Mistä apu tilanteeseen, joka ei anna armoa

Pystyn olemaan kolmisen viikkoa raittiina, sitten SE iskee, salakavalasti. Mieletön himo viinanpiruun. Se johtaa aina Alkossa käyntiin, kahden- neljän päivän putkeen, helvettiin, liskojen yöhön, kuolema-ajatuksiin.
Jos saan ajatukseni vaihdettua johonkin tekemiseen, että en lähde Alkoon, päässä on muiden ajatusten alla PAKKO!
Naurakaa, mutta tilasin ärjyt käsiraudat, jotta kiinnitän itseni sängynpäätyyn, mutta mihin avain? Mieheni ei pysty estämään mitenkään, ei edes halua, juo joka päivä ruokaviinejä.
Kaikki, jokainen pienikin ohje, please, kertokaa!

Hei Mystillinen!
Tässä sulle pieni ja selkeä ohje: avaa ovi AA-palaveriin ja tule kaltaistesi toveriseuraan.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme ratkaistaksemme yhteisen ongelmamme

Mä en oikeestaan osaa antaa mitään erityistä neuvoa tuohon muuta kun että äijäs on saatava kahlitsemaan sut niillä käsiraudoilla kiinni johonkin, vaikka siihen sänkyyn. - Ihmettelen vähän äijää, joka ei halua kahlita muijaa käsiraudoilla sänkyyn, mikäli nainen näin tahtoo?

Ja mitäs nyt jos kerran välillä vielä pystyy olemaan kolmekin viikkoa raittiina. Koittas alkuun vaikka lyhentää sitä seuraavaa kolmen-neljänpäivän putkea vaikka yhteen ottipäivään ja pitäis tätä aivan ehdottomana päämääränä. Kun siinä sitten onnistuis niin vois vaikka koettaa selvitä siitä kolmen viikon maagisesta rajasta hieman pidemmälle ottimati.

Jollain saattais tuo onnistuakkin mutta mulle toikaan ei kävis, sillä mun oli sit pakko lopettaa kokonaan kun ei sitä taukoa ollut kuin seuraavaan päivään.

Tsemppii sulle.

  1. Raitis päivä, krapula hellittänyt. Kiitos vastauksista. Olen nyt edellisen juomisputken jälkeen tehnyt päätöksen, että käytän vielä tätä plinkkiä tukena, hakeudun aa -tapaamisiin, varasin ajan A-klinikalta, jossa on päihdeterapeutti, joka on pitänyt minua kuivilla jo useamman vuoden ajan, mutta kun putki iskee, sitä hän ei ole pystynyt auttamaan. Huolissani laskin, että touko-heinäkuussa oli neljä eri juoppoputkea. Siksi aloin etsimään apua. Käsiraudat ovat vielä viimeinen turva, (niissä ei ole mitään eroottista) tähän sairauteen. Minulla on antabus, jota käytän epäsäännöllisesti, eli se ei toimi oikein. Maksa arvoissa on alat hivenen koholla, mutta lääkärin mielestä se johtuu keskivartalorasvasta. Sekin on syy, miksi en mieluusti käytä Antabusta.
    Arvelin, että kirjoitan tuntemuksiani joka päivä tähän plinkkiin, jotta voin lukea, mitä alkaa tapahtumaan, kun ryyppy hirttää taas päälle.
    Taustoja, että olen juuri eläköitynyt, hyvin toimeentuleva, ulkonäöstä hyvin tarkka, aviomies, aikuisia lapsia edellisestä liitosta, yksi lapsenlapsi.
    Voitte kuvitella miltä näyttää sikahumalassa lässöttävä nainen. Saisiko myös naisten kommentteja, luulen, että vastaavassa tilanteessa olevia on muitakin.

Hei Mystillinen!

Meitä alkoholistinaisia on paljon ja uskon, että olemme vain jäävuoren huippu todellisesta tilastosta.

Meitä mestarillisesti kulisseja ylläpitäviä, itsestään hyvin huolehtivia huijareita. Minulla tänään menossa 8.selvä aamu ja se on minulle iso saavutus.

Olen lopettanut viimeisten vuosien aikana sadat kerrat ja aina retkahtanut syvimmille vesille. Tiedän, että kiinnijääminen on hyvin ohuen seiti langan päässä, mutta silti jatkanut. Olen mm istunut Skypessä kuuntelemassa palaveria pikkupäissään, olen kirjoittanut lukuisia raportteja pikkupäissään, koska aamulla olen ottanut ensimmäiset viinilasini. Tyhmää ja tyhmänrohkeaa, josta seuraisi lopputili välittömästi ja armoton häpeä. Täyttänyt päiväni 10-12 tunnin työpöivillä, koska juopon pitää tehdä entistä enemmän ettei paljastu juopoksi. Eihän ahkera työssäkävijö voi olla alkoholisti. Näihin valheellisiin ajatuksiin turrun, niin että uskon niihin itsekin.

Minun viikkoni on pitänyt täyttää toiminnalla, koska muuten tartun pulloon. Olen taas ottanut kuntoilun jokapäiväiseksi ja löytänyt dekkarit uudelleen. Niistä saan adrenaliiniä, koska muuten haen sitä A:sta.

Itsekin mietin mitä jos A-klinikalle varaisin ajan. Kokeillut Antabukset ja aa ryhmät, mutta eivät olleet sitä lopullista omaa halua lopettaa.

Tsemppiä ja iloa päivääsi. Täällä et ole yksin. Juo paljon vettä, se on minun pikku ohjeeni, joka itseäni auttaa.

MinnaKoo

Jos haluaa jotain pakkokeinoa, joka todella estää juomasta, voi kokeilla vaikka Antabusta.

Muita vaihtoehtoja on vaikkapa vertaistukiryhmään meneminen tai joku harrastus mihin saa purettua energiaa kun alkaa viinatuttaa.
Kuntosali on aika oivallinen.

A-klinikalle tai päihdeklinikalle kannattaa mennä myös juttelemaan (on yleensä ilmaista asiakkaalle). Ne jutteluajat on tosin vain arkipäivisin, eivätkä saatavilla silloin kuin monilla juomishimo iskee kovimmin, tyyliin perjantai- tai lauantai-iltana.

Mnenlaisia keinoja kuitenkin on. Tsemppiä vaan.

Kiitos hyvistä,kannustavista viesteistä. Tuo lause`siitä on lähdettävä, että tänne on tultu’, kuvaa hyvin tätä hetkeä. A-klinikalla olen puhunut, puhunut ja puhunut. Olen kiitellyt työterveyshoitajaani, joka mainitsi, että menisin hakemaan avokatkon n. 10- vuotta sitten. Menin ja siitä lähtien olen räpiköinyt elämässäni pitkiä selviä kausia, mm puolitoista vuotta, mutta aina mopo karkasi. Työelämässä yritin olla, ettei olisi krapulaa töissä, mutta olihan niitä. Yksi viikonloppu venähti ja soitin aamu kuudelta esihenkilölle, että olen niin humalassa etten voi tulla töihin. Siitä ei seurannut mitään, mikä on harmi, olisin saanut nostaa kädet pystyyn ja toivonut teloitusta. Ts laitoskatkoa.
Nyt kun en enää aijo juoda, otan elokuussa esille mahdollisen maksusitoumuksen päästä hoitoon.
Avokatkon saanti siirtyi päivystykseen, mikä on paskempi juttu meille alkoholisteille, oli niin helppo mennä a-klinikalle hakemaan pillerit.
Mutta, kun en halua enää koskaanikinä käydä hakemassa avokatkoa, kun en halua tulla tärisevään, hirveään krapulaa enää, ja siihen on vain yksi vastaus, ja se on, että en juo. Olen kulkenut korvanlehtiakupunktiossa a-klinikalla, olen ottanut acunastat korviini kymmenen kertaa a-klinikalla.
Olen käynyt kahdesti aa-istunnossa, se oli naisten ryhmä. Heti loppui innostus, kun yksi vanhempi nainen, joka oli saanut raittiuden armon, huokaili koko ajan että voi kauheaa, voi kauheaa, kun käytin puheenvuoron. Yritän nyt päästä mukaan sekaryhmään, jos se olisi sopivampi.
Tänään en juo, se on varma se. Huominen on vasta huomenna.

Mystillinen kirjoitti

Hei, kovasti kannustan sinua kolmanteen palaveriisi. Ja kannustan myös hankkimaan kirjan Nimettömät alkoholistit. Siinähän on alkupään kappaleisiin koottu ne toimintatavat, joilla ensimmäiset aa-laiset raitistuivat pysyvästi. Loppuosassa on stooreja, myös suomalaisten alkoholistien kirjoittamia. Useimmista ryhmistä saa mukaansa veloituksetta jotain kirjallisuutta.

Ryhmiä on monenlaisia ja kaikki me niissä käyvät olemme vajavaisia ihmisiä. Ryhmien etuna on myös se, että niitä on paljon eikä tarvitse etukäteen tilata aikoja. Osoitteet löydät netistä Suomen AA:n sivuilta.

Toivotan sinulle rohkeutta muutokseen päivä kerrallaan!

Tänään et ole yksin

Ei tauti pelkällä puhumalla parane. Vertaistuen puolella varsinkin se toisten kuuntelu on erittäin tärkeä pointti!

Sellainen sanonta on kuin “suu käy mut mitään ei tapahdu” ja “paljon puhetta mutta vähän tekoja”.

Alholismista toipuminen on eräänlaista työtä. Hommaan täytyy myös syventyä sekä tehdä työtä toipumisen eteen ja aivan itse ja vain itse.

Anteeksi jos tämä vaikuttaa tylyltä, mutta tällaisia tuli mieleeni kun luin tekstiäsi.

Kyllä sitä muutamia viikkoja tai kuukausia, jopa pari vuottakin pysyy raitiina ilman sen kummempia pohdiskeluja vaikka mukavien tekemisten kanssa. Mutta mikäli itseään käy moinen vaivaamaan, niin silloin onkin tosiaan syytä perehtyä omaan elämäänsä hieman tarkemmin, pysähtyä, katsella hommaa ikäänkuin ulkopuolisena.

  1. raitis päivä. Helistimen napakka kommentti toi uuden asian eteeni: raittius ei tule ilman työtä, jonka vain itse voi tehdä.
    Meiltä puuttuu paikkakunnalta naisten ryhmä nyt, ja kertokaapa aa-laiset, miten naisten ryhmä saadaan pystyyn?
    Kuitenkin, huolimatta huonohkosta kokemuksesta, haluaisin, että saisimme ryhmän pystyyn?
    Onko kenelläkään kokemusta kuka voisi ryhmää vetää? Onko viiden vuoden raittius oltava? Mistä kyselen haluaako naisia mukaan?
    Minulla on neljän päivän raittius. :slight_smile:
    Nukuin vihdoin hyvin, tosin huimaa vielä välillä. Huimaus loppunee aikanaan, ainakin ennen on loppunut.
    Raitista, tosin sateista päivää täältä Kainuusta teille kaikille viinapirua vastaan sotiville. Tämä vihollinen on siitä paha, ettei se kuole, vaan nousee aina ja hivuttaa vastustajansa hitaaseen helvettiin.

Ryhmä voi perustaa ketkä vaan vaikka päivän raittiudella kunhan koossa on vähintään kaks-kolme raittiutta havittelevaa henkilöä. Näin on ainakin AA:ssa laita, ainoa vaatimus on halu raitistua. Mikäli haluaa naisten- tai jonkun muun ryhmän, niin eikun sinne sekaryhmään kyselemään neuvoja sekä apuja ryhmän perustamiseen. Tiämmä siihen on olemassa opaskirjallisuuttakin. Näin AA:ssa.

Mut voihan sitä paikkakunnalleen perustaa varmaan aivan oman riippumattoman ryhmänkin, kunhan käypi paikkakuntansa viranhaltijoiden luona kyselemässä mahdollisuuksia. Tiloja moiseen kyllä aivan varmasti löytyy kun kaikenmoisia virastoja, kouluja sekä laitoksia on lakkautettu tai siirretty kaupunkiin sadan kilsan päähän.

Siittä se lähtee…

Kiitos ohjeista :slight_smile:
Mikä on riippumaton ryhmä?
Onko kukaan teistä todennut, että acunastat auttavat alkoholinhimoon? Itse olen huomannut, että ne auttavat myös ahmimishimoon, mikä iskee kun darra on saatu kärsittyä. Entä korviin laitetut akupunktioneulat? Onko kokemuksia niiden avusta? Meillä nämä kuuluu ilmaiseen palveluun A-klinikalla.

No riippumaton ryhmä vois olla vaikka sellainen, ettei se ole minkään “nimen” alla, esim AA, seurakunta tai jonkun muun organisaatio. AA-ryhmä on kyllä helppo perustaa, koska siihen on olemassa valmis käytännössä kokeiltu toimiva konsepti sekä apua homman käynnistämiseen kyllä löytyy.

Mystillinen kysyi

Helistin kertoikin jo monta asiaa. Selkeä tapa on käydä sekaryhmissä ja levittää siellä sanaa, että kaivataan naisten ryhmää. Kun saat kaverin tai pari, etsikää kokoontumispaikka. Saattaa olla vapaana jonain muuna päivänä nykyisin kokoontuvassakin. Alkuvuosina Suomessa aa-laiset kokontuivat kodeissa. Sitten voitte ilmoittaa kokoontumisajan ja paikan Suomen AA:n toimistoon, jolloin siitä lähtee tietoa ympäri Suomen Tiedotuksia-lehdessä. Auttavasta puhelimesta voit myös kysellä käytännön kokemuksia.
aa.fi/

Pysyäkseen raittiina alkoholistin on syytä toimia, ja parasta toimintaa on yhteiseksi hyväksi tapahtuva, suuri sellaista mitä nyt haluat.

Toiminta on taikasana

Eli ensin menen sekaryhmään, se onkin perjantaina. Sitten maanantaina toinen avoin ryhmä. Millä eroaa avoimet ryhmät muista, joita on liki joka päivälle?
Tutustuin aa sivuun, mutta onko pääni vielä turta, en saanut otetta. Tiedän kuulopuheelta, että meidän kaupungin `johtava’ aa-lainaten on hyvin tiukka mies, hän ei hyväksy lusmuilua, jos mukaan menee.
Kuulin tästä a-klinikan odotusaulassa, puhuivat positiivisessa mielessä, hakee kotoa jos ei ala näkymään.
Onko tämä ok?
Pystyykö mies/nainen pari tukihenkilöksi? Kun kyseessä on vain halu olla ottamatta ensimmäistä naukkua, mitään jännitteitä ei saa tulla.
Käsi sydämelle: toimiiko aa ihan oikeasti?

On perin outo ryhmä jos sillä joku johtaja on jolla on valtaa olla hyväksymättä jotain. Mitä sitte lusmuilla tarkoitatkin.

Niissä ryhmissä mistä minä avun sain ei mitään varsinaista vetäjää ollut ja ainoa sääntä oli ettei humalassa palaveriin tulla eikä toisten puheenvuoroja kommentoida.

Minun ryhmässäni oli monia, jotka sanoivat, että he olisi kuolleet tai linnassa jollei ryhmiä olisi löytäneet.

Hei Mystillinen!
Avoimeen ryhmään voi mennä kuka tahansa, esimerkiksi alkoholistin läheinen tai yleensä alkoholismista tai raittiudesta kiinnostunut ihminen. Tavalliset ryhmät ovat niille, joille alkoholi on henkilökohtainen ongelma.
Kotoa ei ketään voi väkisin hakea, mutta voidaan sopia vaikkapa yhteinen kyyti johonkin palaveriin.
Mies ja nainen voivat tietenkin olla toistensa tukihenkilöinä, mutta jotenkin on luontevampaa puhua samaa sukupuolta olevan kanssa esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyvistä asioista.
Hyvin oivallettu, kun panit lainausmerkkeihin johtava. Johtajia ei ole, on vain uskottuja palvelijoita.

Perinteen mukaan jokainen ryhmä toimii itsenäisesti, paitsi toisia ryhmiä tai koko AA:ta koskevissa asioissa. Yksi itsenäisyyden muoto on, että kahvit, vuokrat jne maksetaan jäsenten keskuudesta kerätyillä vapaaehtoisilla varoilla.

Hiljaa hyvä tulee

myönsin voimattomuuteni alkoholiin nähden ja että elämäni oli muodostunut sellaiseksi, etten omin voimin kykene selviytymään. Kävelin aa kokoontumiseen ja tie raittiuteen on avoinna. Nyt riippuu itsestäni tyrinkö tämän taas. 7. Raitis päivä. Eilen otin ekan antabuksen, nyt toisen.

Mystillinen kirjoitti

Hyvän tien valitsit. Saat tukea ja opastusta. Ehdotetut askelet ovat opasteita ja käyttöohjeita kehityksen tiellä. Hyvä vertauskuva AA:sta on myös Silta elämään.

Ryhmässä pitää paikkansa vanha totuus: antaessaan saa. Kun kertomalla antaa omia kokemuksiaan muiden käyttöön, huomaa että niistä on hyötyä muille ja oma käsitys sairauden todellisesta luonteesta selkiytyy.

Päivä kerrallaan on hieno ja viisas toimintatapa niin raittiuden alussa kuin myöhemminkin. Varsinaista kiirettä ei enää ole, mutta ei voi myöskään jäädä lajumaan tienviereen. Toipumisen edistyessä on joka päivä tehtävä oma, joskus hyvin vähäinenkin osuus ja muistettava

Hiljaa hyvä tulee

Tsemppiä sinulle Mystillinen! Aika samoissa lukemissa mennään, minulla alkoi nyt 5 juomaton päivä. Aikamoinen väsytys päällä mutta edellisiltä kerroilta muistan että menee pitkäänkin ennenkuin se hellittää.

Hyvä että pääsit ryhmään! Voi auttaa todella paljon sinua, minullakin on ollut muutama hyvä pitkä alkoholiton jakso mutta sitten olen aina aloittanut uudelleen.