Hei,
eka kertaa täällä uskaltaudun minäkin kertomaan omista kokemuksistani.
Minulla on sisarus, täyttää syksyllä 20. Asuu vanhempieni kanssa. Vielä on koulu kesken, en tiedä kuinka sen kanssa tulee käymään. Ongelmia päihteiden kanssa. Erilaisia lääkkeitä. Suurin ongelma (käsittääkseni) kuitenkin pilvi. A-klinikan toimet alaikäisenä takana.
Hän ei siis käy töissä, koulu kun on kesken. Hänellä rahaa palaa kuitenkin aivan mielettömiä määriä lyhyessä ajassa. Yhtäkkiä 1000e velkaa jollekkin. Ihmetykseni on, miten paljon pilveen voi oikein mennä rahaa??
Hän varastelee kotoaan AINA tilaisuuden tullen huoletta satasia. Ei tietenkään myönnä.
Ei voi kadullekkaan lasta heittää, saa vielä turpiinsa ellei pahempaa.
“Frendit” käy oven takana meille valittamassa kun ei häntä saada kiinni, kun olis velkaa rästissä.
Olemme miettineet, voiko kyse olla enää vain pilvestä? Vai voiko siihen sitten todella mennä tonneja kuussa
Hän ei kunnioita läheisiään, kusettaa silmät kirkkaina ja vie rahat jos lompakon kotona näkee. Kamalinta tässä on, etten näe hänen osoittavan normaaleja tunteita(ilo, suru, empatia nollassa).
Tässä nyt siis murto-osa mietteistäni, kaipaisin vertaistukea.
^ Jean on oikeassa. Lisäksi käsite “lääkkeet” kattaa suuren kategorian vahvoista opiaateista stimulantteihin, jolloin siirtyminen kadulla myytävien lääkkeiden käyttöön/vaihtamiseen on suuri. Useita lääkkeitäkin käytetään iv:sti… Usein käyttäjä sanoo käytävänsä “vain ganjaa”, vaikka käyttäisi muitakin aineita…
Tuossa vaiheessa vanhempien ja sisarusten tulisi pitää itsestään huolta, ei käyttäjä halua muuttaa elämäntyyliään muiden tähden; lopettamista voi tukea vasta kun käyttäjä itse haluaa lopettaa (ilman hänen ehtojaan). Varastamalla tavaraa hän saa hankittua aineita, joka on edesauttamista käyttöön…
Ikävin ongelma asiassa on, että ei todellakaan tee vanhemmillesi hyvää, että hän asuu kotona! Hän ei ole sama ihminen käyttäessään, kuin mitä oli aiemmin… Voimia perheellenne ja hakekaa ulkopuolista apua itsellenne, saatte varmasti myös neuvoa tuossa asunto-asiassa…
Hän on ollut aiemmin riippuvainen kodeiinista ja opiaateista, joista on päässyt eroon vieroituksella. Itselläni kuitenkin on tällä hetkellä SUURI epäily juurikin siitä, että kyse ei enää voi olla pelkästä pilvestä.
Vanhempani eivät ole voineet elää tavallista elämää ainakaan 1,5 vuoteen. Olen surullinen asiasta ja haluaisin, että he voisivat viettää iltaa kahdestaan, lähteä kesämökille ilman jatkuvaa ahdistusta ja huolta asioista. Heitä tavatessani näen, kuinka stressaantuneita he ovat. Aivan loppuunpalaneita.
Tilanne ei voi jatkua näin. Saman katon alla he eivät voi enää mielestäni asua.
Olen itse yrittänyt häntä auttaa vaikka millä tavoin oman jaksamiseni kustannuksella. Alan pikku hiljaa ajatella, että kai se niin on ettei hän meistä enää välitä samoin kuin ennen… Tilalla on nyt jotain muuta.
Mistä voisi saada apua? Haluaisin ratkaisun asumiseen ja keskusteluapua perheelleni.
Voiko asettaa vaihtoehdot: joko perheesi tai päihteet?
Kyllä voi asettaa vaihtoehdot. Mutta todennäköisesti päihteet vie voiton. Ja oikeesti, kannabikseen ei tollaisia rahamääriä saa kulumaan. Kyseessä on paljon muuta. Ikävä sanoa, mutta niin se on. Avun saanti perheelle riippuu paljon paikkakunnasta - näin olen ymmärtänyt. Minä otin aikoinaan yhteyttä päihdeklinikan alaisuudessa toimivaan tukiyksikköön.
Oletkin saanut hyvää informaatiota muilta kirjoittajilta.
Jos asut lähelläkään pääkaupunkiseutua ota yhteyttä Irti Huumeista ry:n Läheis ja Perhetyökeskukseen (matalan kynnyksen paikka).Yhteystiedot löytyvät IH:n etusivulta.
Voitte varata koko perhe yhteisen keskusteluajan ammattiauttajan kanssa.
Koskee myös veljeäsi, mikäli hän haluaa osallistua.
Olet ihan oikeassa, tilanteenne ei voi jatkua näin. Sinulla on oikeus oman ikäisesi elämään.
Siksi olisikin hyvä, että ottaisitte koko perheenä ulkopuolista apua. Näiden asioiden kanssa ei pidä lokeroitua ja jäädä yksin. Kun uskaltaa ottaa sen ensimmäisen askeleen, helpottaa ja uskaltaa ottaa sen toisenkin, kolmannen …
Veljesi välittää tällä hetkellä vain huumeista. Ei hän uskalla välittää teistä, koska tietää satuttavansa teitä. Huumeet ja maailma missä niiden kanssa pyöritään, muuttavat käyttäjän persoonallisuuden hyvin nopeasti. Kun riippuvuuspersoonallisuus ottaa ylivallan, se veli, joka hän oli ennen huumeita, väistyy taka-alalle, katoamatta kuitenkaan mihinkään.
Kyse on luultavasti pahemman luokan huumeriippuvuudesta,ei ole väliä mitä käyttää ja kuinka paljon, patologinen epärehellisyys kuuluu kuvioon.
Jatkuva valehtelu ja asioiden kieltäminen. Tarkoitin tolla että ei ole väliä mitä käyttää ja kuinka paljon, kun kerran käyttää luultavasti tosi paljon. Kaikesta pitää vapautua, jopa alkoholista. Hän ei pysty enää käyttämään mitään päihteitä normaalisti, se on rajua päihtymis hakemista.
Se voi kestää vuosia ja jopa pahemmassa tapauksessa hän voi niihin kuolla,ja jos käyttää sisäisesti huumeita eli pistämällä niin voi olla että hänellä on myös c-hepatiitti mikä on varsin yleistä huumausaineiden käyttäjillä.hän ei lopeta varastelua kaikesta,kaikesta lupauksista huolimatta eikä päihteiden käyttöä ennen kuin hän totaalisesti väsyy siihen elämän tapaan jollain tapaa, vaikka jonkun rajun kokemuksen kautta.läheisten pitää se ymmärtää että he eivät voi häntä auttaa vaan läheisten pitää hoitaa itseään tälläisessä tapauksessa, hoidolla tarkoitan sen asian ymmärtämisistä että he eivät häntä raittiiksi saa ellei hän sitä itse halua.vertaistuki ryhmiin na aa, siihen suuntaan ohjaaminen on kaikesta parasta, mielenterveys toimistossa kierre vain jatkuu ja valehtelu. Itse olen ollu kuivilla 16 vuotta, olin ihan samanlainen kaikki varastin minkä irti sai ja jatkuva valehtelu läheisille on tyypillistä niin minullakin. Millään tavalla ei pidä luottaa muuta kuin seulojen selvä näyttö päihteettömyydestä, a-klinikalla esim. Saa hoidettua.se on raaka totuus että kaikki eivät edes koskaan raitistu… Tämä on aika kylmää tekstiä mutta näin se vaan menee, parasta on hakea apua itselle ja sitä kautta hakea ymmärrystä päihderiippuvaisen
Käyttäytymisestä,mutta vertaistuki ryhmät ovat parhaita apuja mitä tässä maassa saa, siellä on samanlaisia ihmisiä jotka ovat kokeneet saman,ja myös läheisille on ryhmiä. Neuvoisin lähtemään sitä kautta eteenpäin asiassa.
Kyse on luultavasti pahemman luokan huumeriippuvuudesta,ei ole väliä mitä käyttää ja kuinka paljon, patologinen epärehellisyys kuuluu kuvioon.
Jatkuva valehtelu ja asioiden kieltäminen. Tarkoitin tolla että ei ole väliä mitä käyttää ja kuinka paljon, kun kerran käyttää luultavasti tosi paljon. Kaikesta pitää vapautua, jopa alkoholista. Hän ei pysty enää käyttämään mitään päihteitä normaalisti, se on rajua päihtymis hakemista.
Se voi kestää vuosia ja jopa pahemmassa tapauksessa hän voi niihin kuolla,ja jos käyttää sisäisesti huumeita eli pistämällä niin voi olla että hänellä on myös c-hepatiitti mikä on varsin yleistä huumausaineiden käyttäjillä.hän ei lopeta varastelua kaikesta,kaikesta lupauksista huolimatta eikä päihteiden käyttöä ennen kuin hän totaalisesti väsyy siihen elämän tapaan jollain tapaa, vaikka jonkun rajun kokemuksen kautta.läheisten pitää se ymmärtää että he eivät voi häntä auttaa vaan läheisten pitää hoitaa itseään tälläisessä tapauksessa, hoidolla tarkoitan sen asian ymmärtämisistä että he eivät häntä raittiiksi saa ellei hän sitä itse halua.vertaistuki ryhmiin na aa, siihen suuntaan ohjaaminen on kaikesta parasta, mielenterveys toimistossa kierre vain jatkuu ja valehtelu. Itse olen ollu kuivilla 16 vuotta, olin ihan samanlainen kaikki varastin minkä irti sai ja jatkuva valehtelu läheisille on tyypillistä niin minullakin. Millään tavalla ei pidä luottaa muuta kuin seulojen selvä näyttö päihteettömyydestä, a-klinikalla esim. Saa hoidettua.se on raaka totuus että kaikki eivät edes koskaan raitistu… Tämä on aika kylmää tekstiä mutta näin se vaan menee, parasta on hakea apua itselle ja sitä kautta hakea ymmärrystä päihderiippuvaisen
Käyttäytymisestä,mutta vertaistuki ryhmät ovat parhaita apuja mitä tässä maassa saa, siellä on samanlaisia ihmisiä jotka ovat kokeneet saman,ja myös läheisille on ryhmiä. Neuvoisin lähtemään sitä kautta eteenpäin asiassa.
Voimia.