mitä juomisen tilalle

Tässä taannoin telkkarissa haastateltiin vanhaa juoppoa, entistä toimittajaa, joka oli pohjalla käymisen jälkeen oli raitistunut. Haastattelussa kuitenkin hän kuitenkin kertoi, että juomisen tilalle täytyy tulla jotain muuta tilalle, jotta se raittius pitää pidemmälle.Olipa raitistumisensa jälkeen mies tehnyt kaksi tutkintoa yliopistossa ja matkustellut paljon, kertoi mm. asuneensa Pariisissa muutaman kuukauden. Miltäs teistä pidempään raittiina olleista tuo väite tuntuu, allekirjoitatteko sen, ja mitä olette ottaneet tai saaneet juomisen tilalle?

No eihän tuo ole mikään väite, vaan välttämättömyys :smiley: TV:n tuijottelu tai netissä surffailu tylsistyttää ennen pitkää, joten kotiin ei kannata jäädä. Ehdottomasti tilalle sellaisia harrastuksia ja toimintaa, jotka tuovat mielihyvää ja onnistumisen tunteita. Juuri raitistuneen alkoholistin itsetunto on sen verran pohjamudissa, että niitä tarvitsee. Onnistumisen tunteihan tarvitsee täysin ongelmatonkin ihminen, jotta hän voi olla onnellinen. Jokainen valitkoon harrastuksensa mieltymyksiensä mukaan. Vapaaehtoistyö antaa myös paljon.

Usein olen kuullut väitteen “ettei mikään kiinnosta”. Se on ihan normaali olotila juovalla ihmiselllä. Juomalla on saanut turrutettua tunteensa ja mielenkiintonsa normaaleja asioita kohtaan. Lisäksi masennus saattaa vaivata. Mutta eipä hätää…puolen vuoden raittiuden jälkeen asiat saattavat kiinnostaa jo ihan uudella tavalla. Sen ajan se “palautuminen” kai vie, joskus kauemminkin.

Itsekin olen panostanut opiskeluun. Kun tenteistä paukkuu vitosia, itsetunto kohenee ihmeesti :smiley: Ja on ihanaa oppia uutta!

Onniina, vuoden jo raittiina

Olisi hyvä tehdä niitä asioita, joista pitää. Toki velvollisuudet on hoidettava, mutta minulle stressi on ongelmallista. Vapaa-aikana jos tekee mieli jäädä sohvalle makaamaan, teen niin, ja vältän pakonomaisia laihdutuskuureja tai kunto-ohjelmia, ellen pidä niistä. Yleensä asioista alkaa pitää sitä enemmän mitä pidempään raittiutta on kestänyt. Mielenkiinto aikaisemmin yhdentekeviin asioihin on ainakin minulla yllättävästi lisääntynyt, mutta pintaliitokulttuurin merkitys puolestaan vähentynyt. En enää yritä ostaa muotivaatteita vain pönkittääkseni huonoa itsetuntoani ja pahaa oloani.

Kaikein pahinta tuoreelle raittiudenalulle on tehdä kaikki tekemättömät asiat kerralla ja hyvittää perhettä ja muuta sukua jeesusmaisesti puhuen. Parempi on vaan heittää pitkäkseen ja mietiskellä tuntemuksiaan ja hyvää/huonoa fiilistään. Se on kai eräänlaista itsetutkiskelua.

Peruspäivänä toimin HALT (hungry, angry, lonely, tired) -periaatteen mukaan. Kolmoskohta tarkoittanee negatiivista yksinäisyyttä :smiley:

Tässä oli pari hyvää pointtia. Raittiuden alkuvaiheessa kannattaa keskittyä vain itsensä hoitoon, vähän niinkuin muissakin sairauksissa. Kun piipahdin AA:ssa muutamia kertoja, sielläkin oli muutama tyyppi, joka kertoi keskittyneensä vain raitistumiseen ensimmäisen vuoden ajan. Kokouksia joka ilta jne. Se on ihan hyvä ratkaisu, jos kärsii kovasta viinanhimosta.

Itse en AA:ssa käynyt tutustumiskertojen jälkeen, koska kärsin mm. panikkihäiriöstä. En kertakaikkiaan vain halunnut puhua asioistani muille. En siis pakottanut itseäni käymään kokouksissa,koska sinne meno tuntui äärettömän stressaavalta. luotin perheen tukeen, tähän sivustoon ja itsehoitoon.

Eräs harrastus, johon voi mielestäni panostaa heti raittiuden alkuvaiheessa, on kuntoilu. Oma muutokseni sisälsi myös tupakoinnin lopettamisen, vitamiinikuurit ja ravintorikkaan ruokavalion. Suosittelen. Esim. tupakointi ja roskaruoka kuuluivat kännielämääni ja tuntui jotenkin tärkeältä jättää kaikki kännäämisen liittyvät elämäntavat HETI. Psykologinen juttu. :smiley: