Miten suhtaudut KOHTUUJUOJAAN?

Miten suhtaudut ja mitä ajattelet KOHTUUJUOJISTA

  • Olen heille aivan vihreä kateudesta,maksaisin mitä vaan saadakseni kohtuujuojan osan
  • Koen hetkittäisiä kateudenhetkiä heitä kohtaan mutta ne tunteet ovat pään yli lentäviä varpusia
  • Kohtuujuoja on 100% tunne-elämältään terve…itse olen tunne-elämältäni sairas ja hyväksyn sen
  • Olen uskossa.Mikään tämän maailman pieni ahdistus/haitta ole mitään Taivaan rinnalla jonne matkaan

0 voters

Vastaa rehellisesti kysymykseen.

Ihme nynnyjä.

Ei ole oikein sopivaa vaihtoehtoa. Välinpitämättömästi kai.

Eilen istuin muutaman tunnin iltaa hyvien ystävieni kanssa, jotka kolmessa tunnissa ottivat pari kuohuviiniä tai pari olutta ja itse join pullon Pellegrinoa. Se ajatus mikä minulle tuli mieleen, että miksi ne rahansa tuohon tuhlaavat kun ei sillä ole edes mitään käytännön vaikutusta. Minulla oli vähintäänkin yhtä hauskaa, kuten aina, ilman alkoholia.

Vaihtoehdot oli hiukan omituisia, joten niiden pohjalta ei vastata voinut.

Kohtuujuoja juo, kun se rentouttaa riittävästi tai hän pitää mausta. Suhtaudun samalla tavalla kohtuujuojaan kuin mihin tahansa, josta saa iloa elämään. Esim. kohtuu lenkkeily on kivaa, pakkomielteinen lenkkeily tyhmää. Ts. kohtuujuoja on fiksu siinä kuin raitiskin, jos se on hänen elämäsä kannalta elämälaatua parantava asia.

Jos muiden juominen häiritsee, niin voihan esim pikkujouluista aina poistua hyvän sään aikana. Mutta jos itsellä on vielä halu juoda, kuten “normi-ihminen”, eikä se poistu ajattelemalla järjellisesti, niin se jokin on vielä löytymättä ja veikkaan sen olevan se oma pohja.

On varsin todennäköistä, että kaikki raitistuneet alkoholisti- ihmiset joutuvat aika- ajoittain ajattelemaan järjellä asioita, kun en usko, että se alkoholismi sieltä katoa minnekään, vaan heittelee täkyjä odottaen heikkoja hetkiä.

On myös varsin todennäköistä, ettei ihmisellä ja varsinkin juovalla-juomattomalla ihmisellä ole kaikki ihan vielä kunnossa, jos muiden raitistuminen ja keinot pysyä raittiina häiritsee.

Vaikea sanoa mikä on suhde kohtuujuomareihin, kun ei niitä sanan varsinaisessa merkityksessä pilvin pimein ympärillä pyöri. Lähes kaikki tuntemani kohtuukäyttäjät ovat ulkomaalaisia, vain muutama suomalainen kaverini/ystäväni on kohtuukäyttäjä. Kohtuukäyttöön kun ei kuulu humala eikä humalahakuisuus.

Suomalainen tapa juoda altistaa alkoholin ongelmakäytölle. Kulttuurissamme tiukasti istuva siirtymäriittikännäys, joka alkaa yleensä viimeistään ripille pääsystä ja monesti aikaisemminkin, on kaukana kohtuukäytön määritelmästä.

Sinänsä muiden juominen ei minua häiritse. Minulla on jalat alla ja useimmiten myös auto, joten onnekseni pääsen pois todistamasta pahimpia sökellyksiä, rakkauden tunnustuksia, strippauksia, oksenteluja yms.

Kohtuujuomarien seurassa taas juomista ei edes huomaa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä hyvään syömiseen ja pöytäseurue on harvemmin täysin suomalainen.

vaihtoehdot olivat todellakin omituisia.
ei tuollaisiin voi edes vastata :smiley: :smiley: :smiley:

Olipa typerät vaihtoehdot, joten en äänestänyt, mutta suhtaudun kohtuujuojiin neutraalisti. Mitäpä se mun elämääni millään tapaa vaikuttaa, jos joku juo yhden saunaoluen kerran viikossa. Kadehdi en ainakaan kohtuujuojia. En mä kohtuujuomisesta mitään saa. Se on joko kunnon känni tai sitten ei pisaraakaan. No, onhan olut ihan hyvän makuista, mutta jos pelkkään janoonsa pitää juoda, niin paremmankin makuisia juomia on, esim. monet mehut tai maustetut vissyvedet. Alkoholijuomat ovat mulle päihtymistä varten ja silloin, kun olen selvänä(siis ilman alkoholia) se sopii mulle myös niin pitkään, kunnes alkohammasta alkaa taas kolottaa.

Suhde alkoholiin on mielenkiintoinen. Kemiallisestihan ottaen etyylialkoholi on myrkyllinen liuotin. Kun sitä joutuu elimistöön niin maksa saa hälytyksen ja suhtautuu siihen kuin mihin tahansa myrkkyyn ja alkaa tuhoamaan myrkkyä. Maksa on reilu eikä se välitä onko myrkky joutunut elimistöön kohtuujuojan vai alkoholistin toimesta vaan kummankin maksa alkaa polttamisen heti.

Kohtuujuoja on keskimääräistä älykkäämpi, koulutetumpi ja korkeammalla tulotasolla kuin ei-kohtuujuoja.Kohtuujuojan sosiaaliseen toimintaympäristöön ei kuulu alkoholisteja ja kohtuujuojan mielestä alkoholismi onkin sosioekonomisesti vain alimpien luokkien lieveilmiö ja tahdon heikkous. Kohtuujuoja on kaikin puolin vireä,viriili ja edistynyt ihminen joka saattaa harrastaa vapaa-aikanaan itsepuolustuslajeja, golfia ja käy kerran kesässä Kuhmon kamarimusiikkiviikoilla tai vastaavassa. Varpaankyntensä kohtuujuoja leikkauttaa alan ammattilaisella. Kohtuujuoja ei ole koskaan työttömänä ja stressaavan työn vastapainoksi kohtuujuoja viettää laatuaikaa erotukseksi muiden ihmisten vapaa.ajasta. Kohtuujuojat voivat kokoontua yhteen juomaan kohtuudella laatuviinejä . Viinipullo maksaa enemmän kuin työttömän peruspäiväraha ja viiniä juodaan aistikkaista viinilaseista. Termit joita lausutaan hillityllä äänellä himmeässä huoneessa välillä lasia nuuhkien ovat kokonaan semanttiselta merkitykseltään aivan muita kuin ei-kohtuujuojat ovat tottuneet. Antava ei suinkaan ole se naapuripöydän blondi jota voisi hakea viimeisiin hitaisiin vaan se tarkoitaa “…melko runsasta , elinkaarensa huipulla olevaa viiniä. Viini on parhaimmillaan niin tuoksunsa kuin makunsakin puolesta. Vastakohtana sulkeutunut …”

En äänestänyt.

Kohtuujuoja on HUIPPUTRENDIKÄS ja menestyvä, liikemies tai ylempi toimihenkilö, hän ajaa vähintään vm 2008 MB:llä,Audilla tai BMW:llä…hänellä on tiukka vartalo ja muodikkaat vaatteet. Hän on myls KALJU&TATSKATTU Hän harrastaa Golfia,Skimbausta… Hän pukeutuu työhön lähtiessään Pukuun&Kravattiin ja puhuu kirjakieltä. Hän viettää aamupäivät palavereissa ja iltapäivät liikelounailla ja seminaareissa… Nämä kohtuujuojat, elleivät ole naimisissa…hakevat seuraa Suomi24-deitistä…

Tuo pätee hyvin alkoholistiinkin. Fiksuja, filmaattisia, seurapiiri-ihmisiä, tuloksekkaita, naimattomia ja naimisissaolevia. Sopii hyvin pyrkyreihin, ulospäinsuuntautuneillekin, kuten hiljaisiimpiinkin. Harrastustoiminta on laajaa, kuten pitääkin.
Aaah ja mikä sen parempi, jos on hyvä kunto ja kroppa, niin sen parempi. Lounaat ja seminaaritkin kelpaa, jos niissä on ilmaista viinaa ja vaikka ei olisikaan, niin ne kelpaa, kun on ne hyvät tulot ja vaikka ei oliskaan, niin ne kelpaa, jos niissä vain viinaa saa.

Missäköhän ammatissa ei olisi alkoholisteja, ongelmajuojia? Viininmaistajissa ehkä?

Nyt pitää mennä, aamupalaveri, koiranulkoilutus ja autonkiillotusvuoro odottaa.

Fiksut ja filmaattiset ja menestyvät alkoholistit ovat varhaisvaiheen alkoholisteja. Ulkoisesti heitä ei erota kohtuujuojasta muualla kuin kenties juhlissa ja yöelämässä, jossa he ovat kohtuujuojia päihtyneempiä ja äänekkäämpiä.
Alkoholismin keskivaiheessa alkaa fiksuus ja filmaattisuus ja kauneuskin (sekin joka on katsojan silmässä hihh : )) jo hieman rapistua ja ongelma näkyä jo niin sanotusti naamastakin. Haitat ovat jo niin konkreettisia, ettei niitä voi kieltää. Hän saattaa yhä olla ns. “menestyvä”, jos hänellä on tarpeeksi hyvät tukijoukot tai yleisön tuki. (vrt. poliitikot ja taiteilijat).

Rappeuttavassa loppuvaiheessa kulissit ovat kaatuneet jo ajat sitten, terveys alkaa olla enemmän tai vähemmän romuna ja puhekielessä puhutaan joskus “spurgu-asteesta”.

Nähdäkseni keskivaihe on kaikkein pisin ja vaihtelevin vaihe, ja monet eivät edes ehti loppuvaiheeseen ennenkuin tapahtuu joko raitistuminen tai kuolema. Tai jotain muuta dramaattista.

Vaiheista on keskustelua erinomaisessa “Tarkulämmintä Vinettoa - ei kiitos” -ketjussa.

Menee ehkä hieman offiksi, mutta laitetaan nyt kuitenkin tähän ketjuun: Alkoholin suurkuluttajahan ei ole kohtuujuoja, vaan erottuu kohtuujuojasta juuri tuolla tavoin, että on päihtyneempi. Eri ihmiset ovat toki päihtyneinä erilaisia, kaikista ei välttämättä tule niin kovin äänekkäitä tms., mutta se nyt ei ollut asian ydin. Mikä erottaa alkoholistin ja alkoholin suurkuluttajan? Tämä asia ei ole minulle koskaan oikein valjennut. Miksi sitä viinaa pitää kiskoa usein ja kaksin käsin, jos siihen ei ole mitään riippuvuutta. Okei, kännissä on joskus hyvinkin hauska olla ja joillain ihmisillä se armoton ryyppääminen tuntuu olevan paljon hauskempaa, kuin toisilla, mutta jos hauskuus on aina tai edes lähes aina revittävä yksinomaan kännistä, niin eikö se jo tarkoita aikamoista psyykkistä riippuvuutta.

^ Hyvä pointti. Suurkuluttajiahan on jopa paljon enemmän kuin varsinaisia alkoholisteja. Käytännössä varmaan suurin ero suurkuluttajalla ja alkoholistilla on siinä, että suurkuluttaja pystyy myös vähentämään alkoholinkäyttöä kun vain ns. skarppaa ja tsemppaa vähän. Alkoholisti yleensä ei pysty.

Tipattomat tammikuut, ContralClinicsit, Paukunvartijat sun muut nenänvalkaisuhärdellit on varmaan ihan omiaan pelkille suurkuluttajille, alkoholisti ei puolestaan saa niistä kuin rupia [size=85]pers[/size]… hmm hmm… naamaansa.

Suurkuluttajalla ei myöskään täyty päihderiippuvuuden diagnostiset kriteerit, joita en nyt taaskaan millään viisti googlettaa tähän.

Mutta hei, tää sama kysymys “mitä eroa on suurkuluttajalla ja alkoholistilla” ois mielenkiintoista kysyä myös tuolla Vähentäjien puolella! :bulb: :smiley:

Minä en löydä vaihtoehdoista mitään, mikä tuntuisi omalta. Tunnistan kyllä jotain tietynlaisesta kateudesta itsessänikin, mutta se on aika harvinaista, tutumpaa jostain menneisyydestä. Osaan vastata tähän yhtä hyvin kuin kysymykseen, mitä mieltä olen homoista.

Kun ihminen on riittävän kauan suurkuluttaja ja niin eiköhän se riski siirtyä sinne riippuvuuden suuntaan ole melkoinen. Aika veteen piirretty viiva se taitaa olla, eikä asiaa käytännössä tiedä ennen kuin suurkuluttaja päättää yrittää olla ilman alkoholia tai vähentää. Silloinhan se todellisuus vasta paljastuu, että onko riippuvuutta vai ei.

Alkoholi , tarkemmin etyylialkoholi(etanoli) , on hyvä liuotin jota kenenkään elävän olennon ei kuitenkaan tulisi juoda. Vai joisitko alla kuvattu kemiallista ainetta tietämättä mitä se on. Olen korvannut sanat etanoli,alkoholi ja väkiviina merkillä X :smiley:

[size=85]

[/size]

Ihmiset, jotka ovat hyvin tarkkoja mitä suuhunsa laittavat esim. lounasravintolassa, he tutkivat tarkkaan lisäaineet yms., eivät kuitenkaan alkoholin suhteen ole lainkaan kriittisiä ! Hivenen outoa - eikö vain :smiley:
Jos alkoholi keksittäisiin vasta nyt niin se ei mitenkään voisi kelvata elintarvikkeeksi siis juotavaksi jos noudatetaan sitä tarkkaa seulaa mitä Suomenkin ko. lainsäädännössä on.

Kyllä alkoholi on siis hyvin kulttuurisidonnainen asia ja tuskipa se muuksi muuttuu.

Ja miten suhtaudun ihmisiin jotka juovat kohtuudella myrkyllistä liuotinta ? No en mitenkään - muut saavat tehdä mitä tahtovat kunhan jättävät minut rauhaan :mrgreen:

Suomalainen ilmiö on vielä se että tätä teknistä liuotinta nautitaan melko lyhyessä ajassa huomattavia määriä joka on omiaan aiheuttamaan sekavuutta ja motoriikan häiriöitä eli keskitason myrkytysoireita.

Tässä näkemys suomalaisesta humalasta — > youtu.be/teEh7tl3_Hs

No tuo “päihtymys” ja kohtuujuojan - pro-kuluttajan tulkitseminen ilman ainakaan parempaa tietoa henkilön juomatavoista ja historiasta monesti meneekin aika metsään, jos varsinkin jossain juhlissa tai satunnaisemmin näkiessä alkaa arvioida. Toki kunnon pro on poikkeuksetta kovemmissa promilleissa ja sietokyky on ihan eri luokkaa, mutta sehän se juuri tepposet monesti tekeekin. Se vaihe on monesti kuten tässäkin ketjussa puhuttu, melkoisen pitkä kun päälle ei näy juuri mitään ja jo kulissien takana täysin alkoholisoitunut ja liki eri elämänalueilla totaalista romuttumista tapahtuu “salaa”.

Ihan näin konkreettinen esimerkki joka on jokaisen silmien edessä milloin missäkin juhlallisuuksissa joissa tapaa samoja ihmisiä: Muutaman kerran vuodessa on jotkut häppeningit saman porukan kanssa ja joku jo heti kun juoma kihahtaa nuppiin, käyttäytyy kuin ääliö ja kaikin tavoin pettää kontrolli. Ilman parempaa tietoa yleensä siinä kohdin tulee monellekin se: “Tuolla on kyllä ongelma viinan kanssa, AINA tuossa samassa kunnossa ja mokaa joka kerta”. (No joo, jos joka kerta kontrolli pettää, juot sitten minkä määrän hyvänsä, niin tietty sitä juomista kannattaa miettiä ja omia rajojaan…). → No, mutta entäs jos tämä kyseinen henkilö onkin vain niin heikko viinapäinen, että juo ne pari lasia kuoharia ja muutaman tölkin kaljaa, on ihan valmis ja lähtee kotio. Ja ne juomakerrat ovat juuri ne pari kertaa vuodessa ja juuri silloin kun satutaan näkemään.

Kaikki näkevät sen joka käyttäytyy kuin pelle ja harvemmin kukaan edes juomiaan laskee, se on vain se yleistys. -Mutta sitten nurkassa istuvat hymähdellen ne sivistyneet pro-kippaajat, joilla on pohjana jo tullessa kossupullo ja sixpäkki nelosta ja koko ajan kaatuu kaksin käsin. Mutta se mikä ei näy päälle, sitähän ei ole olemassa. He ovat sitä sivistynyttä kermaa ja osaavat käyttää alkoholia. Tosiasiassa raja on taivaissa, mikään ei meinaa mennä enää hattuun ja sitä hilpeyttä ei edes tule joka näkyisi päälle.

Aika moni taitaa tuntea kasan niitä tyyppejä joista ei päälle tuntematta edes näe onko ottanut ja minkä verran on ottanut. Joltain kysyt, että etkö sä ottanut siellä bileissä mitään eilen? kun aamulla ollaan lähdössä autolla jonnekin. Johon kaveri toteaa, että no kyllä sä ny saat ajaa, join 3 pulloa vodkaa ja viimeisen tuossa aamukahvin kanssa… Ja se mitä näet, niin pikkuisen joku “vanha viina” tuoksuu.