Mitä pitäisi tehdä?


Teretulemas tänne joukkoon kummaan röhköpottu…
Mitä nyt luin sinun juomatavoista, niin taidat olla samassa tilanteessa kun minäkin, eli ainut vaihtoehto on lopettaminen. Join suurinpiirtein samaan tahtiin kuin sinäkin, mutta ehkä määrät on sinulla vähemmät. Itsellä oli 075 kirkasta kolme kertaa viikossa, ja kroppahan mulla petti, mutta join siltikin samaan tahtiin. Herätyksen sain kun jouduin päiväsairaalaan ja mulle annettiin ehto että en juo sillä kuuden viikon jaksolla ja sain avuksi antabuksen. Se oli minun pelastukseni. Olin pitkään antabuksella ja kun lopetin sen niin tuli yksi erehdys vuoden aikana. Sitten tuli muutamia erehdyksiä, kunnes join heinäkuun ja tahti meni nopeasti 2litraa viiniä illassa… Nyt olen ollut kaksi viikkoa ottamatta ja olen menossa A- klinikan kautta Louhela yhteisöön miettimään mitä jatkossa, haluan taas lopettaa…
Suosittelen sinulle yhteydenottoa A- klinikalle, niin saisit hoidettua itsesi kuntoon. Ja varmasti tiedätkin ettei masennus lääkkeet auta kun otat, olen itse kaksisuuntainen, ja mulla alkoi syvä masennus jo kuukauden ottamisen aikana.
Toivotan sinulle paljon hyvää matkaasi, mitä sitten päätätkin…

Moi!
Kuulostaa tutulta. Mulla on ollut paniikkihäiriö parikymppisestä asti. Olen myös “hoitanut” sitä alkoholilla. Mielialalääkkeetkin mulla on, mutta ne eivät aina auta. Alkoholista on myös tullut mulle riippuvuusongelma vuosien varrella. Kun ennen otin kännit vain yhtenä iltana, nykyään sama meno saattaa hyvin jatkua seuraavana aamuna.
En osaa lopettaa. Yhdellä tai kahdella käynti ei yleensä onnistu.

Mun alkoholin käytöstä ovat kärsineet ihmissuhteet, opiskelut ja työtkin. Olen nyt kolmekymppinen ja tienhaarassa. Viime viikolla mulla oli krapulahöyryissä (alkoholia veressä) niin paha olo henkisesti, että aloin popsimaan rauhoittavia. Onneksi tajusin jollain tasolla, mitä olin tekemässä ja kuinka lopullista se olisi, ja soitin avomiehelleni. Hän sitten soittikin ambulanssin. Yö tuli vietettyä sairaalassa…En ole aiemmin tehnyt mitään itselleni, enkä käyttänyt mulle määrättyjä lääkkeitä väärin.

Eli tällä tavalla mä pilaan omaa elämääni…Sä olet nyt parikymppinen. Mieti, missä voit olla kymmenen vuoden päästä mun ikäisenä, jos jatkat samaa rataa…Mä olen vähätellyt omaa ongelmaani, mutta nyt on mutoksen aika. Muuten sitä on kohta haudassa. Menen huomenna päihdepalvelusäätiöön juttelemaan. Mene sinäkin.

Toivotan sinulle onnea ja jaksamista! Tiedän kuinka vaikeaa on taistella paniikkihäiriön ja alkoholin kanssa. Kirjoitellaan kuulumisia tänne.

Ajattelin puhua asiasta ensin lääkärini sekä kuntoutuksessa olevien omahoitajieni kanssa. Olen tosin sielläkin valehdellut olevani esim. sairaana, vaikka makasin hirveässä krapulassa kotona. Myös minun ystävyys suhteeni ovat kärsineet ja enemmän olenkin tekemisissä vain lähipubini kanta-asiakkaiden kanssa, joista monista on tullut ns. kavereita eli ryyppykavereita. Oikeastaan kukaan oikeista ystävistäni eivät tiedä ongelmastani, koska olen ollut niin masentunut, etten ole jaksanut olla yhteydessä heihin. Pubissa jaksaa kuitenkin aina istua… Olen nyt päättäväinen asian kanssa, etten juo hetkeen ollenkaan, mutta pelkään epäonnistuvani ja jotenkin olen melkein varma siitä…
En muista kertaa, jolloin olisin pystynyt käymään vain yhdellä tai kahdella.
Olen käyttänyt myös unilääkkeitä todella kauan, olen niihinkin varmaankin koukussa, en muista milloin olisin saanut ilman niitä unta.
Olen myös lihonut todella paljon alkoholin myötä ja krapulassa myös syön todella paljon… Tosin sitten taas, kun saatan mennä päivän päätteeksi klo 16 pubiin, en syö koko päivänä muutakuin lounaan.

Saa nähdä miten tästä eteenpäin :frowning:

Onnistuukohan minulta koskaan kohtuukäyttö? Olenko alkoholisti? Päässä pyörii kysymykset ja mietin jo ensiviikkoa ja sitä, että repsahdanko kännäämään :angry:

Moikka taas!
Mä kävin tänään päihdepalvelusäätiöllä ja kerroin kaiken juomishistoriastani ja muista ongelmistani mitään peittelemättä. Mä oon siinä mielessä onnellisessa asemassa, että mun avomies haluaa olla tukena ja oli siellä mukana.

Puhuin varmaan ensimmäistä kertaa rehellisesti alko-ongelmastani jollekin. Ajattelin, että nyt on vihdoin pakko olla täysin rehellinen sekä itselle että muille, muuten tämä meno jatkuu. Puhuminen helpotti ja mua kuunnellut työntekijä todella kuunteli ja osasi kysyä oikeita asioita. Hän myös painotti sitä, että juomisongelma on yksi osa ongelmavyyhtiä, mikä mulle on kehittynyt. Kuten varmaan säkin tiedät, mielenterveysongelmat ja alkoholi ruokkii toinen toisiaan. Mäkin olen aina tiennyt sen teoriassa, mut omaan elämään ja tunteisiin soveltaminen on paljon vaikeampaa. Sitähän sanotaankin, että alkoholismi on tunneperäinen sairaus.

Sä mietit, oletko alkoholisti ja että pitäsikö juominen lopettaa kokonaan. Mä mietin samoja asioita. Mä juon suurinpiirtein samanlaisia määriä kuin sä ja istun myös mielelläni kantabaarissa. Kun kerroin päihdepalvelusäätiöllä juomismääristä ja siitä, kuinka usein juon, työntekijä suositteli mulle antabusta. Se kuulosti kamalalta. Tähän pisteeseenkö mä olen tullut? Mutta hän sanoi, että se auttaa siinä, ettei tarvitse joka päivä miettiä, milloin voi taas juoda ym. Se siis säästää henkistä kapasiteettia muihin asioihin. Päätös raittiudesta on tehty minun puolestani.

Ajattelin pyytää antabusreseptiä keskiviikkona, kun menen taas kännissä telonutta jalkaani näyttämään lääkärille. Sitten yritän olla kuukauden juomatta. Sinä aikana voin tutustua itseeni ja tunteisiini, joita olen usein juomisella paennut. Selvän kuukauden jälkeen pitää taas miettiä suhdetta alkoholiin uudestaan.

Hyvä, että säkin olet ajatellut puhua ongelmastasi jollekin :slight_smile:

Mitä pitäisi tehdä?

Anna itsellesi anteeksi ja välitä itsestäsi niin ettet vie itseäsi tilanteisiin, jossa sinulle käy huonosti. Sinä olet aina kanssasi, kaikessa hyvässä ja pahassa myös lähin tukesi ja ymmärtäjäsi. Älä pelkää olla itsellesi avoin - iso askel on jo siinä, että kirjoitit meille! Hyvä sua!

Yritä vaikka ensin itse puolittaa juomamääräsi. Pystyt ottamaan vain yhden. Ellei onnistu, mieti vielä kerran, onko susta kohtuukäyttäjäksi (itsestäni ei taida muuten olla) vai onko vaihtoehtona absolutismi. Eihän se ajatuksena kivalta tunnu, tietenkään, kun alkoholiin juurtuu ja tottuu, mutta joskus on vaan tehtävä päätöksiä. Kato koska olen rekisteröitynyt - ja yhä kompuroin ajoittain saman asian kanssa. Suurin osa ystävistäni juo joskus perskännit, mutta esim. poikaystäväni ei juo lähes yhtään. Itse olen se porukan toiseksi pahin tenukeppi.

Sinun ei tarvitse olla. Voimia!

Kiitos tuesta!! Viimeksi perjantaina join ja nyt edelleen selvinpäin… Tänään teki hirveästi mieli mennä kantakuppilaan ja mietin vain niitä ihania kuivia siidereitä, mutta aloitin sitten siivoamaan asuntoani ja se auttoa… Päivä kerrallaan, hetken ainakin haluan olla täysin tipattomalla ja katsoa sitten miten kohtuukäyttö onnistuu!

Päivä kerrallaan on hyvä alkutavoite! Mullakin teki mieli kaljaa eilen ja tänään, mutta olen sit ostanut alkotonta.Se oikeesti toimii. Kaverit ovat juoneet vieressä kolmosta, eikä ole haitannut yhtään. Lisäksi ei viitti enää parin jälkeen juoda, kun ei mene edes päähän. Sammuttaa kuitenkin kaljanhimon :smiley: Huomenna tulee täyteen vasta viikko edellisestä kännistä, joka päättyi toisaalta onneksi tosi huonosti, koska tein itselleni pahassa masiksessa mitä tein.

Mut vaikka tulee “vasta” viikko tipatonta, on sekin parempi kuin ei mitään. Vielä monta viikko edessä ennen kuin kokeilen, jos pystyisin kohtuuteen. Eli vähän samat suunnitelmat mulla kuin sulla. Tsemppiä!

Hei!

Mä olen monta kertaa ajatellut vähentämistä mutta aina olen retkahtanut. Nyt olen niin korvia myöten täynnä juomista, että päätin lopullisesti hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä.

Retkahtamisen suurin syy on ollut se, etten ole uskaltanut kertoa asiasta kenellekään enkä myöskään ole osannut etsiä tietoa. Tänään päädyin sattumalta tänne keskustelupalstalle. Tuntui hyvältä lukea muiden tunteita ja huomata ne hyvin samankaltaisiksi omieni kanssa.

Itse tein heti päätöksen, etten aio raitistua kokonaan. Löysinkin Päihdelinkin Oma-avusta hyvät ohjeet siihen, kuinka opettelet hallitsemaan juomistasi. Aion kokeilla sitä heti, ja ainakin aluksi yritän tehdä sen ilman ulkopuolista apua. Sen verran päätin, että aion kertoa asiasta siskolleni ja toivottavasti hän pystyy tukemaan minua etenkin raittiin jakson aikana.

Tsemppiä kovasti! Toivottavasti minäkin pääsen kohta uuden elämän alkuun :slight_smile: Vaikka vähän pelottaa ja jännittääkin.

Iltaa!

Mä otin tänään riskin ja ostin kantabaarissa ensin yhden alkottoman oluen ja sitten kolmostuopin. Siihen se jäi. Olen tosi tyytyväinen itseeni, koska pystyin lopettamaan. Sitten painuin kaupan kautta kotiin kokkailemaan ja leipomaan. On kiva mennä huomenna töihin ilman morkkista ja krapulaa, jee:D Piti kyllä miettiä kauan, ennen kuin uskalsin sen normituopin ostaa. En vielä luota itseeni tarpeeksi, koska niin usein on lipsahtanut ryypiskelyn puolelle.

Suunnittelin, että ensi lauantaina saan ottaa vähän enemmän. Toivottavasti luonteenlujuutta riittää siihen asti.

Voimaa kaikille vähentämiseen!

Mä olin juhlimassa ke, jolloin homma pysyi jotenkuten hanskassa mutta la & su ei pysynytkään ja nyt on toivoton olo…

Moikka

Tuttua teksti’. Nyt 10 vuotta myohemmin ihme etta viela hengissa voin sanoa etta hae apua ajoissa. Nyt mulla vihdoin tuntuu etta todella pystyn nauttimaan elamasta selvinpain. Diagnoosi on mm. paniikkihairioon, ADHD, masennus seka erilaiset paihderiippuvuudet. Mita kauemmin avun hakemista odottelee sita pahemmaksi ja vaikeammaksi ratkaisu tilanteeseen menee mutta sen varmasti tiesitkin itse. Voimia :slight_smile:

Niin ja muuten Antabus on oiva keino olla ryyppaamatta. Mulle ainoa. Kannattaa keskustella siita vaikka a/klinikalla

röhköpottu (ja muutkin) tsemppiä! Jos kiinnostaa, niin käy lukemassa mun ketju tuolla lopettajien puolella, aika samantyyppisiä kuvioita meillä, ikä, mielialajutut, juominen. Mulle tosi tuttua tuo, että tauon jälkeen voi ensimmäinen ja toinen kerta mennä siivommin, mut sit ei enää. Siksi oon tullut lopputulokseen, että vähentäminen ei taida olla ihan toimiva vaihtoehto, lopettaminen kokonaan ennemmin.

Sama mulla. Viimeset 10-en ole ollut päivääkään ottamatta alkoa jos ei ole ollut antabusta. Nyt olen “löytänyt” pilven uudelleen. Pystyn käyttämään sitä pelkästään vapaa-aikana. Nt tosi väsynyt, nukkumaan

Homma jatkunut täysin samanlaisena, nyt antabus resepti kourassa jonka aloitan verikokeiden tulosten saapuessa…
Join viime perjantaina, lauantaina sekä maanantaina. Perjantaina laskin juoneeni 17-19 alkoholiannosta.

:frowning: