Minäkö alkoholisti?

Ppp

Äärimmäiseen ja viisaaseen ratkaisuun olet päätynyt…tervetuloa porukkaan!

Moi Inga ja aloitusviestisi kohta toistaiseksi kokonaan kannattaa kelata siten, että top tykkänään loppu.

Ehkä se oli epähuomioissa niin laitettu. Kun lopetat dokaamisen, se tulee olemaan paras tekosi ja sitä et kadu.

Tervetuloa raitistumaan.

Silloin kun itse huomaa kuinka suurta osaa tuo alkoholi alkaa näyttelemään elämässä, niin silloin on parasta lopettaa ainakin joksikin aikaa. Sitä ei voi kyllä kukaan muu määritellä tuota onko alkoholisti vaiko eikö, kuin vain ihminen itse. Tosin tuon itsediagnoosin teko vaatii hieman perehtymistä asiaan.

Juomapaussin aikanakin selviää itselle paljon asioita.

Jotkut omaavat perimän joka altistaa alkoholismille, jotkut vain ovat muuten ajautuneet juomaan liikaa. Oli nyt sitten kyse kummasta hyvänsä tapauksesta niin juomisen lopettaminen on hyväksi itselle sekä ympäristölle.

Ppp…

Tervetuloa mukaan, Inga.

Jollain muulla sisällöllä sitten vaan pitää täyttää… siten kai useimmat ovat selvänä pysyneet.

Toisinaan kyllä alkuun on ihan työtä sekin että pysyy irti juomista, ihminen kun tahtoo kovin helposti toistaa omia käyttäytymismallejaan. Kun se irrottautuminen onnistuu, toisilta helpommin ja toisilta vaikeammin, alkaakin homma menemään omalla painollaan.

Muuta sisältöä, sitä yllytän minäkin sisällyttämään elämään. Liikunta varmasti on hyvä harrastus, muiden joukossa.
silti, olen alkanut ajattelemaan asiaa niinkin, että ehkä ei olekaan niin tärkeää täyttää elämäänsä kaikenlaisella muulla tekemisen tasolla van ajattelun ja asennoitumisen tasolla.
Ajattelu ja mietittävät asiat mahdollisimman kauas päihteistä, ihan muihin asioihin, joko konkreettisiin tai abstraktimpiin, mikä nyt itselle luontevammalta tuntuu… siten se etäisyys alkaa kasvamaan.

Tyhjä olo… joo. Siinäkin voi olla osittain kysymys omasta asennoitumisesta omiin oloihin. Tyhjiöt yleensä pyrkivät täyttymään, vähän siinä voi sitten valikoida mitä täytettä elämäänsä päästää. Kärsivällisyys on alkuvaiheessa yksi avainsanoista, näennäiseen tapahtumattomuuteenkin kannattaa asennoitua positiivisesti. Homma nimittäin on sellainen että ainakin pään sisällä tapahtuu ihan koko ajan, vaikka tylsältä tuntuisikin. Jostain pois ja jotain kohti ollaan aina menossa.

Siitä se alkaa, tulevaisuus. Tästä hetkestä.

Kirjoitin aikoinaan mvähättelijöissä olevaan Hemmentaalin ketjuun seuraavan lista, Mitä voi tehdä ja mistä saa mielihyvää kun ei juo.

Tyräkki kirjoitti:
Eipä tota vois paljo paremmin muotoilla, ku että mistäs pirusta sitä mielihyvää ja puudutusta sais, jos etanoli kaikkine inhottavuuksineen ei ole vaihtoehto. :unamused:

Mielihyvää voi saada monesta asiasta. Tässä joitain ihan satunnaisessa järjestyksessä paitsi eka.
• Toisten auttamisesta, itse esimerkiksi teen paljon vapaaehtoistyötä eri järjestöjen puitteissa.
• Lukemisesta
• Liikunnasta
• Rakkaudesta ja rakastelusta
• Ihan vaan seksistä
• Leffoista
• Ystävien kanssa yhdessäolosta
• Musiikista
• Matkailusta
• Uusiin positiivisiin ihmisiin tutustumisesta
• Lemmikeistä
• Leffoista
• Teatterista
• Hyvä ruoka
• Itselle tärkeän tavoitteen toteuttamisesta
• Uuden oppimisesta vaikkapa soittamaan oppimisesta tai uuden kielen oppimisesta
• Työstään saamasta arvostuksesta
• Nauttii siitä että asiat ovat kuitenkin paljon paremmin kuin suurimmalla osaa maailma ihmisistä, ruokaa, ei sotaa, katto päänpäällä.
• Jne

Mutta alkoholisti tietenkin haluaa sen helpoimman ja haitallisimman ratkaisun ja juo vaikka sitten seuraavana päivänä on vielä masentuneempi ja huono olo.

Vaatii oman aikansa olla ilman alkoholia, että oppii nauttimaan muistakin asioista mutta silloin ei mitään puudutuksia tarvita. Minulla meni noin kuukausi.

Yksi erittäin tärkeä juttu on lopettaa itsensä sääliminen ja ryhtyä toimimaan ja tarvitteassa hakemaan apua ja tukea.

^ Muistan tuon listauksen jossain nähneeni ja siinä on aika moni asia tavoittelemisen arvoinen. Seksistä on hyvä aloittaa, mutta toisaalta seksiin on hyvä myös lopettaa. No, ehkä se kitaransoittaminen siinä väliajalla, muutama sointu.

Heih mun puolesta myös, kovasti samanlaista taudinkuvaa ku itelläni ehdin jo noista sun kahdesta postauksesta löytää. Kuten enempi vähempi kaikki täällä.

Tota mä jäin oikein miettimään. Mä olin aika pitkään täysin vakuuttunu, että viina on ollut ainoa iloni. [Tai siis pitkään ja pitkään, eihän mulla koko raitisteluprosessi ole ollut käynnissä kuin viime kesästä.] Mä olen huono harrastamaan/suorittamaan, joten en kyennyt ittelleni edes kiukulla oikein keksimään mitään varsinaisia uusia intohimoja. Mutta en mä niitä nyt sitten enää koekaan tarttevani, mä yritän viettää mahdollisimman kivaa/kevyttä arkea.

Seuraavaks aion Daven listasta leffailla. Tai siis lauantain kunniaks alotetaan joku uus sarja Netflixistä.

Kärsivällisyyttä alkuraitisteluun!

[Ai niin piti vielä niistä kolmiolääkkeistä. Tiedän, ettei bentsot mul hyvää tee, himoitsin niitä silti viinaviekkarivaiheessa, mutta onneks en niitä sitten kuitenkaan oikeesti tarttenu/hommannu.]

Tervetuloa raitistumaan.
Millä tahansa päätätkin täyttää tyhjän olosi, täytä sellaisella asialla joka tuntuu hyvältä eikä rangaistukselta. Sinun ei tarvitse rangaista itseäsi mistään, mitä menneisyyessäsi on tapahtunutkaan. Olet tehnyt hyvän päätöksen ja saat kiittää siitä itseäsi. Kuuluillaan.

Hei Inga! Hyvä että kirjoiti.
Yritin pitkään olla herrasmiesjuoppo, mutta en siinä onnistunut ja teinkin diagnoosin, että olen alkoholisti.
Olen saanut olla pitkään raittiina siitä asti, kun uskaltauduin ensimmäiseen AA-palaveriini. Palaverit ja muukin yhteys raitistuneisiin alkoholisteihin on miellyttävä tapa jättää ensimmäinen ryyppy ottamatta. Tyhjä tila rupeaa täyttymään vähitellen raittiiden päivien karttuessa viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi. Joitain vanhoja mielenkiinnon kohteita on tullut takaisin ja ennen kaikkea raitis elämä on antanut rohkeutta etsiytyä entisten ympyröiden ulkopuolelle.
Tähän vertaistuen toveriseuraan olet tervetullut. Mitään muita jäseneksi pääsyn vaatimuksia ei ole kuin halu lopettaa juominen, ja sehän sinulla on.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

Kitaraa soitan itse mutta mikä vaan musisointi on hyvä, varsinkin kun on todettu, että soittaminen kehittää aivoja mikä on tietysti alkoholistille erittäin hyvä. Tanssia pidetään, ehkä parhaana rentoutumiskeinona koska siinä yhdistyy liikunta ja musiikki ja keskittyminen.

Kaikenkaikkiaan nämä oli vaan esimerkkejä ja varmaan on paljon muitakin.


  1. /b ↩︎

^ Ja kyl näitä on hyvä tuoda esiin ja pohtia, sillä konkretian kautta elämä tapahtuu, eikä kukaan tule jostain puskasta ja raitista tostavaan ketään, sillä nähdäkseni suurin vastuu ja vaikutus omaanelämään on aina itsellä.

Soittokipinä on itsellä hiipunut, mutta aion sen kaivaa esiin, jahka pääsen ympäristöltään ihmiselle
ystävällisempään mestaan ja tuo hankehan on jo nytkähtänyt käytännössä liikkeelle ja puuttuu vain muutto.

Ympäristöllä on itselle valtava merkitys ja etenkin sillä, mitä näkyy ikkunasta, kun kirjoitan tai harrastan. Asuin 17 vuotta sellasessa virikkeettömässä huudissa, että näkyi vain betonia ikkunoista ja se sopikin hyvin siihen elämäntyyliin. No, nyt on ollut toisin sen suhteen jo vuodesta 2011 ja taso pysyy positiivisena jatkossakin.

Joo keksiä voi omia juttujaan ja eihän kaikkea tarvitse julkisesti kuuluttaa, ellei niin halua.

Ppp

Lomapuisto, en ole oikeen edes miettinyt omalle kohdalle noita AA kokoontumisia. Varmasti monelle aivan paras ratkaisu, itse olen jollain tavaa ollut erakko vaikka sosiaalinen silloin kun ihmisten seuraan hakeudun…

JuuliaS, osuit juuri oikeaan asiaan, todellakin tuntuu siltä että haluaisin itseäni rangaista. Olisikin joku kauhea rangaistus/kärsimys minkä voisi suorittaa ja saisi sillä pyyhittyä menneet pois… Ei taida vaan tähän kärsimykseen enää enemmän kärsiminen auttaa. Kiitos noista sanoistasi!

Dave, kiitos listasta ja tiedosta että ajan kanssa sitä nautintoa alkaa asioista löytymään :slight_smile:

Tyräkki, pitkältä tuo sinun raiuttiutesi viime kesästä minusta kuulostaa jolla päivä 1 menossa :smiley:

Kiitos muilekkin rohkaisevista sanoista :slight_smile:

Hei Inga!

Tässä klapisavotan keskellä nuotion ääressä vähän henkäsen…

Tarkoitukseni ei ole millään lailla olla näsäviisas… mutta muutamalle muullekin olen sanonut, että raitistumisen aloittaminen on hyvin paljon helpompaa kun aloittaa sen heti alkuun lopettamalla juominen… todella vaikeaa se on mutta välttämätöntä ihan jokaiselle, joka raittiiseen elämään haluaa kiinni päästä… usko pois… olen kokenut tuon itsekin käytännössä…

Varsinkin alkuun kannattaa juomisen tuottamat tyhjiöt täyttää tekemisellä tai vaikka vaan herkuttelemalla ja leffalla, jotta saa aivot työskentelemään muun kuin juomisen ympärillä … eikä sitten tule myönnytysajatuksia juomisen kanssa.

Aikaa ja malttia tää touhu vaatii… mutta muutoksia parempaan tapahtuu melko nopeassa tahdissa kun alkuun pääsee.

On hyvä muuten kun olet pyrkimyksistäsi puhunut jollekulle heti alkuun… tämän huomasin helpottavan myös oman raittiuden kiinni saamisessa… on joku jolle “näyttää että mä pystyn kyllä”!

Tsemppiä!

Aivoihin ja ajatteluun vaikuttaminen, sitähän se enimmäkseen on. Ajatukset mieluummin jonnekin muualle juomisesta.
Jonkin tekeminen vie ajatukset tekemisen ajaksi, ja etäisyyttä sekin aina tuo juomiseen. Alkuvaiheessa ne tunnitkin ovat tärkeitä, etäisyys on vaan saatava kasvamaan.

Mutta, ehkä kysymys on myös tekemättömyyden ja näennäisen tylsyyden sietokyvyn kasvattamisesta?

Siitä että joutilaana ollenkaan ajatusmaailma ala pyörimään ongelmakeskeisesti juomisen tai siihen liittyvien asioiden ympärillä.

Etäisyyden saamisesta siinäkin on kysymys.

Ja jokaisella on omat reittinsä siihen.

“Voisipa jotenkin palata siihen lapsuuden mielenmaisemaan missä vaikka vain makasi oman huoneen lattialla auringon kaistaleessa ja tuijotti valossa leijailevia pölyhiukkasia, ja oli onnellinen eikä ajatellut juuri muuta sillä hetkellä…”

Olipa hienosti kuvailtu.

Joutilaisuus on ehdottomasti lastensaannin kautta asia, joka tuntuu muka jotenkin todella vaikealta. Aina pitää olla suorittamassa.

Olen itse juonut viimeksi lauantaina, joten olemme aika samoissa lukemissa.

Treenaan myös paljon ja itselläni se auttaa ainakin ahdistukseen ja depressiivisiin oloihin, mutta voi olla myös vaarallinen tunne, sillä usein halusin buustata sitä urheilun tuomaa oloa viinillä. :open_mouth: Tunti kerrallaan, päivä kerrallaan. Olen myös ajatellut, että jos uuvuttaa iltaisin tai iltapäivisin, niin myös leffa lasten kanssa peiton alla on oikein hyvä vaihtoehto. Tärkeintä on tällä hetkellä raittius.