Mitä mä vielä joudun kestämään?

Kotikanava
1

Mulla alkaa olla vitsit vähissä. Olen asumuserossa a-riippuvaisesta miehestä, joka käytti tai käyttää edelleen mua kohtaan henkistä väkivaltaa. Lisäksi hän on myös mustasukkainen ja huorittelee minua, vaikkei ole mitään syytä. Itse mies on käynyt vieraissa ja jäänyt niistä kiinni. Meillä on yhteisiä, kohta teini-ikäisiä lapsia.

Tämä erillään asuminen on aika tuore juttu. Nyt kesäkuussa vihdoin ja viimein sain irtaistua itseni irti ja kokeilen siipiäni. Olo on toisaalta helpottunut, kun en ole niin paljon miehen läheisyydessä. Lapsille tämä on ollut isompi juttu ja vaikea sellainen. Kerron tästä joskus enemmän.

Muutin lähelle entistä kotia, ihan lasten takia. Mies on työnarkomaani ja pystyy hoitamaan ainakin vielä työnsä vaikka viina maistuukin. Siksi hän on sitä mieltä, ettei hänellä ongelmaa ole, vaan ainut ongelma on minä. Nyt lupasi minulle, että lasten aikana ei ole humalassa ja alkaa muutenkin malli-isiksi. Mulla on kyllä vähän eri epäilyt tästä asiasta.

Epäilen, että miehellä narsistisia piirteitä. Sen suuntaista on miehen käytös ollut jo pitempään, saati nyt kun tuo viina tuli kunnolla kuvioihin. Mua kyttäilee ja luulottelee, että mulla on vieras mies. Yrittää saada mut takaisin ja lupaa kuut taivaalta. Itse mies viilettää missä viilettää, enkä jaksa pahemmin miettiä missä. Kauhea tekstiviesti ja soitteluliikenne meikäläiselle, paitsi silloin kun herra itse on reissuillansa. Mä olen sellaisen suurennuslasin alla, että saapa nähdä mitä tästä vielä tulee. Mä oon niiiin väsynyt :frowning:

2

Juomaongelmaisen puhelinhäiriköinti on mun käsityksen mukaan tosi yleistä. Kännissä tekee aina mieli alkaa purkautuun ja toisaalta vannoon valoja. Olin aika yllättynyt kun vähän aikaa sit luin että puhelinhäiriköinti tulee laissa rangaistavaksi ens vuoden alusta kun olen luullut että se on sitä jo ollut jonkun aikaa. Olen itse harrastanut puhelinhäiriköintiä silloin kun join ja myös itse joutunut kahden exjuoppiksen puhelinhäirinnän kohteeksi eron jälkeen ja mun neuvo on että kenenkään ei tarvitse sietää puhelinhäiriköintiä. Oon sitä mieltä että puhelinhäiriköinti on yksi tosi voimakas henkisen väkivallan muoto ja sille pitäs laittaa stoppi mahdollisimman pian.

Yleensä vaatimukset, että soita vain selvinpäin ei yleensä johda mihinkään muuhun kun lisäuhman kasvuun. Juoppiksen kanssa kun ei yleensä voi asioista sopia normaalisti. Tai vaikka olis selvinpäin jotain luvannutkin niin se kyllä unohtuu kun seuraavan kerran saa päänsä sekaisin ja kaunat tulee mieleen. Vastaamatta oleminen ei ole mun mielestä myöskään mikään ratkaisu. Itse kun päätin olla vastaamatta, koin että häiriköinti ei mihinkään lakannut, koska jouduin aina poistaan puhelimesta ne kymmenet soittoyritykset tai miettiin että milloin laitan puhelimeen eston ja milloin otan sen pois. Sama ahdistus jatkui. Omalla kohdalla mikään muu ei auttanut kun numeron vaihto. Sitten hiljeni ja ahdistus lähti.

Vaikka olis lapsia tai jotain avoimia asioita mitä pitäs exän kanssa hoitaa suosittelen silti numeron vaihtoa niin että ilmoittaa asian exälle (vaihdan nyt numeron, koska häiriköit aina kännissä enkä jaksa kuunnella sitä). Häiriköinnissähän on kyse vallankäytöstä eli niinkauan kun juoppis pääsee häiriköimään hän kokee että valta tilanteesta on hänelle. Kun juoppikselta viedään mahdollisuus yhteydenpitoon se vasta tajuaa että valta tilanteesta on siirtynyt toiselle. Oma luokkansa on vainoojat, jotka ei lopeta sittenkään vaikka vietäs mahdollisuus yhteydenpitoon, mutta normijuoppis kyllä yleensä ymmärtää menettäneensä valta-asemansa vaikka olis kuinka sekaisin.

Et kerro Ladybug minkäikäiset lapset sulla on, mutta jos ovat tarpeeksi isoja, isä voi varmasti sopia heidän kanssa suoraan tapaamiset jne., eiksvaan? Jos lapset on taas liian pieniä sopiakseen tapaamisista niin ne voi antaa sosiaaliviranomaisten tehtäväksi. Yleensä myös kaikki muutkin asiat on mahdollista hoitaa muiden “välikäsien” kautta. Ja jos ei halua kokonaan lopullisesti kuitenkaan katkaista välejä voihan sitä kun aikaa on kulunut kokeilla, että joko mies olis oppinut läksynsä eikä enää häiriköis puhelimen välityksellä. Mulla ei ole kokemusta tuollaisesta, mutta miksei sekin vois toimia, koska tyhmempikin juoppis ihan varmasti ymmärtää yhdestä kerrasta, että aina voit vaihtaa numeron uudestaan jos häiriköinti taas jatkuu.

3

Sori, kirjoitathan sä että teillä on kohta teini-ikäiset lapset. Kannattaa tosiaan kokeilla josko tapaamiset vois hoitaa sossun avulla.

4

Tervetuloa Kanavalle, Ladybug!

Olet ottanut suuren askelen elämässäsi. Pystyn kuvittelemaan myllerryksen, jonka keskellä tällä hetkellä olet. Mieltä painaa epätietoisuus siitä, kuinka omat siivet kantavat, vastuu lasten hyvinvoinnista, mies, joka soittelee perään… Tuttua kaikki tuo. Omastakin irtautumisestani on kulunut vain vähän aikaa.

Muutaman viikon kuluttua lähdöstänne todennäköisesti alat huomata, kuinka HELPPOA arjen pyörittäminen lasten kanssa on. Ei tarvitse pelätä juomaputkia tai kuunnella ivan sekaisella äänellä lausuttuja piikkejä, jotka on tarkoin harkittu osumaan juuri Sinun arimpaan kohtaasi. Anna itsellesi lupa NAUTTIA jokaisesta kauniista kesäpäivästä. Pysähdy välillä ja muista, kuinka Sinä lopultakin teit SEN SUUREN PÄÄTÖKSEN OLLA SIETÄMÄTTÄ miehen käytöstä. Anna lapsillesi aikaa, he tarvitsevat läheisyyttäsi juuri nyt enemmän kuin ehkä edes kehtaavat myöntää.

Omat esiteinini jopa nukkuivat vuorotellen vieressäni pari ensimmäistä viikkoa. Ja välillä sängyssäni oli jopa ruuhkaa kun molemmat hiipivät viereeni keskellä yötä… :smiley: Mies soitti ensimmäisillä viikoilla perään humalassa, krapulassa, jopa selvin päin. Soittaa vieläkin, on olevinaan paljon “tärkeitä asioita”, jotka eivät voi odottaa esim. työpäiväni loppumista (olen asiakaspalvelutyössä, puheluita saattaa tulla 20/päivä). Joskus lyön luurin korvaan vastaamatta, joskus saatan soittaa takaisin vasta parin-kolmen tunnin kuluttua :unamused:

En ehkä ole paras neuvomaan, mutta yritä pitää etäisyyttä ja tee pelisäännöt heti alusta lähtien selväksi miehelle. Ja pidä kiinni asettamistasi rajoista. Meillä tosin toimii vain se, ettei exä tule luoksemme krapulassa tai juoneena. Ja henkinen väkivaltakin on muuttunut lähinnä mustasukkaisuudeksi työkavereitani kohtaan tai jätetyksi tulleen osapuolen marttyyri-roolin vetämiseen. Saattaa tulla “ohikulkumatkalla” työpaikalleni “pistäytymään” (vaatii n. 10 km:n mutkan työmatkalla) jos tietää, että olen määrättyjen miesmyyjien kanssa samassa työvuorossa…

Meille ongelman toi isän ja lasten tapaamiset. Asumme exästä parin kilometrin päässä. Lapset KÄSKETÄÄN ilman ennakkosopimista pyörällä vaikka kaatosateessa “tänne nyt heti”. Keskimmäinen tottelee isäänsä mukisematta, kaksi muuta yleensä eivät. Isä on selvä, kun lapset menevät. Jo parin tunnin kuluttua tulevat pois isältä itkuisina tai pettyneinä. “Istuu autotallissa ja jua”, oli kommentti nuorimmalta muutaman päivän takaa. Eilen lähtivät iskän kanssa rannalle. Huomasivat isän humaltuvan, löysivät tölkki-tolkulla alkoa ja lähtivät. Jättivät isänsä ihmettelemään kadonneita hylsyjään :laughing: Sinulta valitettavasti vaaditaan paljon, jos isä juo tapaamisilla. Itse joudun koulun loma-ajalla joka kerta järjestämään työpäivälleni vara-aikuisen, jos lapset menevät isälleen. En voi luottaa häneen lainkaan.

Sisukkuutta ja pitkää pinnaa tulet tarvitsemaan. Pidä mielessäsi, ettet lankea narsistin kaunopuheiden pauloihin heikkona hetkenä (niitäkin tulee vielä). Arvosta ja rakasta itseäsi. Olet sen ansainnut.

5

En tiedä onko tämä sallittua, mutta koska mies löysi mun kirjoituksia täältä toisessa keskustelusta, niin vaihdoin nimerkkiä. Ajattelin olla ovela, jos hän ei keksisi, että olen nyt tämän nimimerkin alla. Sen takia kertoilin tuossa ekassa viestissäni aika suppeesti. Te, jotka olette mulle nyt vastailleet, tunnette mun tarinani hyvin.

Arvaattekohan kuka “vanha tuttu” täällä kirjoittelee? Pitää tänne päivittää tilannetta kunhan kerkeän. Kyllä on ollut taas meikäläisen sietokyky kovalla koetuksella tällä viikolla. Mies koettelee tosissaan mun sietokykyä ja poika edelleen yrittää epätoivoisesti isän kanssa asustella.

Kirjoittelen myöhemmin tarkemmin. Nyt on puhelinlangat taas kuumina, kun mies laittaa solvaustekstiviestejä ja poika soittelee mulle, mitä viisasta isi taas siellä puhelee. Saapa nähdä mitä yö tuo tullessaan…

6

Mitä ihmettä mä teen mun pojan auttamiseksi? Ei onnistu miehen lupaus olla selvinpäin lasten kanssa ja se, että mies ei solvaisi minua lapsille, varsinkin pojalle. Mulle mies vakuutteli, että käytös hänellä muuttuu, jos vain en mene mitään puhumaan lastenvalvojalle hänen juonnistaan ja muusta käytöksestään. Lapset ovat hänelle niin tärkeitä. Syytti vain mua perheen hajoittamisesta ja siitä kun en ala ihmisittäin olemaan. Ei kuulemma enempää mun tarvitse pilata hänen ja lasten asioita. Tarpeeksi minä olen jo saanut pahaa aikaan. Edelleenkään mies ei tajua, että oisko hänen käytös ja viinan juonti saanut minut lähtemään. Ja mullahan on se vieras mies, enhän mä muuten olisi perhettä hajoittanut.

Siis vannoi ja vakuutti, että nyt hän älyää käyttäytyä paremmin. Viikolla käytiin lastenvalvojan luona sopimassa lasten asioista. Olin aikaa varatessa jo sanonut, että miehellä on alkon kanssa ongelmia ja huolettaa miten tässä käy. Varsinkin kun poika haluaa olla isänsä kanssa enemmän, eikä halua tulla mun luo yöksi. Ei se valvoja kyselly miehen juonnista mitään, enkä minä raukka uskaltanut suutani aukaista. Ja olihan mies niiiin vannonut muuttuvansa. Tosin, pohjilmitani en uskonut, mutta toivoin. Meillä on edelleen yhteishuoltajuus ja lapset on kirjoilla mun luona. Lapset saavat olla molempien luona, miten me vanhemmat vaan sovitaan. Ja varmaan poika ajan kuluessa alkaa enemmän äidin luona olemaan, kunhan arki rupeaa rullaamaan, näin sanottiin.

Mutta nyt on taas tämä viikonloppu osoittanut, että pojan paikka ei ole isänsä luona. Eilinen osoitti taas sen. Isä huppelissa ja sekoja puhelee pojalle. Haukkuu nyt poikaa vittumaiseksi ja hulluksi, kuulemma on samanlainen hullu kuin äitinsä. Mulle mies laittaa solvausviestejä ja syyttelee, että oon hajoittanut perheen ja saanut pojan lopullisesti sekaisin. Minua ei kuulemma perhe-elämä kiinnosta ja haluan elää vain rietasta sinkkuelämää.

Poika soitteli koko illan, itki ja kertoili mitä isä sanoo. Pojalla oli kaveri yökylässä, mutta loppujen lopuksi kaveri lähti pois. Siitä mies oli syyttänyt poikaa sanomalla, että kukaan kaverikaan ei halua olla sun kaa kun oot noin sekopää kuin äitis. Oli aivan järkyttävää kuunnelle mitä poika sanoi.

Millään en saanut poikaa luokseni eilen. Poika ei ole suostunut olemaan luonani yötä. Hän on niin voimakastahtoinen, että väkipakollakaan en häntä ole saanut tänne. Päivisin kuitenkin on käynnyt. Illalla yritin puhumalla saada poikaa tänne. Ei auttanut mikään. Oltiin sitten puhelimessa koko ilta puoleen yöhön.

Nyt oon siinä pisteessä, että nyt täytyy löytyä joku keino, että saan pojan ymmärtämään tämä tilanne. Poika on sen verran sekaisin, ettei ymmärrä mikä hänelle on parasta. Ja miehen käytöskin on saatava kuriin. Tulen kyllä ottamaan uudelleen yhteyttä lastenvalvojaan ja perheneuvolaan ja vaadin, että pojan on saatava jostain apua ja HETI! Minä olen voitavani tehnyt ja puhumiseni ei ole poikaa auttaneet. Mies ei pitänyt lupaustaan olla järkevä ja ilman viinaa lasten kanssa ja tähän asiaan TÄYTYY nyt PUUTTUA! Vaikka meillä on yhteishuoltajuus, niin ei isä saa tuhota lastensa elämää. Minä äitinä en todellakaan enää salli tätä sairasta hommaa, vaikka miten mies yrittää minua alistaa ja syytellä, niin minun pitää pysyä LUJANA ja saada tämä loppumaan.

Tyttö on ollut koko ajan minun kanssa, ei halua olla isänsä luona. Eikä isä häntä juurikaan huomioi ja ihan varmaan siksi, koska tyttö ei ole lähtenyt isänsä manipulointiin mukaan. Pojasta sen sijaan sai liittolaisen. Ja nyt isä vit…ee pojalle, kun minä muutin. Tosin tekstiviestein ja puheluin olen solvaamista kuullut. Jopa tänne asuntooni on tullut mielipiteitään kertomaan ja ihan selvistä päin. Joudun varmaan kestämään aika paljon, ennen kuin tämä homma mitenkään helpottanut. Nyt alkaa taistelu pojan hyvinvoinnista, että saa pojan ymmärtämään mikä on hänelle parasta.

7

Vastasit jo omaan kysymykseesi. Miehesi manipuloi nyt poikaasi eikä se todellakaan ole hänen kehitykselleen hyväksi. Miehen käytöstä et saa kuriin, tehtäväsi on pelastaa poika. Poika tarvitsee nyt jämerämpää apua. Tee heti niinkuin jo tuohon kirjoitit. Tee se nopeasti ennenkuin poikasi epätoivoissaan tekee surullisen ja lopullisen ratkaisun.

8

olet tehnyt hienon vaikkakin vaikean päätöksen lähtä suhteesta.ja minun kanta on se että vaikka miehelläsi olisi alkoholi ongelma se ei oikeuta pettämään. Eli viimeinen asia joka kertoo että sinusta nainen paskat välitän. Ja varmaan tiedät että miehesi uhailut ja vaatimukset ovat täysin narismia, itsekkin varmasti tiedät. Jos miehesi ei ole vielä hoitoon hakeutunut että eihän ne jutut totta ole. Sinuna taistelisin että saisin lapset itselleni ja että lapseni saisivat mahdollisuuden normaalimpaan elämään. Lapsella kuuluu olla turvallinen ja hyvä elämä. Sinulla on vielä mahdollisuus se lapsillesi antaa kun irtaannut koko miehestä. Sulje korvasi hänen typeryyksiltään ja puheiltaan. Ne on valhetta. Voimia sinulle paljon! Hae ihmeessä itsellesi tukea ja apua ammattilaisilta!