Mistä apua?

Olen nyt taas paukuttanut bentsoja, metkua ja piriä melkein työkseni. Nyt pitäisi saada apua. En enää kestä. Mulla on jemmassa kaksi fentnyyli-piikkiä millä VARMASTI lähtee henki.

Järvenpää on käyty, Mikkeli-yhteisö on kayty (eikä sinne pääse korvaushoidossa)

Joten mitä tehdä?

En enää jaksa tuota katu-elämää, mielummin kuolen.

APUA!!!

HEI OIKEASTI!!!

Tänä aamuna meni 1x30mg Opamoxi ja 7x0,5 Rivatril. Enemmänkin olisi mennyt mutta napit loppui. Nyt on taas 16 Tenoxia millä pärjää ehkä juuri ja juuri tämän päivän.

MITÄ HELVETTIÄ PITÄISI TEHDÄ?

APUA!!!

Esittämäsi kysymys on todella vaikea.

Tässä tullaan yhteiskuntaa koskettavien peruskysymyksien äärelle. Kuinka paljon yhteiskunnan pitää olla valmis käyttämään resursseja yhden sen sairaan yksilön hoitamiseen? Miten yksilön ikä ja hänen mahdollinen BKT:tä kasvattavat panos vaikuttaa tähän?

Käsittääkseni sinun hoitoon on panostettu jo erittäin paljon ilman tuloksia. Kuinka paljon vielä hoitoon laitetaan rajallisia voimavaroja, ennen kuin todetaan, että mitään ei ole tehtävissä?

Olisi mukava tietää, miten suhtaudutaan kuolemansairaan ihmisen hoitoon, jonka hinta on esim. 2 M€ ja se parantaa vain 60% varmuudella. Mikä on ”tuottamattoman” tai ”tuottavan” ihmisen arvo terveydenhuollossa ja miten potilaan ikä tosiaan vaikuttaa tähän.

Mikä mahtaa olla kallein hoito, jota yhdelle yksilölle on annettu yhteiskunnan toimesta hänen elinaikana?

Kuinka vahvoja muuten ne sinun fentanyylipiikit ovat?

Voithan pyytää Jeesukselta apua? Sanon tämän ihan tosissani, ja se on vain ehdotus jota mielestäni kannattaa harkita. En halua tuosta aiheesta kinastella enkä tulla heittelemään kiusallani mitään. Uskon, että sinulla on TODELLA vaikea tilanne.

Sitten vielä itsestäänselvä muistutus unen tärkeydestä. Jos olet Aan voimin valvonut paljon niin jos edes sen saisi pois kuvioista vähäksi aikaa niin kaikki ei ehkä näyttäisi niin synkältä ja voisi löytyä joku toivon kipinä jonka voimin vielä jaksaisi yrittää? Itse ainakin olen valvottuani monesti todella tuskainen ja toivoton.

Jakselehan…

Ihmis elämä on itseisarvo! Sitä ei voi rahalla mitata. Jokaista tulee auttaa vaikka aiemmat hoitokerrat eivät olisi tuottaneet toivottua tulosta. Se mistä saa apua ks. paikkakunnalla jossa henkilö asuu en osaa sanoa.

Jotkut hoidot eivät vain tehoa. En osaa sanoa mistä saisit apua siellä missä asut. Mutta älä anna periksi. Saatko tukea läheisiltäsi? Ensin kannattaa hankkiutua eroon kaveripiiristä jossa käytetään. Mutta mielenterveys palveluiden tai terveyskeskuksen/lääkärin kautta osaavat varmaan ohjata oikeaan osoitteeseen. Ja muista että vaikka aiemmat hoitokerrat eivät olisi tehonneet se ei tarkoita sitä etteikö seuraavasta kerrasta olisi hyötyä.
Tsemppiä! Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Olet kenties myös vaikeasti masentunut? Se jos jokin tekee olon toivottomaksi. Itsemurha on itsekäs ratkaisu, sillä eloonjääneet joutuvat kokemaan suurta tuskaa ja surua. Ethän halua aiheuttaa tätä lähimmäisillesi?

Suoltamallesi paskatekstille olisi varmaan löytynyt sopivampiakin foorumeita. :imp:

Maago, aivan kaikesta voi selvitä. Olet ihmisenä ainutlaatuisen arvokas niin kuin jokainen meistä. Vaikka luulisit että kaikki olisi jo kokeiltu niin silti aina on toivoa, ihminen on aivan uskomaton selviytyjä loppujen lopuksi. Voimia taisteluun!

En oikein tiedä mitä enää sanoa sulle, Maago…? Yritä hakea apua, eli turvautua niihin ihmisiin, jotka tunnet ystäviksesi. Onko sulla ketään raitista ihmistä, johon voisit tukeutua? Oisko sulla mahdollisuus saada lomalääkkeitä niin, että päsisit lähtee pariksi viikokosi jonnekin pois kaupungista? Oletko klinikalla puhunut sun tilanteesta? Eikö sulla ois mahdollisuus päästä A3:lle tai a-klinikan katkolle? Oletko käyny siellä NA:ssa? Jonkin säännöllisen hoidon piiriin sut ois varmaan saatava. Tuntuu et välillä oot tosi elämänmyönteinen ja puhkut intoa aloittaa uutta elämää, ja välillä oot taas aivan hajalla ja väsäilet jotain itsari-vetoja. Sulla pitäis olla joku säännöllinen hoitokontakti, terapia tai vähintään tukihenkilö, johon voisit turvautua näinä heikkoina hetkinäsi.

Omasta itsestäsi sun on kuitenkin etsittävä sitä apua eniten. Ulkopuoliset tahot voivat vaan antaa neuvoja, ja lukita sut katkolle pariksi viikoksi. Sisältäsi sun olis kuitenkin löydettävä ne voimavarat, joilla sietää ahdistusta ja selvittävä elämässä.

Toivon sulle voimia ja kaikkea hyvää, jota nyt tossa tilanteessasi ois mahdollista. Toivottavasti selviät taas tästä koettelemuksestasi - ja kyllähän sä selvitä, kun oot ennenkin selvinny!! Jatka edes tänne palstalle kirjoittelemista, kyllä täällä löytyy välittäviä ihmisiä! Kaikki eivät ehkä vaan enää tiedä, mitä sanoa? Ja aina kun on kyseessä ihminen, joka on itsemurhan partaalla, on vaan tosi vaikee sanoo yhtään mitään…

Joker, sä tosiaan olet pelkkä helvetin säälittävä ja sairas vitsi! Eikö sulla ole elämälläsi parempaa tekemistä kuin tulla vittuilemaan itsemurhan partaalla olevalle ihmiselle?!!

edit: Ai, sä olitkin sitten jo kirjoittanut “viimeisen viestisi”. Toivottavasti se ei tosissaan jäänyt sellaiseksi…? Jos ei, niin voisitko ystävällisesti ilmoittaa itsestäsi? Aika ahdistava olo jäi. Vaikka en sua tunnekaan irl, niin foorumi-tutuksi oot kuitenkin jo muodostunut, ja voin vilpittömästi sanoa että välitän.

Hei,

tilanteesi on huolestuttava ja vakava. Toivomme, että hakeudut avun piiriin pikimmiten. Apua on saatavilla, jos on uskallusta ja ja halua ottaa apua vastaan. Muista, et ole yksin ja apua on varmasti tarjolla.

Nopeasti apua saat yleisestä hätänumerosta 112 tai voit myös soittaa valtakunnalliseen kriisipuhelimeen 01019 5202, ma-pe 9-06, la 15-06, su 15-22.

Apua löytyy myös täältä: apua.info/fi-FI/apuanopeasti/

Ystävällisin terveisin,
Päihdelinkin moderaattori