Minun tapani?

Mikä tai mitkä ovat auttaneet päihteettömyydessä eniten? Lyhyet perustelut.

  • 1.
  • 2.
  • 3.
  • 4.
  • 5.
  • 6.
  • 7.
  • 8.
  • Jokin muu

0 voters

Keinoja olla päihteittä on varmaan monia tai monenlaisia. Täällähän ovat esillä lähinnä
aa ja ilman aa.ta.
Yksi jättää juomisen ja muut päänsekoittajat omatoimisesti, toinen turvaa yhteiskunnan tukimuotoihin,
kolmas alkaa himohiihtäjäksi. Jollakin voi olla säkillinen konsteja ja toinen luottaa yhteen ainoaan oikeaan.
Kerro oma näkemyksesi mikä on eniten auttanut ja miksi niin koet olevan.
Miksikö tätä kyselen? Olen utelias.

Minä olen huomannut sellaisen vaikutuksen itsessäni, että kun ei vain juo sitä alkoholia niin taatusti pysyy ainakin silleen, ettei veressä ole alkoholia ollenkaan. Tietysti ei sit auta kauheesti liuottimia nuuskiakkaan, eikä esimerkiksi hieroa pirtua kaljuunsa, niin pysyy kalju alkottomana.

Paras konsti on siis olla juomatta, imppaamatta, valelematta tai muulla sellaisella tavalla sisuskaluihinsa olla saattamatta alkoholia.

Kovin pitkä aika on odotella lopullisten vastausten määrää.

Päivä kerrallaan

Kuinkas tää äänestys nyt oikein toimii?
Kovin pitkä aika on todellakin saada lopullinen vastaus, juomattomuudestakin. Aikaa on siis odottaa…

Mikä on minun tapani?

Rehellisyys itseään kohtaan.
Selkeä päätös mitä haluaa.
Selittelyjen lopettaminen.
Jos pelkään en pakene, alkoholiin.
Jos ahdistun etsin syyn ja käsittelen sitä.
Rakennan elämääni suuntaan jossa ei alkoholia tarvitse.
Aika ei kultaa ryyppyaikoja.
Näen nykyisyyden ilman harhoja.

En koskaan unohda vihollistani, alkoholia.

Juu. Vastausaikaa on reilusti, 666 päivää. Hitaammatkin ehtii.
Tuo i23sen luettelo on aika hyvä omalla kohdalla muistella.
Tavallaan om kai kyse asennemuutoksesta ja keskittymisestä olennaiseen.
Uudelleenoppimisesta ja haitalliseista malleista pois.
Mullahan on kaikenmaailman tuet ja terapiat keinoina ja silti tahtoo olla vaikea muistaa
olla niistä kiitollinen.

Ehkä eräs mainittavista on vielä kaverit, ystävät, toverit…muut ihmiset ja minkälaista seuraa hakee.
Oma ajattelu ja teot ovat itselläni helpompi pitää jarkevinä kun on toipumista ja positiivista
kehitystä tukevassa seurassa. (saa olla hoikkaakin… :slight_smile: )
Äänestys ei nyt siis ole äänestys vaan pikemmin galluppi, kun ei oikein ollut intoa alkaa keksiä vaihtoehtoja luetteloon.

vaan tämmöstä nyt…hyvää, mielenrauhaisaa päivää itse kullekkin säätyyb katsomatta.

  1. A-klinikka ja muut yhteiskunnan tukitoimet sekä kirjoittelu päihdelinkkiin.

Muutoin elän normaalia elämää ja se pitää minut elämässä kiinni, kun on päämääriä ja haaveita.

Kaiken tuon edellisen olen saanut luopumalla alkoholista, ja koska olen saanut apua, olen siitä aivan älyttömän kiitollinen. Päihteetön elämä on arvokas lahja.

Lisäys edelliseen 1. vastaukseeni eli mitä tukimuotoja, jotka olivat tarjolla, en huolinut osaksi taipumistani päihderiippuvuudesta?

  • Antabusta tai muita päihdehimoa lietsovia lääkkeitä
    -SSRL-lääkitystä
    -AA-kerhoa

Hyvä päätös on ollut näin taaksepäin katsottuna. Kyllähän näistäkin voi kirjoittaa vastaavasti kaiketi. Olisi mukava kuulla muidenkin kokemuksia, siitä minkä he päättivät jättää “käyttämättä.”

Lääkkeetön hoito nimittäin motivoi lääkkeettömien ratkaisujen hakemista. Masennuslääkkeiden syönti olisi ollut turhaa, koska masennus lopettamisen yhteydessä olisi ollut väärä diagnoosi (sen tiesinkin itse) mutta reseptin sain tuohon masennus-ahdistus oireiluun.

Päihderiippuvuuden taustalla diagnosoimaton paniikkihäiriö ja traumaperäinen stressihäiriö, jotka eivät tarvitse lääkitystä. Mutta pahimmassa vaiheessa söin tarvittaessa Opamoxia satunnaisesti. Enää en ole sitä tarvinut ja koko asia Opamox-asia unohtunut.

Halusin vain sanoa, että jokainen kehittää varmasti itsetuntemustaan lopettaessaan ja löytää tavan millä raitistua.

Kuitenkin kaikkein tärkein mielestäni on: OMA HALU. Jos se on hukassa niin kukaan muu ihminen tai tukitoimenpide ei siihen kyllä voi vaikuttaa.

Ensisijaisesti omasta vapaasta tahdostani lopetin alkoholipitoisten juomien lipittämisen. Mahtoikohan siinä ihan tarkkaa tavoitetta olla, kuinka kauan sitten ilman olisin. Lopettamisena sitä ajattelin, muistaakseni, ja kun jokainen tunti ja päivä oli sitten ennätys kymmeniin vuosiin, niin alussa kai siinä oli jonkinlaista itsensä ylittämisen tuntua mukana. Ehkä, en niin varmaksi muista.
Jouduin alkuvaiheessa joka tapauksessa pois mukavuusalueeltani, kaljaa nimittäin teki mieli -tottumus on kovin sitkeä kaveri.

Tietoisesti pyrin eroon koko juomisasian ajattelemisesta, puoliväkisin ohjailin ajatuksiani uusille urille.

Luja usko siihen, että tuommoisesta riippuvuudesta on A: mahdollista parantua kokonaan B: minä paranen siitä aivan varmasti … siinä ne olennaisimmat asiat olivat. Kun ne olivat aivoissa selvinä ei siinä oikein kummempia mutkia ollutkaan. Noiden toteutuminen oli sitten vaan itsestä kiinni, ensihoitona se ettei nautita alkoholia.

Annoin itseni unohtaa, se oli tärkeä juttu.

Kai siinä monenmoista oli, mutta tosiaan, muistikuvat alkavat hämärtymään, ja se on minusta oikein hyvä.

Siitä itseni psyykkaamisesta, asenteen toistamisesta itselleni, olen tainnut kirjoittaa tänne jo turhankin moneen kertaan. Semmoista se oli, alkuvaihe. Ja sitten se vaan alkoi sujumaan ihan itsestään.

Vaihtoehdot 1 ja 6 ovat saaneet tuntuvasti eniten kannatusta, mitä sitten lienevätkin.
Hajaääniä on ropissut muillekkin ja jokin muu on myös tasaisen kilvan mahdollinen
musta hevonen, harmaa emionenssi tai vaaleaverinen ainayllätysvalmis ehdokas.
Kisa käy siis kuumana ja jännitys on käsinkosketeltavissa ellei peräti veitsellä vuoltavissa.
Ilmassa on SUUREN(anteeksi… :blush: ) murheilujuhlan tuntua.

Vaan pois heitettämän arkihuolet joulun päälle painaessa, vaihdettaman pitää ne siis
juhlahuoliin ja humuun. Soita humupekka…jou.

Asiaan:
Todellakin on hyvä ja hauska ja jotain…hööm…hedelmällistä kenties mieettiä myös mitä kaikkea ei tarvitse.
Liika on liikaa ja siitä pää voi poksahtaa kuten kunnon kuurilaisen maksa konsanaan.
Kumpi lie sitten pienempi paha ja kumpi SUUREMPI(anteeksi, anteeksi taas… :blush: :blush: )?

Ja tuokin vielä ihan oiva ajattelun aiheema, että mites tänään, miten eespäin. Alussa oli suo kuokka ja Jussi
ja kun suo on kuokittu pitää alkaa viljellä: mitäs sitä kertaalleen kuokittua koko ajan uudestaan kuokkii.
Ylläpitokeinot ovat sitten kai ja kaiketi vielä moninaisemmat miehille ja naisille ja välimuodoille myös.
Ei olisi ehkä enää 8 oikein ja muu riittäneet.

Eli miten elämänlaatu rakentuu uomiin lokoisiin. Koloissaan tontut jo kuumina käyvät, joko nyt saa lähteä
iloa tuottamaan kilteille lapsille vaan se on sitten ihan eri juttu. Something else kuten Monty aina sanoi…tai
jotain tuontapaista…
nyt karkailee mopopeli ja palaan aiheeseen tai leikkisämmin ilmaisten astialle uutta jos ja kun ilmennee.

Kiitos äänestäneille ja ilmoitan vielä, että oma suosikkini on 6 jos joklu haluaa kannattaa tai, kuten enemmän luulen,
vastustaa kannattamaani.
vaali on kuitenkin vapaa ja rehti ja mitään manipulointeja ei sallita tällä kertaa. Jos joku koettaa moista, kerron
siitä oitis toimitukselle ja moderaattorille.

Savon Hitaimmalle raitista ensvuottakin.

Putkis 0132