Mitä helvettiä mulle tapahtui?

Olin vapautumassa 15.2. vankilasta ja oli hirveä tsemppi päällä. Siellä kaikille kerroin että olin päässyt piristä eroon, alkoakaan en enää käyttänyt ja pilveäkin kohtuudella. Että korvaushoito riittäisi, näin uskoin vakaasti itsekin. Nyt kun on 10 päivää mennyt, olen joka päivä vetänyt piriä, alkoa, helvetisti pilveä ja vielä ämpäreittäin bentsoja.

Mikä meni pieleen? Uskoin itsekin vakaasti siihen että pelkkä bupre oikeinkäytettynä riittäisi. Nythän on mennyt niin että en ole varmaan vuosiin narkannut näin rajusti. Ja nyt pitäisi vielä pyytää apua… Minun, jolla on nämä päihdeasiat hallussa…

En vaan enää yksinkertaisesti tiedä, mitä tehdä, alan olla aika epätoivoisessa tilassa. Pitäisiköhän tänään lääkkeenhaulla kaataa kulissit?

:frowning: voi ei… Kaada ne kulissit, toivon et saat jeesii jostain. Mä menin lukkoon, en osaa sanoo nyt mitään järkevää :confused:

Äkkiä joo kertomaan tilanteesta, ennenkö se karkaa lopullisesti hanskasta. Nyt et oo ehtiny käyttään vielä kovin pitkää aikaa, joten eroon pääsy voi olla vielä suht helppoa, mut jos jatkat vielä viikkoja ni voit olla tosi pulassa. Sulla ei oo oikein mitään menetettävää. Koko elämähän siinä pian sortuu jos tuolla tiellä jatkat, joten kulissien kaataminen pikasesti on se paras pelastuskeino. Älä siis jää odottelemaan ja kattelemaan omaa käyttöäs enää. Hae äkkiä apua ja korjaa elämäs, vielä kun mitään suurempaa vahinkoa ei oo sattunu.

MÄ luulen että Sinua ahdisti ja "juhlisti " ja sen sellaista monenlaista tunnetta, kun pääsit vapauteen.
On se niin iso muutos että se voi vaikka “herättää” todellisuuteen kylmän karkeasti.

“Sisällä” taas on selvinny senkin turvin kun on ajatellu “kaikki käyttö loppuu kun pääsen vaan pois täältä!”
Useinpa ei ole niinkään helppo lopettaa mitään ainetta tai lääkettä tai mitään riippuvuutta, esim. läheisriippuvuutta ihan tosta vaan päättämällä. Ainakin minä uskon ammattiauttajiin ja vertaistukiryhmään.

Oikein paljon tsemppiä, meille kaikille!

Joo kannattaa olla rehellinen, jos lääkkeenhaussa kusettaa ni sitä tekee vaa hallaa itselleen. Ite oon pyrkiny olemaa rehellinen ja sillee oon parhaiten saanu apua ongelmiini ja tällähetkellä pelkkä bupre riittää. Tsemppiä

:unamused: Kyllä sä Maago tiedät miten nopeesti se mopo lähtee käsistä. Talossa/laitoksessa on helppo ajatella, että nyt raittius jatkuu—linnassa kun ei enää pyöri kamaa samalla tavalla kuin ennen, on helpompi olla vetämättä. Mutta toi portista ulos astuminen ja sopeutuminen taas tähän vapauteen onkin vaarallisinta aikaa raittiuden kannalta. Oliko sulla ketään tukihenkilöä kun pääsit pois? Esim. Kris jeesaa näissä jutuissa, k-hoidon lisäksi. Muistetaan, ettei tästä sairaudesta toivu koskaan—tää vaatii loppuelämän hoitoa, ts. töitä itsensä kanssa. :wink: