Pitkän ajan jälkeen palasin lueskelemaan juttuja tänne ja järkytyin.
Keskustelun taso on laskenut huimasti ja näkyy lähinnä koostuvan kinastelusta, pätemisestä ja oman egon pönkittämisestä sekä jostain saakelin senssi-ilmoituksista!
Kyllä vi*u**aa, nyt voi sitten tämänkin tahon pyyhkiä pois raitistumisen apuvälineistä.
Olen samaa Edisonin kanssa samaa mieltä. Olen silloin tällöin piipahtanut täällä, mutta se sama kinastelu aina vain jatkuu. Ennen seurasin palstaa aktiivisesti ja kirjoittelinkin, mutta en enää em. syistä. Harmi!
Komppaan edellisiä!!
Näin on. Hyvin harvalta tulee enää omaan alkoholismiin liittyviä kommentteja ja huomaan itsekin liikkuvani harhapoluille täällä. Näin ollen tässä kohdin on hyvä ottaa lusikka käteen ja nostaa kytkintä muutamaksi kuukaudeksi. Toivotan kaikille siksi aikaa mukavaa loppukesää ja raittiita iloisia päiviä 
Kun painan keskustelualueella nappia “näytä aktiiviset viestiketjut” vastauksia tulee nolla tai max pari. Kukaan ei enää kommentoi viestejäsi. Myös tyypit, joitten kirjoituksia seurasin säännöllisesti, ovat kadonneet plinkistä lähes kokonaan.
Onkohan kaikki keksineet jotain parempaa tekemistä tai nauttivat vaan kesästä? 
Juuri näin! Täällä on enää aktiivisena muutama henkilö. Aina vaan avataan uutta ketjua joihin ei kukaan enää jaksa tarttua. Mukava olisi ollut jutella oikeista asioista alkoholin käytön suhteen ja saada täältä tukea selviytymiseen. Mutta jos pääasia on se onko AA oikea- vai vääräuskoisten paikka - luovutan minäkin! Hyvää ja raitista loppukesää kaikille. Palataanpa asiaan tuonnempana.
Pohdin itsekin sitä, että onko tämä vain jokin kesäinen ilmiö - toivottavasti.
Silloin taannoin täältä nimittäin sai apua ja tukea.
Tosin silloinkin ihmettelin joidenkin kommentteja: kun yksi tyyppi sanoi omassa ketjussaan, että nyt tekee niin perkuleesti mieli juoda, vastasi hänelle palstan vakiokalustoon kuuluva: “Silloin pitää juoda kun juotattaa.”
Siinäpä kelpo syy juoda taas tänään, kun “juotattaa”…
Samaa kinastelua se on ollut sen ajan kuin minä olen Plinkissä ollut. eli jostain tammikuusta 2007. Ei tälle sikäli ole mitään tapahtunut.
Ajoittain on toki ollut suvantokohtia, että riitoja on ollut vähemmän ja rakentavaa juttelua enemmän, joskus taas kausia että toisin päin.
Mutta riitelyä ja kinasteluja on kyllä ollut aina.
Yks paha miinus on kyllä se, että joitain oikeesti toipuneita pitkän linjan AA:laisia on häipännyt, kuten esim. Kahtleeton, Vinetto ja Kotivalo. Näiden henkilöiden kadottua ei ole kovn montaa jäänyt, joita minä ainakaan suuresti arvostaisin.
“Me pahvipäät ollaan vaan jääty riitelemään”
Mitään vertaistukea minä en ainakaan ole täältä ikinä saanut, joten sikäli minulle ei ole niin kovin merkityksellinen asia, että minkälainen “henki” täällä on.
Ompa harmi kuulla, että Kahleeton ja kumppanit ovat täältä kadonneet 
Heitä taidan minäkin kaivata.
Itse olen täältä tullut hakemaan nimenomaan keinoja ja tukea, joilla pääsisi viinasta eroon.
Miksi edes kirjoittelisin tänne jos en hakisi/saisi vertaistukea? Sitä varten kait tämä koko palsta on perustettu.
^ No älä muuta virka. Kahleetonta ja kumppaneita kaipailis kyllä.
Mä en kyllä ole ikinä kokenut saavani täältä vertaistukea, vaan sellasta päähänpotkimista ja ilkkumista se oli jo sillon kolme vuotta sitten, kesällä 2007. Keskustelukumppaneina sillon mm. Vaeltaja (nykyinen Rahvas) ja Light, josta tosin sitten vähän myöhemmin tuli tosi hyvä tyyppi, ja ystävällisempi.
Siksi kai mulle tuli se fiilis täällä, että en TOD. kaipaa mitään tukea, vaan olen vain keskustelemassa päihdeasioista. Siis niiku nyt nettifoorumeilla yleesä ollaan vain keskustelemassa palstan aihepiiristä.
Tämän foorumin aihe on päihteet ja päihderiippuvuus, ja mä keskustelen niistä ilman sen kummempia odotuksia mistään tuesta.
En edes uskaltaisi osoittaa tai paljastaa mitään haavoittuvuutta täällä.
Onko olemassa jokin nettiforumi, josta voisi sitä apua ja tukea saada?
Jos täällä kerran keskitytään vain riitelyyn ja yleiseen keskusteluun alkoholista yleensä.
AAwebbi on ainakin olemassa. Palsta on tiukemmin moderoitu ja käyttäjätunnuksen saaminen edellyttää halua raitistua. Sivusto on vahvasti sidottu AA-ohjelmaan. Itse pidin sivustoa asialllisena, mutta ehkä hieman liiankin tosikkomaisena.
Miksi ylipäätään pitäis etsiä tukea mistään internetistä? Jopa Suoli24 foorumilla on päihteille omistettu osastonsa, eli onhan niitä… Eri juttu onko ne mihinkään tuen hakemiseen sopivia.
Oikeessa elämässä IRL on kuitenkin niitä tukimuotoja vaikka kuinka paljon. Vaikkapa ihan oikea AA, joka on hieman eri maata kuin joku “plinkki-AA:laisten” antama “tuki”.
IRL AA on löydettävissä vähällä vaivalla kuitenkin joka niemestä, notkosta ja saarelmasta. Miksi murehtia jonkun anonyymin nettifoorumin edesottamuksista. Nettifoorumit nyt kuitenkin on mitä on, oli aihe mikä hyvänsä.
Ei johkin www.keho.net :iin kirjottaminenkaan tee ketään urheilijaksi, tai hyväkuntoiseksi tai terveellisiä elämäntapoja nuodattavaksi. Kyllä ne asiat pitää tehä itte itelleen IRL, ei nettifoorumille naputtelemalla.
Internetin tai minkään muun “kirjeopiston” avulla raitistumisesta minulla ei ole kokemusta.
Suosittelen ja mielipiteeni on, että kannattaa hakea apua oikeasti ja ihka oikeilta ihmisiltä. Paikkoja on ja mahdollisuuksia.
Omasta kokemuksesta voin mainita neljä. Lääkäri/psykiatri, A-klinikka, eräs uskonnollinen yhteisö sekä juoppojen hoitopaikka, jonka toiminta perustuu AA-ohjelmaan.
Lääkärissä/psykiatrilla juokseminen ei auttanut, klinikalla neuvottiin vähentämään, mihin en kyennyt, lahkossa rukoiltiin kyynärpäät verillä, mutta jmla ei tempaissut putelia pois.
AA-henkinen hoitopaikka lopetti juomiseni ja sen jälkeen pysyin juomati, koska melkein asuin palavereissa.
Nykyään käyn ryhmissä tosi harvoin ja tämän foorumin ulkopuolella tuskin edes muistan olevani alkoholisti. Viinaan en silti haksahda, koska päätin kerran lopettaa juomisen ja sitten päätin, etten ota viinaa selvään päähän kun kerta semmoista hinkua tai tarvetta ei ole.
Jos jonain päivänä tulen siihen tulokseen, että kännissä on kivaa, niin se ei ole ongelma. Osaan varmasti juoda, kuten kerran opittuani osaan ajaa polkupyörälläkin.
Päättäköön kysyjä itse a) haluaako LOPETTAA juomisen b) mistä ja keneltä hakee apua
En oikein usko, että nämä plinkin “nyyttikestit” raitistavat ketään. Täällä voi keskustella, v–tuilla tai heittää herjaa muuten vain. -Tietysti jos on selkäranka muutakin varten kuin ettei pää putoaisi housuun, kirjoitellaan selvin päin.
Nojuu, varmasti IRL ihmisten kohtaaminen ja avun hakeminen on parempi vaihtoehto kuin nettikirjoittelu, mutta itselläni on valtava kynnys hakeutua AA:han tai minnekään muuallekaan “hoitoon”. Inhoan muutenkin ryhmäkohtaamisia, esim. suuriin juhliin osallistuminen on ollut minulle aina painajainen.
Novat-ryhmästä on IRL-kokemus, mutta itselleni se oli pettymys. Suurin odotuksin ryhmään hakeuduin, mutta ryhmä oli ongelmatasoiltaan liian heterogeeninen - jotkut kamppailivat vakavien ongelmien kanssa ja sitten yksi ryhmäläisistä oli tullut mukaan vain sen takia, että opiskeli sosiaalialaa ja ajatteli, että ryhmässä käynnistä on apua hänen opiskeluissaan. Jotenkin tuli sellainen likainen tirkistelyn olo hänen osaltaan. Lisäksi oli todella masentavaa käydä viikottain kokoontumassa pienessä kopissa, jossa vieraat ihmiset paasasivat ongelmistaan ja ahdistuksestaan - olin entistä ahdistuneempi kopista ulos tullessani.
Täällä plinkissä jotkut ovat hehkuttaneet, että eivät tarvitse mitään ulkopuolisia tahoja parantumiseensa, että riittää kun päättää, että nyt riittää.
Novat? Olet siis nainen?
Myös AA:n avoryhmiä kannattaa välttää, jos pelkää paikalla olevan jonkun sos.terv.alan opiskelijan tai työntekiän, joka on siellä koulutukseen kuuluvaa tehtävää tekemässä tai muutan ns. “scenen” kuulumisia kuulostelemassa. 
Ehkä AA:n naistenryhmä sitten voisi olla se kokeilemisen arvonen. Ootko käyny?
Tyhmä kysymys: mikä on AA:n avoryhmä? Vai tarkoittaako se vain kaikkia, kaikille avoimia AA-ryhmiä?
Jos saan itsestäni sen rohkeuden puristettua, että taas ryhmään hakeudun, en tottavie halua olla kenenkään opiskelun tai tirkistelyn materiaalia - en halua olla sosiaalipornoa - sen verran henkilökohtaisesta ongelmasta on kyse.
Tuosta naistenryhmästä olen kuullut ja harkinnut vakavasti, kun vain saisi rohkeuden kasattua.
Naistenryhmiä on pk-seudulla myös A-klinikoilla, ja niistä oli minulle ainakin valtavasti apua.
Tuo on sinun mielipiteesi ja kokemuksesi. Kokemuksia on erilaisia ja mielipiteet muokkautuvat parhaiten juuri kokemusten mukana.
Minä “jouduin” AA-ryhmiin, koska niissä käyminen oli hoitomestassa olemisen edellytys. Oli vapaus valita; hoito-ohjelman mukaisen ryhmiin lähdön ja hoitopaikasta pois lähdön välillä. Se oli kylmää kyytiä. Henkilöt, jotka paikassa työskentelivät, olivat entisiä juoppoja, osa puliukko ja -akka asteen kokeneita. He eivät antaneet löysää siimaa ollenkaan, eikä heitä kyennyt kusettamaan millään tarinoilla. Klinikan väkeä kusetin, valehtelin juomamääriäni ja tilaani ylipäätään. Siksi minua neuvottiin vähentämään. En heitä syyllistä, vaan syy oli itsessäni - en halunnut vielä silloin lopettaa juomista ilman reunaehtoja. Haaveilin mahdottomasta eli kohtuukäytöstä.
Sitten kun olin juonut tarpeeksi ja seinä oli vastassa, juomisen lopettaminen tai jatkaminen hengen menoon asti, minulle kelpasi hoito. Nielin ylpeyteni ja menin mukaan ryhmiin. Pelkäsin henkeni ja mielenterveyteni puolesta niin paljon, ettei enää haitannut, vaikka ryhmissä olisi ollut ketä tahansa. Ihan kuka tahansa.
Kerran alkuaikoina sanoin, että kylläpä hävettää kun olen mennyt niin alas, että joutunut AA:han. Ryhmän vetäjä tuumasi, että no eipä hävettänyt silloin kun heiluit tuolla raitilla räkä poskella kaljakasseinisi…? Siihen minulta ei enää vastinetta löytynyt.
Helppoa se ei ollut, mutta kannatti. Nyt minun ei tarvitse enää juoda.
Moni toivoo ja uskoo pääsevänsä helpommalla - voivansa lopettaa “tuosta vaan.” Niin minäkin uskoin. On varmaan heitä, joilla se onnistuu, mutta sen saa selville kukin vain kokeilemalla itse. Tahdon sanoa, että kokemus opettaa, ei toteuttamatta jäänyt ajatus.
Milloin ja miksi tajusit, että et voi lopettaa tuosta vaan? Olisi vain kiinnostava kuulla, koska yritän hakea tuota olotilaa.
Mutta, joka tapauksessa, en halua olla kenenkään sosiaalipornon/-opiskelun väline tahtomattani. Esim. opetussairaaloissa kysytään aina lupa saako opiskelija olla läsnä toimenpiteen aikana. Monet sanovat “ei” ja sitä vastausta myös kunnioitetaan. Onko niin, että alkkikset ovat niin alinta matokastia, että heiltä ei tuota tarvitse edes kysyä?
