Mitä luet - kuuntelet ja katselet, ketä tai mitä diggailet ?

Sauna
1

Kaikki kai jotain diggailee, vaikka sitten diggailemattomuutta ja osan tiedän Saunan jengistä jopa säännöllisesti lukevan ihan kirjoitettuja sanoja paperilla ja se kannattaa lähes aina + sopivassa mitassa sähköisten laitteiden tarjontaa, musaa tai palettia tai mitä kukin harrastaakin, vaikka korinpunontaa ja dekkarin kirjoittamista - istuu pilkillä ja kuuntelee bassoradion höpötyksiä tai ladattua todellisuutta tai lukee vessassa Morrisonin kännirunoja.

Itsellä menossa Neil Youngin muistelmateos, joka on melekosta sotkua, kun äijä hyppelee aiheesta toiseen koko ajan. Pienoisrautatien hehkutusta ja äänentoistollista juttua, jotka eivät kiinnosta yhtään… hän ei oo iso suosikkini, mutta bändi- ja solistikirjallisuuteen uppoutuneena käyn läpi tuonkin huru-ukon… Clint Eastwoodin elämä ja elokuvat on hyllyssä odottamassa ja Jerry Lee Lewiksen sauhuava tarina. Dennis Hopperia etsitään.
Pyylevän neron, Hitchcockin elämänkaari tsekattu, ja kaiken ei tartte olla niin rock n rollia, man…

John Fruscianten musa on erilaista ja äijä ei oikeesti ole kiinnostunut isosta suosiosta, jota Red Hoteissa piisasi.
Ehkä vapauteensa vaikuttaa miljoonat tilillä. Valtavirraksi tuntuu kaikki jalostuvan kirjallisuudessa ja musiikissa.
TV-sarjat ovat liian samanlaisia, mut hyvin tehdyistä dokkareista avautuu uusi maailma, joka on luettuna raskasta.

Mitä diggailet ??

2

Tulin juuri parin tunnin pilkkireissulta, päätin lähteä istumaan jäälle kun aurinko pilkisteli ja mukavaa oli, vaikkei järvi suonut ruoaksi mitään, pari sinttiahventa ja kissa saa ne.

Luen dekkareita pääosin, nyt menossa Risto Isomäen Jumalan Pikkusormi. Lukemiset menee nykyään noin puolenvuoden sykleissä, jolloin luen about 4-6 kirjaa kuukaudessa, sitten tulee muutaman kuukauden tauko kun alkaa tökkiin ja silloin uppoudun vapaa-ajalla hyvien sarjojen pariin ja joitakin leffoja myös.

Kirjoittaminen kiinnostaa myös, mutta olen viimeisen 10kk ollut aivan tukossa ja mitään ei ole saanut tuotettua, varmaankin syy on buprenorfiinista vierottautuminen joka vie paljon voimia ja kiinnostusta ja liiallinen alkoholin kulutus josta ei myöskään mitään hyvää seuraa, vie luovuuden (vaikkakin joskus sitä saattaa tuottaa, mutta harvoin).

Musiikkia en kuunnellut muuten vuosikausiin juurikaan (paitsi jotain radioo autossa, mistä ei mitään kunnon musiikkia juuri nykyään tule), mutta senkin taika on herännyt, viimeaikona kuunnellut Roy Orbisonia, Jethro Tullia, Dire Straitsia ja Kingston Wallia muunmuassa.

Ja vois vielä lisätä, että silloin kun esim on tommonen sarjakausi menossa, katselen aivan pirusti kaikkia sarjoja kerralla, sama pätee leffoihin. Muutenkin tulee kyllä myös koneella istututtua ja kaikenlaista tietoo vähän joka alueelta ahmii, liiankin kanssa ja tuntuu välillä, ettei tarvis imee tietoo niin paljon joka asiasta koska suurimmalla osalla edes tee loppupeleissä mitään. Entiedä semmonen luonne vaan, jos jotain asiaa selvittää sen tekee sitten perinpohjin. Vaikka toisaalta tää nykyinen informaatio tulva ahdistaakin paikotellen ja paljon.

3

Oon lukenu mm kirjaa Understanding Power - Noam Chomskyn seminaareista tehtyjä transkriptioita. Jotenki tulee asiat selkeesti ja suoraan ku ihminen on ne puhunu, sen sijaan et ois kirjottanu ne. Hyvin selkeää ja ymmärrettävää poliittista analyysia ja paljon muutakin.

Katson The Crimson Petal and the White - neliosaista BBC:n sarjaa, sijoittuu viktoriaanisen ajan englantiin. Päähenkilö on prostituoitu, hyvältä vaikuttaa.

Key & Peele sketsejä, Louis Ck ja Dylan Moran standuppia… Huippukamaa! :sunglasses:

youtube.com/watch?v=V5Z_ZducwbQ
Louis CK - Awesome Possum

youtube.com/watch?v=kLVV7e2FGpg
Dylan Moran - The French

4

Nyt kun saa ilmaiseksi Google Eath Pron niin siirtelen sinne ilmaisversiosta paikkamerkkejä joita saanut paljon kiinalaisilta opiskelijoilta jotka ovat vierailleet luonani. Nyt voi ajella virtuaalisesti heidän kotikaduillaan, kesämökin rajat kun laitoin niin se laskee pintaalan ja yllätys yllätys ihan tarkkaan. Siten vaikka sukelluksiin mm. Titanikin kiertäminen todella hauskaa ja piipahdus Rosvellissa Ufoja bongaamassa. Ladatkaa ihmeessä ohjelma ja rekisteröitykää, maksoi ennen 400 taalaa ja nyt ilmainen.

Toki dikkaan paljon muutakin mutta tuosta saa vähän näkemystä mailmaamme, fligradarilla seurata lentokoneita ja marine trafikilla laivoja. Sitten on nuo pyssyt ja nyt luen paksua kirjaa ruutiaseiden kehityksestä.

5

Thomas Szasz en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Szasz

youtube.com/watch?v=1LoSgdpHnUk

6

Luen tosi paljon koko ajan kaikenlaista, mut uusin löytö on John Verdon. Tosi hyviä kirjoja: hieman Patricia Cornwellin ja Tess Gerritsenin kirjojen tyylisiä. Toisaalta myös osa John Irvingin kirjoista on ihan huippuja, vaikka samat teemat toistuukin.

7

Luen lähinnä filosofiaa, scifiä, fantasiaa, runoja, elämänkertoja ja psykiatriaa. Muinaishistoria myös kiinnostaa ja erilaiset luontojutut sekä psykofarmakologia.

Musiikin saralla olen lähes kaikkiruokainen, tosin telvisio pitäs heittää roskiin koska se vasta hypnoosihyrrä on jos mikä ja sisällöltään lähes pelkkää huttua… Diggaan käydä myös teatterissa ja katsomassa erilaisia musiikki juttuja livenä.

8

Aikuisena olen lukenut lähinnä oman tieteenalani asiatekstejä, enkä juuri lainkaan kertomakirjallisuutta. Alaikäisenä pidin scifistä, varsinkin Frank Herbertin Dyyni-kirjoista. Fantasiaakin, kuten Sormusten herraa luin myös.

Alle kouluikäisenä opin omin päin lukemaan Nalle Puh-sarjakuvien ja kirjojen avulla, ja arvostan vieläkin suuresti hahmon kehittäjää A.A. Milneä. :slight_smile:

9

Nasaali, vieläkö John Irvingin on aina se karhujuttu. Mä lopetin Garpin jälkeen kolmanteen ku ei päässyt karhuista eroon. Toosi outo ukkeli.

10

Katon liikaa animea. Black Lagoon ja Knights of Sidonia olivat kyllä erittäin hyviä genren edustajia! Kuuntelen vapaa-ajalla lähes kokoajan kaikenlaista musaa, metallista jazziin ja klassisesta kansanmusaan… mutta viime aikoina oon luupannut Mastodonin uutta Once more around the sun -levyä, se vaan toimii. Jos luen, mitä tapahtuu nykyään ihan liian harvoin, luen Gaimania, sarjiksia tai kolumneja. Satunnaisesti jotain muutakin. Luen aivan liian vähän, nyt kun kelaa - mutta ei oo aikaa :confused: Part of the rat race…

11

Musiikin suhteen olen kovin laajalla skaalalla diggailun suhteen. Koti ja ulkomainen 60-70 lukujen rokki on leppoista kuunneltavaa. Diggaan myös metalli,rnb,rap,jazz,rock( eri tyyleineen) pop ,iskelmä jne.

Klassista ,heavy hevi mättöä tai surinaa /konemusaa tulee hyvin harvoin nykyisin kuunneltua.

Kirjoista diggaan elämänkerta,seikkailu ,jännitys,dekkarit,pokkarit,historiaan tai tositapahtumiin nojaavista opuksista. Yleensä siis kovin kevyttä lukemista. Joitain klassikkoja tulee lueskeltua selaillen uudelleen ja uudelleen. Lukemisen löysin vasta muutama vuosi sitten,joten kun luettuja kirjoja on vasta joitain satoja (alle tuhat saletisti) joten hirveästi en ole vielä perehtynyt scifiin,kauno tai tieteis kirjallisuuteen.
Oudoimmatkin,jotka jaksanut lukea ovat ilja ehrenburgin tai Markiisi di Saden kirjoja,joten Hasselin tapainen tarinoitsija minua kyllä viihdyttää.
Diggaan kevyestä hutusta ylipäätään.

Leffoista diggailen komedia ,draama,seikkailu ,action,dokkari ja päin poies. Vanhat klassikot ovat erityisesti mieleen ,sekä herrojen Pacino ,De Niro ,Coppola ja Kaurismäki tuotanto/ohjaus & näyttely ovat mun favorit things to watch.

Seuraavaksi kirjoista taidan alkaa perehtymään ming dynastiaan ,tsaarin aikaisiin jutskiin ja johonkin Kreikkalaiseen mytologiaan ,jos aikaa ja kiinnostusta riittää.(tai siis kiinnostusta,kerta aikaa mulla on- luulen ainakin)
Fantasia tai anime ei ole vielä kolahtanut kupoliin. Sarjiksia pläräilen tietenkin,mutta animea kovin vähän.

Tähän topicciin turinoin ajan kanssa lisää,kun nyt jotenkin ei jaksa keskittyä kirjoitteluun.

12

Mua kiinnostaa Egyptin historia ja faarao ajat. Olen lukenut niistä aikanaan paljon. Niin faktaa kun fiktiokirjallisuuttakin. Tykkäsin myös ennen paljon kauhu/jännäreistä. Stephen Kingistä, Patricia Cornwellista, Robin Cookista, Clive Barkerista.

Sotakirjallisuutta olen lukenut Hitlerin toilailuista ja Sven Hasselin kirjoja olen lukenut muutaman ensimmäisen. Sofi Oksasen kirjat olivat myös ihan hyviä.

Suomalaisista jännäreistä Eppu Nuotion Pii-sarja on aika hyvä.

Runokirjoja olen etsinyt ihan näppituntumalla, lukenut takakannen ja muutamia runoja välistä ja siitä päätellyt onko runot mun makuuni vai ei.

13

^
Diggailen

Lucrecia. Mulla on jotenkin ollut vähän erillainen kuva mielessäni,mitä siellä Lucrella iltalukemisena selaillaan ,kun ollaan meikit pesty ja miehelle hyvät yöt toitotettu kera suukkojen.

Taidan olla siis hieman ahdasmielinen ,kerta en aiemmin edes ajatellut ,teidän vaikka aamiaispöydässä vaihtavan kaskuja kirjoistanne. Sinä siis Hasselista ja Portasta ,Pikkuveljestä ,vanhasta,legioonalaisesta ym.sankareista kera Aadolfin,kun miehesi kertaa sinulle vaikka sofin uusinta opusta kun harakat häipyi.

Tsori olen vasta herännyt,eikä vielä oikein ajatus juokse. Yritän muistella esim. Sofin kirjojen nimiä ja en nyt muistaa ( tai googlaa) edes ) nimiä opuksista ,jotka myös minä olen lukenut. (Tsernoon ja pasha&sashaan ,sekä mummeliin tarinan nimen kyllä muistini lokeroista kaivan ilman kooklettamista)

14

Mä kovin vähän luen nykyään, kun keskittymiskyky ei riitä. Mutta silloin, kun luin, niin juurikin tositapahtumiin nojaavia, esim. ah, niin kliseisestä Nancystä olen tykännyt. Haluaisin oikeastaan lukea sen uudelleen, koska teininä varmaan ei tajunnut kaikkea siitä, mutta ei sitä näytä ainakaan uutena löytyvän mistään! Ehkä jos lukukärpänen iskee, niin voisi pistäytyä visiitille antikvariaattiin.

Torey Haydenin kirjoista olen kans tykännyt. Kirjottaa siis pääasiassa työstään erityisopettajana mm. mielenterveysongelmaisten lasten parissa. Mielenterveys aiheena kirjallisuudessa kiinnostaa, varmaan ihan sen aiheen henkilökohtaisuuden takia. Nancyn lisäksi haluaisin ottaa luku-urakan alle Coelhon “Veronika päättää kuolla.”

Nyt kun on ollut tuo keskittymiskyky hataralla, niin olen kans lukenut runoutta enemmän. Se ei vaadi niin paljon uppoutumista ja keskittymiskykyä. Lisäksi mun mielestä niistä saa eri tavalla lohtua omaan tilanteeseensa kuin romaanikirjallisuudesta.

Niin ja puhtaasti tieteenalan lukemisista kiinnostaa psykologia, farmakologia ja biologia, lähinnä siis genetiikka.

Leffoista tykkään yleensä katsella kauhua, mikäli ihan viihteelle vaihdan. Komediat ei jotenkin oikein uppoa muhun. Olen kait vakavamielinen sitten. Kaikenlaiset dokkaritkin kiinnostavat, lähinnä samat aiheet kuin kirjallisuudessakin. Hitler on munkin mielestä aiheena kiehtova ja myös kylmän sodan aikaiset mm. vakoojajutut kiinnostaa.

Musiikkia kuuntelen melkeinpä laidasta laitaan oikeastaan. Jos olen hyvällä tuulella, niin poikkeuksetta melkein kuuntelen jotain konemusaa. Tosin rauhallisempi, esim. psy-trance käy chillailuun ja juuri ennen nukkumaanmenoa. Mutta yksittäisiä muita artisteja/bändejä, joista tykkään, on Nirvana, Metallica, Rammstein, Pink Floyd ja Amy Winehouse näin äkkiseltään mietittynä.

15

Ainiin, leffoja katson myös tosi paljon. Tykkään melkeinpä kaikesta paitsi säikyttely-kauhusta, musikaaleista tai rom-comeista, mutta suosikkini on leffat, joissa on jonkinlainen “twisti”, joka luo aivan omanlaisensa tunnelman. Viimeisin tällainen oli Birdman, aivan huikea leffa - paikoin hankala, ahdistava, hämmentävä, mutta silti myös viihdyttävä, erittäin mustalla huumorilla ryyditetty audiovisuaalinen herkkupala. Oon nähnyt sen nyt kaksi kertaa, mutta ajattelin mennä tsiigaamaan kolmannenkin kerran, ihan vaikka soundtrackin (lähes pelkästään jazz-rummuttelua, käsittääkseni pitkälti improna) takia :sunglasses: Tv-sarjoista parhaiten tällä hetkellä kolahtavat Banshee ja Shameless. Ns. aivot narikkaan -viihteenä myös Arrow ja The Flash toimivat varsin hyvin - jälkimmäinen ehkä jopa paremmin kuin eka, koska se ei ota itseään liian vakavasti - c’mon, tyyppiin iskee salama ja sitten se kykeneekin yhtäkkiä liikkumaan nopeammin kuin hävittäjälentokoneet :mrgreen: Arrow oli aluksi hyvä, mutta nykyään sitä tulee tsiigattua lähinnä tavan vuoksi. Köyhän miehen Batman; tyyppi on käytännössä ninja ja miljardööri, mutta käyttää jousta aseena, koska jouset on cool ja tulee kivat Robin Hood -vibat :mrgreen:

16

Heh, samoja seuraan, tosin tohon vielä iso lista muitakin jotka pyörii tai on tauolla ja palaavat. Shameless ja Banshee tosiaan molemmat aivan loistavia sarjoja, huikeet kaudet menossa molemmista.

House of Cards jatkuu kolmannella kaudella parin päivän päästä myös. Justified, Fargo ja The Knick myös loistavia.

Heh tossa kattelin listojani (pakko pitää listaa leffoista ja sarjoista joita kattoo), nytkin “vaivaset” reilu 20 sarjaa joita seuraan, osa on tauolla toki, mutta uudet kaudet tulee jossain vaiheessa, ei kaikkia viitti alkaa listaan edes :wink:

17

Jep, Banshee tuntuu enemmän leffalta muutettuna tv-sarja-formaattiin, ja Shamelessissa kiehtoo aivan käsittämättömän loistavat näyttelijäsuoritukset/roolitukset sekä käsikirjoitus, ja se äärimmäisen musta huumori, mitä joka jaksossa tulee, joskin tällä kaudella ehkä vähemmän… Piti vielä linkata se, mitä oon kuunnellut enimmäkseen eli Mastodonin The Motherload, tai lähinnä tota rumputyöskentelyä (Brann Dailor ftw, jätkä laulaa suurimman osan ton biisin osuuksista ja vetää samanaikaisesti täysin vaivattomasti ei-niin suoraa komppia ja fillejä väliin :open_mouth: Jotkut vaan osaa…)

https://www.youtube.com/watch?v=wz56aruweJY

18

Näh, et ole ensimmäinen. Ilmeisesti miehet kuvittelevat, että nainen joka on suhteellisen lempeä lukisi jotain rakkausnovelleja. Näätä ihmetteli kun kuuli, että olen harrastanut ampumista ja että tykkään Stallonesta ja spagettiwesterneistä. Pidän myös sotaelokuvista, mistä moni nainen ei juuri kiinnostu. Pitää muistaa, että olen kasvanut pääosin isän ja isoveljen kanssa.

Mutta joo Thomas Harris jäi mainitsematta, Hannibal-sarja on vaan käsittämättömän upea. Sairainta siinä on se, että loppujen lopuksi siinä itse asiassa huomaakin olevansa pahan puolella ja sympatiseeraa Hannibalia. Erityisesti nuori Hannibal on hieno elokuva ja kirja. Kirjat tulevat toki aina ykkösenä.

19

^
Jep muistan noita keakusteluja ,missä kerroit ampumaharrastuksesta ,sekä Stallonen leffoista.

Silti jotenkin mielikuva sinusta on suloinen ,pienikokoinen ja naisellinen nainen ,joka runokirjat itse kutomassa kassissa tuolla sipsuttelee ja koulupojat vislailee perään.

Mutta tämä kaikki vain osoittaa enemmän sun luonteen rikkaudesta,sekä omasta kapeasta katsomuksesta ja erehtyväisyydestä.

Nyt alan diggaileen pokkarista ( vares) letkeän taustamusan tahtiin ( fat freddyes drop)

Edit. Hannibal leffoista kyllä diggaan ja kirjoja en muista yhtäkään lukeneeni ,joten kovin kummoisesti en voi vielä sanoa diggaanko vai enkö.

20

Oonkin sitten ainoa, joka ei seuraa mitään sarjaa mistään. House oli vika, jota kattelin,
kunnes kyllästyin siihen tekojenkkimurretta suoltavaan ilkeään hahmoon, joka
kylläkin oli piristävää vaihtelua suomalaiseen doctor-kantaan, mutta
oikeissa haastattelussa tuo hugh puhui englantilaisittain.

Onko tv-uutiset ja sää sarja ?? Ainakin se on rankkaa totta,
lähes, nimittäin kaikkea ei kannata uskoa, kun
sisältöä säädellään, mutta pääpirteissä yep.
Sääneitoja kattelen tottumuksesta, ja spennaan
kuin ne pärjää oman jännityksensä kanssa painiessaan.
=> Toisinaan huonosti, eikä asia välity perille asti.