Mistä unelmoit ja mitä aiot tehdä sen eteen?

Heippa,

Ajattelin aloittaa tämän ketjun että sais näkökulmaa tulevaan. Katse sinne eikä märkään menneisyyteen.

Minä unelmoin pienestä maatilasta jossa kasvattaisin lampaita ja viljelisin luomu vihanneksia.
Olen melkein valmis luomupuutarhuri ja lammaskasvstuskurssin käynyt.
Olen myös miettinyt että voisin vuokrata lähistöltä pellot ja Lampolaksi sopivan paikan kuhan rahat järjestys.

Semmoista on mulla muitakin unelmia kuten maailman rauha jne. Mutta yks kerrallaan.

Todella hyvä aloitus, Päivis.
Eteenpäin katsominen on paljon parempi kuin taaksepäin tuijottaminen. Semmoisessa kun joutuisi kulkemaan selkä edellä, joskus olkapäänsä yli menosuuntaakin vilkaisten. Kompurointia siitä seuraa, ja ainakin kulku hidastuu.

Mitähän minä mahdan suunnitella?
Onhan niitä mietteitä. Nyt on iskenyt ajatuksiin sellainen , että kai minä voisin tarvita ajokortin ja auton.
Alkoholisti ei semmoisilla tee mitään, jos tosiaan alkoholisti on. Kun ei kerran voi liikenteen sekaan lähteä. Voi olla hyvä, ettei tullut nuorempana ajolupaa hankittua. (jaa juu, ei sitä juovuksissa olis saanutkaan) .
Nyt se vois olla sen aika. Toisaalta, kun olen ilmankin pärjännyt tähän asti, niin ihan hyvin tästä eteenpäinkin.
Antaa nyt sit asian hautua pieni hetki, ennen kuin alan ryntäilemään mihinkään. Mutta kyllä se nyt ihan mahdollista -ja todennäköistäkin taitaa olla.

Metsän reunaan mies kirjoitti
Onhan niitä mietteitä. Nyt on iskenyt ajatuksiin sellainen , että kai minä voisin tarvita ajokortin ja auton.
Nyt se vois olla sen aika. Toisaalta, kun olen ilmankin pärjännyt tähän asti, niin ihan hyvin tästä eteenpäinkin.

Kannustan ehdottomasti ajokortin hankintaan meidän koulussa kaksi aikuista ajoi sen jotta pystyvät mm. Traktorilla ajamaan ja huomasin kun olivat saaneet kortin miten heidän maailmansa avartui kun pääsivät autolla suojaamaan ihan itse koulumatkat ym. Naisia olivat vielä.
Itse oon kortin jo 18 v saanut kun maalla ei päässyt mihinkään ilman sitä. Mulla oli kans haaveena tuo moottoripyöräkortti mutta olin silloin aina pienessä tai krapulassa niin jäi vaiheeseen enkä esim. Saanut tehtyä netissä sitä ajokoulun demoa läpi. Moottoripyörä nököttää tallissa valmiina kyllä ja sekin on yks haave että ajan sillä Lappiin ja soitan Finlandia hunningolla poikkihuilulla Saanalla. Kohti unelmia nyt ei ole rajoittavia tekijöitä ainakaan. Paitsi mulla toi kipsi ja pelko että vielä jotain sattuu.

Tuosta autokoulusta vielä että on aika kallista kun oon kahdelle vanhimmalle ne maksanut mut tein niin et maksoin erissä ja se kävi autokouluille.

Hyvä kysymys.

Mutta mitähän vastaisin.

Lottovoitosta joskus fantasioin, mutta ei se nyt oikein ole sellainen unelma, johon kauheasti kannattaisi panostaa. Sitten taas on sellaset tarveunelmat, kuten uusi läppäri, joka pitää toteuttaa, kun tästä henki lähtee [ja rahatilanne sen sallii].

Täytys yrittää tohon väliin jotain kehittää.

Tyräkki, oon huomannut että eivät noi läppärit ja varsinkin niiden akut oikein kestä varsinkin jos joutuu ostamaan halvempia tarjouksesta niinku meillä tapana 5 vuotta on kestänyt. Mut kaikki kehittyy tietenkin samoin akut. Ja koneiden käyttö ominaisuudet. Sitten kun se uus kone on niin on taas hieno olo vähän aikaa.

Toki minullakin on unelmia mutta pääasiassa tavoitteita. Joku viisas on sanonut, että tavoite ilman toteuttamissuunnitelmaa on vain unelma.

Luin tutkimuksesta jossa oli todettu, että sellaiset tavoitteet, joista oli kirjoitettu suunnitema, toteutuivat 70% suuremmalla todennäköisyydellä kuin sellaiset, jotka olivat vain päässä pyöriviä ajatuksia.

Minulla on tästä omakohtaista kokemusta mutta koska olen sen pariinkin otteeseen tänne kirjoittanut niin en viitsi jankata,

Olen aina ollut unelmoija ja joskus myös toteuttanut unelmia.
Minäkin unelmoin nuorempana ja raittiuden alkuvaiheessa että muutan maalle, alan erakoksi. Ei toteutunut kun pelkään olla yksin pimeässä talossa. En vieläkään ole muuttanut maalle, vaikken enää yksin asukaan, järki vaan sanoo että en viihtyisi kuitenkaan kovin kauaa siellä yksikseen.
Toinen hurjempi unelma oli että perustan jonkinlaisen virkistys- ja lepopaikan alkoholistien omaisille. En sitäkään toteuttanut. Silti sitä monesti ajattelin kuinka se olisi tarpeellinen, ehkä. Ja olisin halunnut auttaa muita kun itse olin avun saanut.
Unelma on sellainen asia josta tulee hyvälle tuulelle ja mieli kevenee, nousee siivilleen.