Tyttöni on pitkän linjan subukäyttäjä.
Sai pahan infektion pari vuotta sitten ja oli melkein kuolla.
Pysyi kuivilla subusta max6kk. En ole varma.
Hienosti valehteli meille läheisille, ettei käyttöä ole. Ja me hienosti uskottiin.
Tyttö nyt raskaana ja laskettuun aikaan vielä kuukausia, mut siellä se vauva ultrassa
liikkui ja pieni sydän hakkasi.
Lähti vieroitukseen 4 vkoksi.
Minä en tajua sitä maailmaa. Mitä tohon subun käyttöön liittyy muita aineita?
Mitään halluaineita ei kuulema pysty käyttämään.
Mitä tää kaikki maksaa? siis käyttö?
Mitä ihmettä minä voin tehdä?
Kuinkahan sairas tämä tuleva lapsi tulee olemaan?
Siis minen kestä. =/
Ihan tarkalleen ei voi ennalta tietää miten äidin käyttö vaikuttaa sikiöön. Jos käyttö on rajua ja jatkuvaa lapselle kyllä tulee vieroitusoireita syntymään jälkeen. Sairaalassa osaavat kyllä hoitaa mutta vierestä katsominen on rankkaa. Muut vaikutukset näkee sitten kun lapsi kasvaa ja kehittyy.
Valitettavasti läheiset eivät voi tehdä muuta kun olla äidin ja vauvan tukena. Painostaminen, syyttely ja riitely vain pahentaa asiaa joten sitä olisi hyvä välttää. Läheisten kannattaa hakea apua myös itselleen vaikka ryhmästä. Myös tukihenkilö on mahdollinen.
Lastensuojelusta tulee osa äidin ja vauvan elämää. Heidän kanssaan kannattaa myös läheisten tehdä yhteistyötä. Vaikka he käyttävät voimakkaista sanoja esim huostaanotto, seulat ym ei sitä kannata pelätä. Tukihenkilö voisi auttaa niiden käsittelyssä.
Voimia !!
Heippa,
Alkoholi ja kaikki rauhoitavat eli PKV-lääkkkeet.
Diapam, Tenox ym.
http://fi.wikipedia.org/wiki/PKV-lääkkeet
Äidit ja isät ympäri maan!!! Huom!!! Meillä on Google!!!
Tämä ei ole veetuilua, vaan vinkki.
-piiras
Tiedän että on google. En vaa ole kerta kaikkiaan pystyny/jaksanu/kyenny googlettaan.
Toivoin että voisin saada täältä tukea/tietoa/apua tjn.
aGGa,
en ole täällä vähään aikaan ollut, olin unohtanut salasananikin… Minulla on n. 15 vuoden kokemus huumeriippuvaisen lapsen äitinä. Minulla on se käsitys, että pitempään subua käyttänyt on huumeurallansa jo loppupäässä (korjatkaa te, jotka oikeasti tiedätte, mikäli olen väärässä). Eli sellainen henkilö on jo kokeillut ja käyttänyt kaikkea mahdollista, kannabiksesta ja lääkkeistä piristeisiin (amfetamiini, ekstaasi kokaiini) ja opiaatteihin (siis subutex ja jotkut muut lääkkeet, mahdollisesti heroiinikin). Ja että subun ohella hän voi käyttää välillä muutakin, esim. just kannabista tai vaikka ekstaasia. Monet subukäyttäjät ovat samalla myös bentsoriippuvaisia (diapam yms.). Kaikki maksaa, varmaan vähintään useita kymppejä päivässä. Tietysti määristä riippuen.
Älä kuitenkaan menetä toivoasi tyttäresi suhteen. Tuo lapsen saaminen voi olla jopa täysi käännekohta hänen elämässään. Kuulostaa hyvältä, että hän on mennyt vieroitukseen. Ehkä hän on tosissaan ottamassa vastuuta sekä omasta että tulevan lapsensa elämästä. Vieroitukseen meneminen voi tarkoittaa myös sitä, ettei hän ole sittenkään NIIN vaikeasti riippuvainen, että ainoa vaihtoehto olisi korvaushoito.
Oletko vastikään saanut tietää tyttäresi huumeiden käytöstä? Kehottaisin juttelemaan tytön kanssa. Kysy häneltä suoraan, mitä hän on käyttänyt. Juttele siitä, miten hän näkee tulevaisuutensa. Minun mielestä voit olla tiukka, vaikka tyttö ei olekaan alaikäinen. Voit sanoa suoraan, että ainoa hyvä vaihtoehto on lopettaa nyt. Että muuten tyttö tulee katumaan loppuikänsä.
Korvaushoitokaan ei ole välttämättä saattohoitoa. Oma poikani on korvaushoidossa ja alkaa olla aika hyvin kiinni normaalielämässä. Myös Päihdelinkin Saunan puolella on useita kh:ssa olevia kirjoittajia, joiden pitkään kestänyt huume-elämä on kääntynyt selvään ja huimaan nousuun.
Toivoa on niin kauan kuin on elämää!
Tsemppiä sinulle, tyttärellesi ja tulevalle lapsenlapsellesi!
Kiitos
Uudelleen subun aloittamisesta kuulin vastikää. Raskaus oli jo hyvällä alulla.
Ehkä noin vuoden enempi ja vähempi käyttänyt. Kuitenkin nyt niin koukussa, että tarvitsee sitä selvitäkseen arjesta.Varmasti rauhoittavat kuuluvat kuvioon myös.
Ei ole aiemmin vieroituksessa ollut, kun ensimmäisen kerran vierottautui pakosta pahan infektion myötä sairaalassa. Epäilen ettei tämän jälkeen juurikaan täysin raittiina ollut, mutta subuun ja sen suonensisäiseen käyttöön sujahtanut takaisin pikku hiljaa.
Omaa halua vierottautumiseen ei ilmeisesti kovinkaan paljon ensimmäisellä kerralla ollut ja silloin hyvin pohjalla kävi.
Tuntuu että olen käsittämättömän herkkäuskoinen. Nyt jälkeenpäin ajateltuna merkit ovast olleet täysin selvät. Haluaako sitä uskoa omaa lastaan jotenki rajattomasti…
Nyt sitten ei oikein jaksa uskoa enää mitään. Ei edes sitä miten aidosti haluaa vierottautua. Oliko tämä lapsenhankiminen joku keino saada uusi asunto jne. En tiedä.
Pelkään kovin että kestääkö vieroituksen, kun ainoa lääke mitä saa on parasetamooli vauvan takia. Perjantaina meni ja eilen oli jo kovinkin huono olla.
Yritän parhaani ja rakastan lastani. Kumpa voisin ymmärtää edes hitusen.
Henkinen vieroittautuminen tuon sortin käytöstä on erittäin vaikeaa.Motivaatio jos on kohdallaan, niin saattaa onnistua hyvinkin. Lapsi on tulossa ja se voi olla se suuri motivaation lähde tyttärellesi. Motivaation ylläpitäminen vaatii hurjasti työtä jatkossa. Tiedän kyllä pari ihmistä lähipiiristä, jotka ovat onnistuneet toistaiseksi ainakin irrottautumaan subun iv käytöstäkin, joten mahdollista se on. Onko tyttäresi lapsen isän kanssa kimpassa?
Kyllä tyttäreni on lapsen isän kanssa.
Tyttö lääkärin suosituksesta korvaushoidon aloitti reilu vko sitten.
Lapsen isä on siihen jonossa.
Toivotaan parasta…kerrothan miten teillä asiat etenee ? 
Yritän…
Olen tätä palstaa paljon lukenut ja sitä mukaa toivo luisuu kauemmas.
Olen äärettömän surullinen.
Voimia kovasti sinulle… toivottavasti tyttäresi pääsee uuden elämän alkuun korvaushoidon turvin. Moni käyttää siltikin, vaikka olisi korvaushoidossa mutta osa ottaa sen tosissaan ja haluaa sen turvin päästä irti. Toivotaan, että tyttäresi olisi yksi selviytyjistä…kyllä hänen tilaansa varmasti seurataan seuloin ainakin !
Kiitos kaunis.
Toki seulotaan ja usein. Päivittäin käy klinikassa korvaushoidossa ja seulat otetaan.
Mut ei sillä oo mitään realististä käsitystä elämästä, lapsesta jne.
Nyt oonki huolissaan, että voiko käyttää muita aineita jotka ei näy seuloissa?
Alkaa tuntua, että ajatteleminenki käy jo kipeää.
Minkä ikäinen tyttäresi on ? Paha kyllä sanoa pydtyykö seuloja jotenkin huijaamaan ? Riippuu varmasti miten usein seulotaan ?
Kerro, että olet valmis ottamaan vastuun lapsesta. Ehkä tyttäresi silloin voisi ajatella, että pysyisi raskaus ajan douppaamatta. Jos tyttäresi pystyisikin päihteettömyyteen synnytyksen jälkeen, niin sehän olisi ihanaa. Toisaalta, oletko itse valmis ottamaan syntyvästä lapsesta vastuun? Päihdevauvojen sijaishuolto ei ole ihan helppoa. Saati sitten adoptio.
Ensisijaisesti lastensuojelu nykyään hakee perheen sisäisiä sijoituksia?
Tiedätkö, onko lapsen syntymän jälkeiselle ajalle suunniteltu jotain tukitoimia (esim. tiivistä perhetyötä, asumista ensikodissa tai “perhesijoitusta”) vai uskooko lastensuojelu homman toimivan ilmankin? Entä uskotko itse tyttäresi pärjäävän vauvan kanssa?
En tiedä minkä verran lastensuojelu tekee yhteistyötä esim. isovanhempien kanssa (ihan jo yksityisyyden takia), mutta kannattaa varmaan olla sinne suuntaan yhteydessä. Jos tilanne alkaa näyttää siltä, ettei lapsi voi asua tyttäresi luona ja sijaishuotoa suunnitellaan niin tuokaa esille, että haluaisitte lapsen sijaisvanhemmiksi ( jos siis haluatte).
Oman kokemukseni mukaan (tuttavapiireissä) usein on etsitty valmiiksi hoitopaikka, ja vääntämällä joutunut vääntämään jotta lapsi saadaan sukulaisille… 
Hei agga!
Muista tätä palstaa lukiessasi, et harvoin tänne kirjoittaa ne vanhemmat, joiden lasten päihteiden käyttö on loppunut onnellisesti! Eli on myös niitä ihmisiä, jotka vuosien päihteiden käytön jälkeen pääsevät päihteistä eroon/korvaushoidossa saavat elämänsä järjestykseen! Esim. malibun laskisin itseni lisäksi niihin, jotka ovat päässeet päihde-elämästä eroon. (joskin itse päädyin lopulta siihen, etten mennyt korvaushoitoon, vaikka olisin saanut mahdollisuuden, mut silti.)
Mut itse asiaan, niin vaikea on sanoa, pystyykö lapsesi huijaamaan seuloja vai ei. Esim. joissain paikoissa laitetaan jotain nestettä seulapurkkiin, josta näkee, onko seula annettu paikan päällä, eikä siinä ole työntekijä katsomassa. (Seulan antaminenhan on aika kuumottavaa, jos yhtään ujostuttaa toisen katsominen.) Riippuu myös kaupungista, kuinka usein seuloja otetaan, mut alkuvaiheessa todella usein, eli monta kertaa viikossa. Näin ollen uskoisin, et suurin osa aineista, joita lapsesi mahdollisesti käyttää, näkyy seuloissa.
Mut jos tyttösi haluaa lapsen pitää itse, niin varmaan ensikoti olisi oikea paikka. Jos taas päädytte siihen, et sinä kasvatat lapsen, siitä kannattaa puhua neuvolassa jne. jo hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää ja alkaa järjestää asioita. Haluaisitko lapsen kasvattaa?
Kiitos toivonantajat. =)
Ei en minä halua, enkä jaksaisi enää hoitaa varsinkaan mitä luultavimmin
erityistarpeita vaativaa vauvaa.
Ensikotijaksoja on tarjolla tytölle ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen jaksoja vauvan kanssa ja muutamia muita tukiverkostoja. Olen apuna niin paljon kuin jaksan ja pystyn tietysti.
Tulevan lapsen isä on korvaushoitojonossa ja yhdessä ovat edelleen.
Jotenkin sellainen käsitys/tunne on etteivät kumpikaan tiedä mitä vauva oikeasti tuo tullessaan ja millaista ns. normaaliperhe-elämä on…
Ole silti lapsen syntymän jälkeen sosiaalityöntekijöihin yhteydessä. Näin saat kuitenkin tapaamisoikeuden ainakin ja jos muutat mielesi, niin ehkä lapsen hoitoosi.
Aina ei ole paras ratkaisu, että lapsi menee isovanhemmilleen. Joskus parasta on, että lapsi pääsee sijaishuoltoon ja isovanhemmat toimivat yhteistyössä sijaishuollon kanssa. Tällöin voidaan ehkäistä ongelmat lapsen vanhempien ja isovanhempien välillä, kun siinä on puolueeton tuki välissä. Voittehan silti tavata lasta ja pitää häntä lomilla luonanne.
En osaa sanoa, mitä olisin itse tilanteessanne tehnyt. Kuitenkin välit lapsenlapseen olisin pyrkinyt säilyttämään, oli ratkaisu mikä tahansa. Yksi täällä lapsensa menettänyt päätti ottaa lapsenlapsen hoitoonsa ja arvostan päätöstä. Se ei kuitenkaan kaikille ole oikea.
Keskustelkaa sosiaalityöntekijöiden kanssa tilanteesta…
Kyllä haluan tietysti ehdottomasti siteen lapsenlapseeni pitää.
Tyttö on todella onnellinen vauvan tulosta ja elämä joiltakin osin näyttää
valoisalta. Rakenneultrassa näkyi terve hyvänkokoinen pikku äijä.
Kyllä tässä nyt siitä lähdetään, että tytär itse lapsen pitää ja hoitaa. Korvaushoito on mennyt erittäin hyvin eikä repsahduksia ole tullut. Jaksan taas hieman uskoa tulevaan.
Rukoilen että tytär jaksaa lapsen kanssa oloa jne.
Rakkaita ovatten molemmat. <3