Mistä tietää, milloin pohja löytyy?

Oma/entinen juopponi ollut pois töistä (taas), en asu hänen kanssaan enkä ole nyt pitänyt juuri yhteyttä, mutta näin pahaa putkea ei ole aikoihin ollut. Kohta saa varmasti potkut, ja sitten ei ole elämässä enää mitään järkeä. Veljensä tehnyt itsemurhan joten suvussa on rasitetta, pelkään samaa tässäkin tapauksessa. Tästä miehestä ammatti-ihmiset sanoneet, että on niin kovapäinen että täytyy mennä pohjalle asti, ennen kuin ymmärtää, jos silloinkaan. Mistä tietää, milloin se pohja on löytynyt?! Olen pitänyt hänen sukulaistensa kanssa yhteyttä, meillä on tosi raskasta enkä millään jaksaisi olla tietäen, että nyt haetaan sitä pohjaa. Olen niin monta kertaa eri tavoin pelastanut tilanteen, että olen itse katkeroitunut jo, enkä jaksa tehdä mitään (tiedän, että siitä on vain haittaa). On myös ihan kauhean raskasta olla tekemättä mitään.

Olisiko jollain omaa kokemusta jaettavaksi tällaisesta akuutista tilanteesta, mikä tahansa lohtu auttaisi vähän :frowning:

Lisättäköön tähän vielä, että olen syyllistynyt tosi pahasti kommenteista “mikset vaan jätä koko hommaa taaksesi, mitä se sulle kuuluu, mä en ainakaan katselisi kovin kauan tuollaista”. Eli hän on juoppo ja minä olen lisäksi tyhmä :confused:

Kai se pohja on omakohtainen kokemus siitä, että alemmaksi ei enää pääse. Joillekin se on perheen hajoaminen, toisille työpaikan menetys tai terveyden pettäminen. Jotkut juovat itsensä hautaan asti. Tässä tuskin on mitään sääntöä. Me läheiset usein “autamme” juoppojamme kiilaamalla siihen väliin, estämällä pohjalle putoamista. Luomme kulisseja, autamme, hoivaamme, helpotamme… Tarkoitamme hyvää, ja todellisuudessa toiminnallamme vain pahennamme ja pitkitämme tilannetta. Olet Vahva hienosti osannut irrottautua, ja omalta osaltasi tehnyt sen, mitä voit. Loppu pitää vain hyväksyä. Jotkut selviävät, toiset eivät, ja se kuka selviää on kaiketi korkeammassa kädessä. On varmasti ahdistavaa seurata viereltä, “odottaa” ja olla tekemättä mitään. Onnittelut että tähän pystyt!

Koska olet jo onnistautunut irrottautumaan, nauti elämästäsi, ja pidä huolta itsestäsi! Läheisilläkin on oma pohjansa, ja sinne asti ei ole pakko pudota, jos ja kun huomaa ennusmerkit ajoissa. Niitä ei vaan välttämättä huomaa, kun huomio on toisessa ihmisessä. Loppupeleissä voimme tehdä asioita vain itsemme hyväksi, kun voimme itse hyvin, voi ympäristökin.

Voimia ja aurinkoa elämääsi!

Kannattaa soittaa a-klinikalle, tai terveyspalveluita etsiä ja kysyä sieltä mitä kannattaa tehdä.
Voisit kuitenkin hakea itsellesi apua, vaikka toista ei voikaan väkisin muuttaa. Kun olet vahvoilla itse, voit tukea toistakin sitten jos hän haluaa apua. Ja saat tietoa alkoholismista.
Tiedän hyvin nuo “jätä se”-kommentit. Jonnekin kirjoitinkin jo, että mielestäni ne aiheuttavat vain tunteiden kieltämistä, ihan kuin juoppo ei olisi enää ihminen ja häntä ei saa rakastaa, ja jos tuntee jotain häntä kohtaan, ei olekaan vahva ja arvonsa tietävä mahti Nainen sitten. Mielestäni yhtä heikko on ihminen joka kieltää ne postiiiviset tunteet ja heittäytyy kovaksi, kuin se joka vain pelkästään paapoo. Toisaalta sitä tiedostaa sen, että omatkin rajat ovat tulossa vastaan, ja sitäkin kannattaa kuunnella. Tehdä rajat, että humalaisen kanssa en puljaa,vaan selvän ihmisen kanssa vain. Ja antaa kaikkien tunteiden olla sallittuja. Eihän se keneltäkään ole poiskaan, jos muistelen putken aikana niitä hyviä hetkiä, ja kaipaan sitä ihmistä joka on sitten estynyt olemaan kanssani alkoholin vuoksi.
Hyvät puolet on ne jotka ovat yhteen alunperin vieneet, eivät kai ne ole minnekään kadonneet. Vaan piiloutuneet ongelman alle.
Ja mitä tulee pohjan etsimiseen, sen ei tarvitse tarkoittaa sitä että ihminen on täysin raunioina. Siihen voi riittää sekin, että juoppo itse tuntee riittävän suurta pahaa mieltä, ja alkaa tiedostaa että alkoholi ei auta asiaa, vaan pahentaa sitä. Eikös läheinen voi juuri auttaa häntä siinä, olemalla rehellinen, kertoa asioista juopon ollessa selvinneenä tai morkkiksessa, ja samalla myös kertoa että olen sinua varten, mikäli haluat yrittää raitistua: Ja mikäli et halua, niin sitten en tiedä kuinka kauan voin odottaa, koska elämä menee eteenpäin samalla. Että juoppokin tietäisi, että häntä kuitenkin rakastetaan, eikä vain halveksita kerran hänellä on ongelma. Mutta samalla hänelle laitetaan rajat , että mitä käytöstä häneltä siedetään! Joillakinhan se voi auttaa siinä pohjan löytymisessä. Mutta pelkkä pohjalle meno ilman mitään toivoa nousta sieltä, ei välttämättä ole mitään muuta kuin pohjalle menoa. Sen pitää johtaa muutokseen, ja se muutos lähtee ihmisestä itsestään. Että haluaako lopettaa juomisen, saatuaan tarvittavan informaation tehdäksene päätöksen tietoisena ensinnäkin siitä, että on jokin ongelma, kuinka se vaikuttaa läheisiin, sekä häneen itseensä.
Juomisen seurauksia ei pitäisi peitellä, vaan ne pitää tuoda esiin jotta juoppo itsekin näkee että asiat todella ovat todellisia. Mutta rakkaudella, selkeästi, eikä mielellään vihaisena tai latoen ehdot tiskiin. Vaan rauhalliset vaihtoehdot kuinka edetä.

Ymmärräthän, että sitä ei voi kukaan toisesta ihmisestä tietää.

Mikä on sinun pohjasi? Tiedätkö, missä menee se raja, jonka jälkeen et vain jaksa enää? Se on tällä hetkellä tärkein tietosi. Pidä huolta itsestäsi, sillä käy juovan osapuolen miten käy, itsesi kanssa sinun joka tapauksessa elettävä loppuelämäsi. Voimia! Ja mene ryhmään tai jonnekin juttelemaan, pliiiiis :slight_smile:

t. Minulla oli pitkä ja kivinen tie, kun en älynnyt pitää itsestäni huolta. Kaikki tuli niskaan kuin tonni sementtiä sitten myöhemmin.

Pohja on löytynyt silloin, kun ihminen hyväksyy tilansa ja hakee apua.

Jokainen kerta, kun pelastaa alkoholistin pinteestä, vie se alkoholistia pohjemmalle. On luonnollinen ja inhimillinenkin piirre ihmisessä, ettei halua päästää irti, vaan haluaa auttaa. Pitää vain tunnistaa, mikä apu oikeasti auttaa. Ei pidä syyllistää itseään sillä, jos on mahdollistanut toisen juomista. Me kaikki teemme ratkaisujamme sen perusteella, mikä ymmärrys ja tieto meillä on asioista. Läheiset tarvitsevat apua ihan siinä, missä alkoholistikin.

Alkoholisti ei ole syypää sairauteensa, mutta alkoholistilla on vastuu omasta toipumisestaan! Alkoholismi-sairautena on kuin heikoilla jäillä kävelemistä. Kannattaa miettiä miten pitkälle itse menee alkoholistin kanssa niille samoille jäille. Jos on perheessä lapsia niin silloin pitäisi jostain löytyä se “viisas”, joka vie lapset turvaan.

Tiedän kyllä hyvin, miten tuskaista on elää erossa alkoholistista. Nyt kun en voi kontrolloida hänen juomisiaan ja huolehtia muistakin hänen asioistaan. Tuska kyllä helpottaa, kun ymmärtää, missä menee ne rajat, mitä kuuluvat minulle ja mitkä sille toiselle. Jokaisen pitää muistaa kantaa oma vastuunsa ja jättää toisille omat vastuunsa.

a-klinikka - on ihan tuurissaa, saako sieltä apua, vai ei. Muistankohan oikein, että alkoholisteista n. 2% saa sieltä avun sairauteensa… Minnesotahoidossa toipumisprosentti n. 50% luokkaa. Ei liene epäselvää, jos ihminen sairastaisi vaikka syöpää, että kummankolaista hoitoa itselleen hakisi? Meillä puolisoni päihdetyöntekijä a-klinikalla haukkui minut melko perusteellisesti, kun menin hökäisemään jossain yhteispalaverissa, että vaimolleni ei sovi alkoholi enää koskaan, koska hän sairastaa alkoholismi-nimistä sairautta. Minusta tehtiin se “hullu”, kun minä saatan ottaa saunaoluen muutaman kerran vuodessa, jos sellaista minulle tarjotaan. En kyllä ole nyt liki vuoteen edes sitä yhtä saunakaljaa juonut…

Jokainen toimii kuin itse parhaaksi itselleen näkee. Miettikää vain omaa pohjaa läheisenä! Se on ainoa, joka varmasti kuuluu Sinulle itsellesi. Juopon pohja on juopon oma asia ja se ei läheisille kuulu.

pohja… Ei sitä voi toinen tietää.

Itse kuvittelin, että lähtöni olisi joku pohja, olin varautunut pitämään pääni kun toinen alkaa vannoa raitistumista…

Hah hah. Jos palikat on siinä asennossa, niin näkee vain onnea työttömäksi jäämisessä, koska voi keskittyä itsensä säälimiseen ja juomiseen.

Ei ihmisen kuulukaan jättää mennyttään kuin susi paskaansa. Mutta vedä nyt joku raja exään. Saat olla huolissasi, mutta hyväksy että mitään et voi tehdä, et voi ennustaa tulevaa ja olet itse jumissa, jollet hyväksy tätä.