Hellurei ja hellät tunteet plinkkiläisille!
Lueskelin noita vanhoja topicceja, omia kirjoituksiani, en tiedä muistaako monikaan minua enää tai onko monikaan enää edes tässä hiippakunnassa tai ehkä sitten raittiina jo…
No, minulle kävi näin, vuosien eri kamahöyryisten sekoilujen jälkeen mulle tuli pieni vaavi toukokuussa, jolloin elämässäni tapahtui ihan oikea täyskäännös! Ei enää kamaa, ei pillereitä ei mitään, vaan äitiyden tuoma elämän huuma, josta olen ikipöllyssä ja ikionnellinen! Toivon kaikille samaa, ei tätä voita niin mikään! 
Kiva kuulla tuollaisiakin tarinoita joskus… Muutamia tunnen, tosin osa lipsuu vuosien raittiuden jälkeen… 
Tosin en itse ymmärräkään sellaista raittiutta, että mietitään että “otan sit joskus parin vuoden päästä ehkä”… Älä anna ajan kullata muistoja siitä entisestä elämästä! Taitaa olla muuten mun lähipiirissä paras tapa päästä kamasta eroon, tosin yli puolet kuuluvat ryhmään lapsi alle ½v huostassa ja seuraavat “retkahtavat” 3-5v jälkeen… Näitä selvitymistarinoita sais lukea useamminkin <3 <3 Pysy tuolla tiellä! 
.