Suurimmalla osalla palstalaista tuntuu olevan “homma hanskassa” eli on työpaikka, josta tulee sitten runsaasti rahaa luxusluokan vapaa-aikaan, sportahtaviin autoihin, kaukomatkoihin, golfosakkeisiin ym. runsaasti miellyttäviä työystäviä - on paljon menetettävää ja ympyrät selvänä miellyttäviä! Mutta mistä motivaatio sosiaalisesti kömpelöiden, introverttien, köyhien, osaamattomien, syrjäytyneiden erakkoalkoholistien eli hyödyttömien kaasutuskelpoisten ylijäämäjamppojen raitistumiseen? Menetettävää ei ole, raitistuminen ei tuo säästöjä kun tulot ovat pienet, elämä on vailla tapahtumia, kohokohtia, sosiaalisia kontakteja, tavoitteita!
Useita on samassa tilanteessa kuin minäkin; päivän kohokohta on monesti ruokakaupassa käynti, joillakin (kuten minulla) koiran ulkoilutus, illat kuluvat tietokoneella ja/tai tv:n ääressä (osa tietämistäni syrjäytyneistä raitistuneista/tuurijuopoiksi ryhdistäytyneistä alkoholisteista on tietokonevastaisia). Järkijään kaikille on yhteistä taantuminen; puhe lakonista, tupakkamiehet käärivät sätkiä jne., askel lyhenee samanlaiseksi töpöttelyksi kuin kroonikkoalkoholisteilla, monet lihovat psyykelääkityksen vuoksi [esim. Zyprexa lisää ruokahalua]. Kuvaavin oli sanomalehtiartikkeli raitistuneesta puliukosta: “elämä on kaukosäätimen ja ravintola Raittiin päivän varassa”. Jotkin ovat ottaneet defensiokseen uskonnon ja kääntyneet esim. helluntalaisuuteen. Keskiluokkaiset palstalaiset sanoisivat seuraavaa:
A. Opiskele! Suoritin FM:n tutkinnon kiitettävin arvosanoin Tampereen yliopistossa kahdessa vuodessa. Tulos = yli 90 % työnantajista ei edes vastaa hakemuksiin. Opiskelua kannattavampaa on erikoistua saunajakkaroihin.
B. Mene palkattomaan työhön! Olen ollut 4 kertaa palkattomassa työssä (HY, Tilastokeskus, eräs yhdistys, Kansallisarkisto). Kun työssä ollessa olen lähetellyt hakemuksia palkkatöihin niin yli 90 % ei taaskaan ole vastannut. Taloudellisesti ei kannata: korvaus 8 € (nyt 9 €) päivässä, joista meni matkoihin 4 € ja kahviin 2 € eli nettoansiot 2 €/päivä.
C. Mene duunarin töihin! Olin postinlajittelijana neljättä kuukautta ja myöhästyin paikallisjunasta (kulkee illalla tunnin välein) ja siten töistä tunnin → seuraavana päivänä välitön irtisanominen. Käytännöllis-motoriset valmiuteni ovat nolla, siksi en voi hakea esim. raksalle tai kierrätyskeskuksiin/puutyöpajoille. Siivoojaksi eivät huolineet kun ei ollut aikaisempaa kokemusta (tiedän erään yli viisikymppisen arkkitehdin joka muuten on ollut siivoojana).
D. Opiskele lähihoitajaksi! Hain niihinkin koulutuksiin, mutta koulutuksen järjestäjät eivät edes vastanneet hakemuksiini!
E. Hae erityistyövoimatoimiston palveluja. Hain mutta en saanut vastausta. Kirjalliseen oikaisuvaatimukseeni sain nollavastauksen.
Väitän että pitkäaikaistyöttömyyskokemus olisi kaikille tarpeellista; omahyväisyys, paskan tärkeys ja ylimielisyys karisivat ainakin hetkeksi.