MITEN VÄLTYT HOIDON KIELTEISILTÄ SEURAUKSILTA

MITEN VÄLTYT HOIDON KIELTEISILTÄ SEURAUKSILTA ELI RAITTIUDELTA
Nykyään saa olla tarkkana, ettei hoidossa raitistu. Hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja uhkaavat jokaisen ihmisen perusoikeutta ryyppäämiseen. Poissa, eli ennenaikaisella eläkkeellä, ovat ne ihanat terapeutit, joille saattoi puhua mitä soopaa tahansa ja joiden mielestä asiakas oli aina oikeassa. Monet nykyiset päihdeterapeutit tunkevat melkein syliin uusilla ajatuksillaan ja ryyppäämisen petaaminen hoidon aikana on käynyt entistä vaikeammaksi. Siksi on tarpeen laatia ryyppäämisen petaamisohjelma, jonka avulla voi säilyttää kappaleen vanhaa minää härskimmänkin hoitoterrorin vallitessa.
Vältä itsestäsi puhumista niin yksilökeskusteluissa kuin ryhmissä - maailmassa on paljon muitakin tärkeitä asioita, jotka kaipaavat selvittelyä. Hyviä aiheita ovat asuntopolitiikka, Italian ja Kreikan alkoholikulttuuri, eskimoiden viinatottumukset yms. On myös hyvä muistaa ne lukemattomat ihmiset, joihin olet törmännyt matkasi varrella ja jotka ilmeisesti ovat enemmän hoidon tarpeessa kuin sinä, kuten työkaverit, vaimot/aviomiehet, sukulaiset, sosiaaliviranomaiset, vuokraisännät, virkavalta, Helsingin liikennelaitos, kaikki edelliset hoitopaikat jne. Keskity näihin ja vältä itsestäsi puhumista.

Vältä ihmisiä, jotka ovat raitistuneet tai ilmiselvästi raitistumassa. Jatkuva keskustelu heidän kanssaan voi viedä sinut täysin hakoteille. AA-laiset ovat tässä suhteessa kaikkein pahimpia. Suhtaudu heidän juttuihinsa isällisen ymmärtäväisesti mutta älä antaudu pitempiaikaiseen jutusteluun.

Luota itseesi ja omiin mielipiteisiisi. Mikäli eteen tulee asia, josta et tiedä yhtään mitään, kuittaa se lyhyellä “mä tiedän” tai “mä oon kuullu tosta”. Tällä katkaiset keskustelun ja vältyt uusilta asioilta, jotka saattavat panna pääsi sekaisin. Keskity siihen, mikä on tuttua ja turvallista.

Muista, että olet poikkeustapaus. Hoidon aikana sinulle ehkä kerrotaan, että mikäli haluaa sitä tai tätä, tulee toimia niin tai näin. Muista, että se ei koske sinua. Olet toisenlainen (ja muiden ihmisten ylä- tai alapuolella). Vaali yksilöllisyyttäsi - älä samastu kehenkään.

Älä ajattele! Ajattelu rasittaa vasenta aivopuoliskoa ja voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pysyvän aivovamman. Mikäli kohta 5 tuntuu ylivoimaiselta:

Ajattele kielteisesti. Oli asia mikä hyvänsä, käännä se kielteiseksi. Meiltä suomalaisilta se onnistuu paremmin kuin luuletkaan. “Kunhan puhuu…” “En minä tuota ainakaan…” “Mitäs se tuokin yrittää…” ovat käyttökelpoisia lauseita, joiden avulla linja säilyy. On hyvä muistaa, että ainoa todellinen ilo on vahingonilo.
Tai
Tee kärpäsestä härkänen -menetelmä: ajattele päivittäin jotain pikkuasiaa ja paisuttele sitä mielessäsi. Ajattele, mitä ihmiset ovat sinulle viikon tai vuoden mittaan sanoneet ja paisuttele: Vaimon sanomiset, työkavereiden sivulauseet ja sukulaisten puolihuolimattomat heitot ovat aarteita, joista voi ammentaa viikoiksi eteenpäin.
Tai
Ajattele muiden ajatuksia. Miksi olisit itsekeskeinen ja ajattelisit vain omia ajatuksiasi? Jokapäiväinen aivoluteilu tekee elämästä rikkaamman. Kun juttelet ihmisten kanssa, ajattele esim. “nyt tuo varmaan ajattelee että…” tai “tuonkaan ihmisen päässä ei pyöri muuta kuin…”. Näin autat kanssaihmisiä heidän ajattelussaan etkä rasita heitä turhilla kysymyksillä (tyyliin; mitä sinä tästä ajattelet?).

Muista tarvittaessa itsesääli. Aina kun tulee tiukka paikka eteen, ota marttyyrin luonnenaamio kasvoillesi. Tällä tavoin vältyt monelta uudelta ongelmalta ja saat samalla ihmiset hoitamaan nykyisiä ongelmiasi. Pyörittele siis vapaasti silmiäsi ja ihmettele maailman menoa. Mikäli epäilet, että edellä mainitut kohdat eivät takaa toivottua lopputulosta, voit varmistaa seuraavilla:

Ihastu. Hurahda oikein kunnolla toiseen potilaaseen ja selitä itsellesi (ja miksei myös muille), että se auttaa ihmissuhdeongelmiesi selvittelyä. Vältä suhteen selvittelyä hoidon aikana - jätä roikkumaan mahdollista hoidonjälkeistä käyttöä varten. Älä missään tapauksessa puhu siitä henkilökohtaiselle hoitajallesi. Aina on hyvä pitää asioita itsellään ja korjata potti kotiin. Siis: ihastu!

Muista, että jatkohoito on sinun kohdallasi mahdollista vasta sitten, kun Suomessa on sinulle sopivia jatkohoitopaikkoja. Tällä hetkellähän niitä ei ole. Kannattaa siis odottaa parempia aikoja eikä suin päin rynnätä ensimmäiseen AA-ryhmään.
Mikäli edellä mainitut kohdat ovat vuosien varrella hioutuneet rutiiniksi ja mikäli tunnet kaipaavasi vaihtelua ryyppäämisen petaamisessa, voit kokeilla seuraavaa:

Ryhdy muinaiskaivajaksi. Lapsuudessasi ja murrosiässäsi on varmasti paljon asioita, jotka vaativat syvällistä selvittelyä. Nykyhetken pikku paiseita ehtii selvitellä myöhemminkin - ja monet asiat varmasti selviävät itsestään, jos ovat selvitäkseen. Nykyhetken ajatusmaailmasi selvittely taas voi viedä pohjan koko petaamisprojektilta. Kannattaa olla tarkkana ja varjella niitä korviesi välissä olevia jalokiviä, joiden avulla voit pedata ryyppäämistä vastaisuudessakin.
Menneisyyden koettelemusten sopiva läpityöskentely tekee sinusta myös entistä henkevämmän seuralaisen ravintolamaailmassa, kun tiedät, mitkä asiat johtuvat mistäkin. On paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan pohtineet syvällisesti omaa elämäänsä ja jotka tulevat kuuntelemaan oivalluksiasi ja ystävällisiä neuvojasi kiinnostunut pilke silmissään. Oivallukset eivät tule häiritsemään juomistasi - ne putoavat valomerkin aikaan kuin punaviini hanhen selästä hovimestarin tai baarimikon ihmettelevien katseiden alla.

Kuten alan ihmisenä tiedät, tämän kohdan toteutus edellyttää, että löydät itsellesi ammattiauttajan, joka pitää päihdeongelmasta keskustelemista liian rahvaanomaisena ja puhuu mieluiten isäsuhteestasi, sisarkateudestasi, enosi yllättävästä poismenosta, äitisi kukkaruukuista tai ihan mistä tahansa päihdeongelmaasi edeltävästä psykologisesta traumasta. Etsi siis sellainen ja ala kaivaa.

Mikäli suoritat edellä mainitut kohdat tunnollisesti, tulevaisuutesi näyttää tutulta ja turvalliselta. Olet onnistunut välttämään hoidon kielteiset seuraukset ja voit rauhallisin mielin kävellä hoidon jälkeen bussipysäkille. Palkintoryyppy odottaa.

Entä laitoshoidon jälkeen?

Ehkä kuulut niihin herkkusuihin, joille ryyppäämisen petaaminen tarjoaa suuremman nautinnon kuin itse ryyppääminen? Eihän toki tarvitse heti laitoshoidon jälkeen rynnätä pystypubiin tai lähikrouviin kuin mikäkin hätähousu. Petaamista voi jatkaa erinäisin keinoin:

Osta pullo punaviiniä kotiin. Jos sattuisi tulemaan vieraita.

Lähde laivamatkalle Tallinnaan tai bussimatkalle Pietariin. Matkailu avartaa. :wink:

RaunIO, sä postaat tämän jo kolmannen tai neljännen kerran Plinkin historiassa. :confused: Etkä vieläkään mainitse lähdettä mistä tämä on kopsattu, vaikka me kyllä tiedämme sen.

Ja mä vastaan kolmannen tai neljännen kerran, että en ole käynyt Tallinnassa aikoihin. Ei ole ollut asiaa.

PS. Hoidon kielteisiltä seurauksilta välttyy parhaiten välttämällä koko hoidon. :bulb:

Höpö, höpö…
Lasku virhe. Noukin tämän ansiokkaan kuvaelman kahden vuoden takaa.
Joten kyseessä on toinen julkaisu, joka sopii erittäin hyvin tähän aikaan.

Tuskimpa sinulla on hajuakaan, kuka tämä alkuperäistekstin kirjoitti? :unamused:

Seli seli! Muistan kuule jo edellisellä kerralla vastanneeni, että olet postannut tämän aiemminkin.
Logiikaan lakien mukaan kyseessä on siis näin ollen oltava vähintään 3. kerta! :wink:

Hajua eli aavistus kyllä on: se et ollut ainakaan SINÄ. :smiley:

Omalla matkallani kohti eheämpää itseäni tämän läpikäynnistä ja selvittelystä on ollut valtavasti apua. En tiedä, olisinko nykyiseen tilanteeseeni ilman tämän läpikäymistä päässytkään.

Parahin RauniO, älä murehdi turhaan. Voit aivan rauhassa hakeutua A-klinikalle apua hakemaan. Siellä sinulle laaditaan henkilökohtainen juomissuunnitelma. Mikäli syystä tai toisesta aiot erehdyksessa etsiytyä hoitomuotoihin, jotka uhkaavat alkoholinkäyttöäsi, sinua kyllä selkäsanaisesti varoitetaan vaaroista ja sinulle ehdotetaan vähemmän vaarallista hoitomuotoa. Myös alkoholinkäyttöä uhkaavat hoitotahot itse huolehtivat tarvittavasta tiedotuksesta. Jos vahingossa eksyt AA:han sinulta kysytään jo ovella, oletko todella halukas raitistumaan? Koko ensimmäisen hoitokerran ajan AA-ryhmä kertaa sinulle oma kammottavaa kokemustaan siitä, miten juominen loppui kokonaan.

On se kamalaa! :wink:

No nyt alan ymmärtää tätäkin viestintää. Pojilla on siis ryyppy päällä :smiley:

Valitan, et päässyt vielä asian ytimeen. Lue tarkasti ajatuksella uudelleen. :wink:

En niin, enkä enää välitäkkään. Ryyppykaudet ovat osaltani ohi :smiley:

Eikä kysytä. Minulta ei kysytty muuta kuin että otanko mä teetä vai kahvia.

Kumpaa otit?

Ei se mitään, tässä on kuitenkin kysymys itseironiasta. Ja se puolestaan sopii hyvin toipuneille alkoholisteille. :wink:

Ryyppäämisen petaamisohjelma eli Miten vältyt hoidon kielteisiltä seurauksilta eli raittiudelta on Nils Holmbergin kirjoitus, julkaistu Alkoholipolitiikka-lehdessä nro 4 vuonna 1985. Ilmestyi ensi sosiaalisairaalan asiakkaiden Sosis-lehdessä. Nils Holmberg on Järvenpään sairaalan psykologi. Ollut vuodesta 1984. Kirjoitus on siis nuoruuden tuotantoa.

^ Mielenkiintoinen tieto, ja muutenkin aika vinha nosto koko ketju. Hymyn toi kasvoille tämän lukeminen. :slight_smile:

Järvenpään Sosiaalisairaala taisi tuohon aikaan 1984 jo olla tämän mainion A-klinikkasäätiön omistuksessa.
Sehän aloitti toimintansa aikanaan Helsingin kaupungin omistamana Alkoholistien vastaanottokotina joskus 1950 -luvulla jo (?).

Järvenpään sosiaalisairaala perustettiin v. 1951, oli silloin nimeltään Alkoholistien vastaanottolaitos. Aina vuoteen 1993 se taisi olla valtion huoltola (kuten Lapinjärvi ja Perniökin) ja oli huoltoloiden keskuslaitos. A-klinikkasäätiön siipiin sairaala siirtyi -93. 80-luvulla ylilääkärinä oli muuten Paavo Koistinen, verraton mies, pidetty johtaja ja asiakkaiden suosiossa. Siirtyi eläkkeelle 90-luvun alussa, elelee nykyisin Pohjois-Karjalassa.

Jos itsellä ei mitään sanottavaa ole niin voisi tyytyä lukemaan viestejä.
Jos ajatus ei riitä muuhun kuin kopiointiin niin hyvä tapa on edes kertoa että tää on kopio jonkun muun sanomasta.
Eikä julkaista oman nimimerkkinsä tai nimensä kanssa.

Ei sellaisella “keskustelulla” ole merkitystä jossa toistetaan muitten sanoja ( ja vielä omina, hyi!)

Avauskirjoitus, oli lainaus tai ei on aika mainio.
Ja kommentointi sitä sun tätä.
Mielenkiintoinen kommentti lopuksi: lainattua ei pitäisi kirjoittaa,
no joo…eli kääntäen…pitäisi olla varma tai ainakin lähes, ettei samaa ajatusta
ole joku aiemmin, kenties melkein samoin muodoin, esittänyt…
(en nyt tarkoita pelkästään ketjun avausta, vaan yleisemmin…
ja toisaalta itseäni ajatellen on se ja sama, kuka on alkuperäinen kirjoittaja…
joku rauni tai joku psyko…sisältö merkkaa…)
mahdoton noin käytännössä, kun joutuisi kaiken maailman kirjallisuuden joka kerta ensin läpikäymään
ennen kirjoituksensa julkaisemista…
ja sitten toinen ajatus tuosta: kuinka moni uskoo kirjoittaneensa yhdenkin omaperäisen kirjoituksen
näille sivuille…sellaisen, jota joku ei ole jossain aiemmin jo kirjoittanut tai sanonut…
väittäisin, ettei yksikään kirjoittaja yhdessäkään kirjoituksessa ole koko päihdelinkin
historiassa tuohon pystynyt…
voin olla tietysti väärässäkin…edellyttäisihän tuon todistaminen ennen tai jälkeen
jonkin kirjoituksen lukemista kaiken maailmassa jo kirjoitetun lukemisen lisäksi
kaiken maailmassa sanotun tuntemista…paha pähkinä käytännössä toteuttaa…
mutta kuitenkin uskallan toistaa: ei ainoaakaan todellista omaperäistä ajatusta ole
näillä sivuilla…
tuo yllä oleva kommentti on hyvin osuva tuohon kielteisen ajattelun ylläpitämiseen ja se todella kannattaa
muistaa, jos haluaa välttää raitistumisen riskejä…

Asian kiertämistä foo. Suora kopiointi on vain suoraa kopiointia. ei se keskustelua ole eikä ajattelua.

Kiertämistä?
Niin,kaartelua.
Vaan…onko sitten.
Kuitenkaan…suurtakaan.
kerrassaan…vällii vaikka kaartaa varikolle ja siellä lukaisee jutun ja laittaa
sen nettiin, niinkuin luonto sen tarkoitti vaikkei ilmaise alkuperää tietäen
kyllä että samassa hoidossa on joku ollut joka on saman jutun saman paikan
hoitotahon edustajalta lukenut ja ainavalmis partiopoika tuon ilmaisemaan eli
nappaamaan kiinni rysän päältä…
ja omalla kohdalla asialla ei ole mitään kummempaa vliä oli sen kuka tahansa
kirjaillut ja onko lainattua merkitty ja onko tutkittu miten lainattu on idean saanut vai
jopa kopioinut jostain jo aimmin kirjoitetun tai kääntänyt ehkä kielitaitoisena
tai sitten ihan itse ominpäin omaperäisen laatinut, jonka todistaminen on…
nämä nykyiset tekijänoikeussysteemit ovat hiukan,ihan pöllöjä ja estävät
oikeaa tiedon ja oivallusten ja kaiken tapahtumista…koska heti ollaan henkilöpalvonnassa,
kun joku jotai sattuu, jo varmasti aiemmin esitettyä, paperille laittamaan…
enemmänhän saavutettaisiin siten, että mahdollisimman moni osallistuisi ja
lainaisi tai
omisi tai omintakeisesti lainailisi ,ja tuolloin olisi muutokseen,tai kehittymiseen
paremmat hahqut…ihquu,eikö…nythän vaan väitellään lähinnä asian vierestä ja
epäolennaisesta alkuperästä ja lakitupaan tupataan kaiken plagioinnin kanssa ja
eihän tuosta hyödy kuin monokulttuuri,yksilökeskeisyyden korostaminen…
ego- ja egemaailma, jota ilman ei kuulemma voida elää,
netti on tuossa hyvä,vaikkakin lakia tännekkin ollaan koko ajan touhuilemassa ja
kyylääjiä riittää…
ja kaikki sanat ovat jo laitettu paapperille jossain ennemmin,lähes kaikki musa on
jo kerran melkein kaikissa muodoissa jo sävelletty/esitetty…maalaukset ovat lähinnä
toistoa…maailman kolkat koluttu,kuvattu ja kuvailtu
ihmismielen tuotokset keksitty…
kehitys menee eteen-tai taas tai sivulle hiljalleen ja mitä useampi osallistuisi,voisi lopputulos
alkaa muuttua toivottuun suuntaan…haettaisiin henkilökultin sijaan yhdessä keinoja

youtube.com/watch?v=yRhq-yO1KN8