Olisikohan oikea paikka vertaistukeen?
Perheessämme on 14-vuotias poika, jonka teini-ikä on jyllännyt rankkana jo puolentoista vuoden ajan. Herkkä poika, joka ei oikein löytänyt paikkaansa ja ajautui tuolloin huonoon porukkaan. Viime kesä oli kauhea, poika oli välillä kadoksissa, etsittiin poliisin kanssa ja lopulta oli 2 x kuukauden jakson lastenkodissa pysäytyksellä. Valitettavasti jälkimmäinen paikka oli tosi huono ja pojan henkinen kunto romahti siellä täysin ja hän alkoi saada paniikkikohtauksia jne.
Syksyllä poika tuli kotiin, alkoi noudattaa kotiintuloaikoja, koulu meni niin ja näin.
Tämän vuoden alusta koulukin on sujunut hyvin ja olemme kaikki iloinneet elämänmuutoksesta.
Vaan mites kävi…
Eilen sain soiton, että lapseni on tarjonnut puhelimen välityksellä kannabista muille nuorille. On kuulemma kokeillut itsekin, kuten useat ystävänsäkin. Asiasta on tehty koulun puolesta lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus koulupoliisille.
Ensitöiksemme ratsasimme mieheni kanssa pojan tietokoneen ja löysimme keskusteluja joiden perusteella voimme olettaa erään täysi-ikäisen rellestäjän käyttävän poikaamme härskisti hyväksi. Ensin kehui maasta taivaisiin ja perään myy tavaraa 20 euroa / 2g. Osa keskusteluista on poistettu, mutta vaikuttaa siltä että hän ystävineen käyttää poikaani välittäjänä ja ottavat ns sen myötä “siipiensä suojaan”.
Kauhea isku vasten kasvoja!
Poika kieltää kaiken, en ole välittänyt, en käytä jne. Valmis vaikka heti testeihin. Vaan osaahan ne kai niitä kiertää, ettei tule positiivistä näytettä? Mitään outoa emme ole kotona huomanneet, ei outoja hajuja, ei verestäviä silmiä tms. Kuitenkin vaikuttaa selvältä, että poika toimii ainakin välittäjänä näille isommille jätkille.
Nyt odotamme kutsua kuulusteluihin, uusia tapaamisia lastensuojeluviranomaisten kanssa jne. Väsyttää, itkettää, hävettää. Miten emme ole osanneet kasvattaa poikaa paremmin? 
Ja ennen kaikkea, mitä nyt tapahtuu? Joutuuko poika sijoitukseen? Meillä on todella huonoja kokemuksia lastenkodista ja onhan nuo pojan kaveritkin lähes kaikki lastenkodissa ja elämässään aivan hunningolla. Silti pitäisi osata löytää oikea reitti, jotta pojan elämä saadaan raiteilleen ennen kuin se on liian myöhäistä. Vai onko se jo? Onko näissä koskaan onnellinen loppu? 