsi puntariin ja mieti hyvin tarkasti, mikä on tärkeintä. Kaikki pelitilit suljet samantien. Rohkeasti vain chattiin tai meilitse yhteyttä. Ota yhteyttä pankkiisi ja laita rajoja. Tee omaehtoinen lainakielto jo nyt! Sen voi aina purkaa, eikä se sulje nykyisiä joustoluottojasi , jos niitä sinulla on.

Siis ensimmäiseksi totaalinen pysähdys. Uskalla itkeä ja kertoa läheisillesi. Uskalla ottaa kaikki se paha tunne vastaan ja tee pelaaminen täysin mahdottomaksi. Käytin itse pelikone.fi maksuttomia slotteja jonkin aikaa apuna ennen viimeistä pahaa retkahtamista viime syksynä, mutta parempi on saada itsensä kokonaan eroon pelaamisesta.

Pelitilit suljin aamulla. Ja kiitos pelitöntulevaisuus, omaehtoisen lainakiellon ostin just.

Miehelleni olen onnekseni pystynyt asiasta kertomaan. Ei siitä tosin kauheesti jutella. Pakon edessä kun lainaa häneltä pyysin jouduin kertomaan. Olen eristäytynyt sosiaalisesti. On vaan koti ja työ. Satunnaisesti täytyy pakottaa itsensä edes soittaan ystäville, heille en ainakaan vielä ole valmis asiasta kertomaan.

Olen ollut kohta vuoden savuton. Siinäkin olen joko tai ihminen. Tiedän itseni, etten voi ottaa yhtiäkään savuja koska siitä se taas alkaisi. Näköjään pelaamisen suhteen otettava myös nollatoleranssi. Sitä vaan välillä kelaa, että kun on hävinnyt niin helvetisti eikö voisi voittaa? Mutta ei niin ei.

Kunhan tämä ahdistus tästä helpottais. Nooh, kohta alkaa loma ja ajattelin erakoitua mökille :wink: siis nautin siellä olosta koko sielullani :slight_smile:

Se että viihtyy myös itsekseen ja ei halua olla aina ihmisten ympäröimänä on mielestäni ihan hyvä luonteen piirre. Se on myös vahvuutta että kestää itseään eikä tarvitse aina ympärilleen hälinää. Pystyy siis kohtaamaan itsensä vahviuuksineen ja erityisesti puutteineen.

Olen itse hieman erakko luonteinen ja viihdyn itsekseni erinomaisesti. Tokli töissä on paljon ihmisiä tai harrastuksissa en siis pelkää ihmisiä mutta vapaalla ollessani en heitä kaipaakkaan vaan haluan saada hengittää ja olla väliin ihan omissa oloissani. Tupakan jätin myös pois täysin vuosia sitten en polta edes päissänikään en edes yhtäkään savua eikä tee mielikään onneksi kumppanikaan ei polta. Mökki on paras paika rauhoittua ja rentoutua itselläni sellaista ei ole mutta menen usein veneilemään ja katsomaan ulappaa sielu lepää kauniissa maisemassa :slight_smile:

<3, Sinä selviät. Sitä ulkopuolista keskusteluapua kannattaa myös ehdottomasti hakea. Lue therikun ketju a-klinikan tarjoamasta terapiasta.

Pelit jätettyäni olen savuttanut kuin korsteeni, mutta pahe kerrallaan pois :smiley:

Kyllä minäkin olen tavallaan sellainen luonne, että kaipaan sitä omaa rauhaa, yksinäisyyttä ajatella. Ihan nuoresta myös ymmärtänyt, etten voi omistaa mitään muuta kuin oman elämäni ja oman itseni. Vapauden kaipuu, se että saa toteuttaa itseänsä jo lapsuuskodissa, sitoutumisenpelko. Pitkät minun puolelta uskolliset parisuhteet Hyvät ystyävyysvälit kuitenkin exien kanssa. Nyt minulla vihdoin on parisuhde, jossa molemmat saavat olla vapaina omina itsenään ( uskollisia kuitenkin), ystäviä paljon, mutta meillä ei ole velvollisuuksia toisiamme kohtaan. Ainoa todellinen velvollisuuteni on olla äiti lapsilleni.

Eristäytyminen sosiaalisesti, onko se jonkun pakon sanelema asia ( vastuut ja velvollisuudet) vai omaehtoista ehkä pelaamisesta johtuvaa?

Anteeksi, että annoin tulla vain ryöpytykseni, mutta mikä sinut ajoi alunperin 7KK sitten pelaamaan tai kokeilemaan sitä?
Minulla oli selkeä riippuvuus silloin avomieheni läheisyydestä ( ja hän otti ja meni ystävänpäiväviikonlopuksi työpaikkansa palkintomatkalle ilman minua), ja se että olin tehnyt töissäni ihan todella pahan virheen. Tuhonnut tärkeitä tietoja viideltä vuodelta. Olin alamaissa ja etsin ulospääsyä, eli josko loton lisäksi katselisi, mitä muuta veikkauksella on tarjottavana…

Eristäytyminen on ollut ehkäpä tämän kaiken ahdistuksen ja masentuneisuuden tulos. Ei vaan jaksa nähdä edes parhainta ystävää, puhelimenkin laitan äänettömälle ettei tarvii kenenkään kans jutella. Tykkään kyllä useinkin olla ihan itsekseni ajatuksieni kanssa.

Pelaamisen aloitin sillä, että josko vaikka voittaisinkin jotain ja ei tarvitsisi aina laskea euroja. Ajatus ns.helposta elämästä houkutti suuresti. Olin varmaan tylsistynyt mukavaan arkiseen elämääni. Voitinkin pari kertaa 6tuhatta ja kerran 12t, niillä olisin jo kuitannut olemassa olevat velat ja olisi jäänyt vaikka perhematkaan rahaa. Mutta, mutta…joku voima vain veti pelien ääreen, kuvitellen saavani jonkin megapotin, heh. Elämäni oli kutakuinkin varsin tasaista ja hyvää.

Tuntuu välillä ettei mulle mikään riitä, vaikka asiat olisi kuin hyvin.

Sun viimeinen lause, että tuntuu ettei mikään riitä on varmaan juurikin se mikä jokainen peliriippuvainen tietää todella hyvin.
Vähän sama kuin se, kuinka ihminen menettää rahan arvon kun pelaa ja siinä voi nopeastikin mennä tuhansia.
Toinen mistä huomaa hyvin, että peliriippuvaiset yleensä ovat kuitenkin aika tarkkoja muuten rahan käytöstään, eli miettivät vaikka paidan ostamista 20€ hintaan, että on liian kallis ja silti se sama summa menee minuutissa casinoon.
Myös sama ruoan suhteen tajuaa, että kuinka pienellä sitä oikeastikin voi tulla toimeen, kun valintana lähinnä se ostaako useamman pussin makaronia vai makaronia ja ketsuppia kylkeen.

Kuten moni muu on sanonut, niin täällä et ole yksin sun ongelman kanssa ja täällä moni painii samojen juttujen kanssa.
Sulla kuitenkin perus asiat vielä kunnossa, mikä on enemmän kuin joillakin täällä, joten siinä mielessä peli ei ole menetetty.

Sun velan määrä on suuri ja siihen kannattaa varmaan tehdä suunitelma, että miten sitä kannattaa hoitaa järkevimmin pois.
Mutta toivon mukaan pystyt olemaan pelaamatta ja saat elämäsi kuntoon, itsekin koitan sitä samaa.

Tuuli, olet ehkä lievästi masentunut. Tilaa heti maanantaina lääkäriaika, sinulla varmasti työpaikkalääkäri onnistuu.
Sinun kannattaa mittauttaa kaikki veriarvosi. Voit mennä omakanta.fi sivustolle laittamaan salat päälle, jos et halua, että hoitokertomus näkyy. Kerro lääkärille kaikki, mitä tunnet. Heillä on vaitiolovelvollisuus. Kerro pelaamisesta ja veloistasi, mutta pyydä kilpirauhashormoonimittaukset, estrogeenitasomittaukset ja ihan se perusverenkuva eli onko anemiaa.

EDIT: Minulla oli sekä anemia, että aloitettiin estrogeenin napsiminen.

olet ehkä lievästä masenut. Tottakai tällaisessa tilanteessa masentaa ja ahdistaa.