Milloin se ihanuus alkoi?

Moi vaan kaikille! Olette saaneet “uuden” ongelmaisen joukkoonne. Mielenkiinnosta kyselen, että milloin koette peliriippuvuutenne varsinaisesti alkaneen? Omalta kohdaltani voin todeta, että raha-automaatit tulivat ala-asteella kuvaan mukaan, kun ikää oli 10-11v ja siitä suoraan on kaikki itseltä ja muilta irroitettava työnnetty noihin hektisiin laitteisiin. Toki osaan pelata kaikkea muutakin, mutta kyllä kaikki kaikessa on aina ollut raha-automaatit. Ikää taisi varmaan olla ehkä 15, kun tiedostin olevani peliriippuvainen, mutta siitäkin on nyt vierähtänyt 20 vuotta.

Olen ongelmani tiedostaen sentään raha-asiat pystynyt erinäisillä järjestelyillä pitämään viimeiset 8 vuotta suht ok, kun voudinkin onnistuin elämästäni vihdoin ja viimein ulostamaan, vaimon pitäessä minua tiukasti talutusnuorassa. Pelit on vuosikausia pysyneet maltillisina, kun on vaan pystynyt pelaamaan päivittäiset ruokarahat, mutta pankin suosittelemana piti tietysti ottaa luottokortti ja kuinkas sitten kävikään? Minun tapauksessani tietysti normaalisti ja ollaan taas tilanteessa “vittu mä tein sen taas”.

Viikko sitten tuskailin juuri ennen nukkumaan menoa todella kovien rintakipujen kanssa ja pohdin pitäisikö tilata kuljetusta lasarettiin, mutta tuumasin vähän aikaa pohdittuani, ettei sillä niin väliä ole jos lähtö vaikka sattuisi tulemaan. No rintakivut jonkin ajan päästä meni, mutta seuraavana päivänä pisti miettimään, että eikö tälle ole mitään tehtävissä, kun kaikki pelaamista lukuunottamatta pitäisi olla oikeinkin hyvin. Useita päiviä tuli pohdittua, että olenko koskaan ollut oikeasti onnellinen, vaikka esimerkiksi perheeni tuottaa minulle paljonkin onnenhetkiä. Valitettavasti silti tulin siihen tulokseen että en, sillä pelaamisen tuoma ahdistus on seurannut minua jatkuvasti viimeiset 25 vuotta ja se on kyllä sellainen tunne, joka jyrää kaikki muut tunteet aina alleen.

Nyt ajattelin sitten kuitenkin yrittää selättää addiktioni, josta minulla ei kyllä harhakuvitelmia ole, sillä olen kerran onnistunut kituuttamaan lähes vuoden pelaamatta, eikä varmaan päivääkään ollut, ettenkö olisi pelata halunnut. Sitten kun pullonkorkki aukaistiin, niin poistettiin kerralla nuo lähes vuoden patoumat.

Tästä se nyt sitten lähtee. Viikko takana ja paljon edessä…

Pelurille ongelma on alkanut siitä ensimmäisestä pelikierrokselta vaikka se ei tietenkään silloin vielä ole ollut ongelma.Aloitin itse joskus 18 vuotiaana kioskeissa pienillä panoksilla ja sitten pikkuhiljaa kymmenen vuoden sisällä siitä alkoi muodostua ongelma.Olen myöskin pelannut suurenpiirtein 20 vuotta ja uskon että mitä kauemmin on pelannut sitä vaikeampaa sitä on katkaista.
Olen yrittänyt monta monta kertaa onnistumatta ja siksi tiedostan tämän ongelman selkeästi eli jos olisin pystynyt todellakin lopettamaan esim vuodeksi silloin kun olen päättänyt olla pelaamatta niin en olisi riipuvainen .
yritän nyt olla 2012 pelaamatta ja jos en pysty niin hakeudun hoitoon.
Minulle tämä pelaaminen on myöskin tuntunut fyysiseti pahalta ,luulen että sydän kärsii kun on jännittynyt ja nukkuu huonosti, kun on pelannut -kerran taas.siksi en enää jaksa psyykkisesti - fyysisesti.Onhan se kummallista että on itselle aiheuttanut tällaista.Olen aina muuten elännyt terveellisesti enkä todellakaan tiennyt silloin alussa kun pelaaminen oli jännittävää ja hauskaa että siitä voi tulla tällaista pahoinvointia
Minullekin luottokortit olivat ongelma eli ymmärsin olevani peliongelmallinen silloin kun kaikki 3 kortit oli tapissa ,teki yhteensä 10000e ja muistan vielä miten hölmltä se tuntui kun ajattelin että miten se on mahdollista että näin on käynnyt.Kaikkihan oli periaatteessa pelattu.Minun piti maksaa laskuja ja pelasin pois niitä rahoja jotka olivat laskuja varten ja luottokortit täynnä .Pelastus oli pankkilaina 18000e jota nyt maksan pikkuhiljaa 14000jäljellä.Silloin kun otin lainaa 3 vuotta sitten olin päättänyt etten koskaan enää pela mutta eihän se ole onnistunut vaikka olen pelannut paljon vähemmän.nyt yritän kuitenkin sadatta kertaa koska en halua pelata loppuelämääni,en jaksa.olen melkein 40 vuotias ja eiköhän se nyt jo riittää,tuli kokeiltua tätä liian kauan.Olen synkempi nyt kun pelatessa koska se adrenaliinipiikki jää saamatta mutta kai tästäkin selviää on se kuitenkin parempaa kun pelisession jälkeinen pahoinvointi jolloin lihakset ovat jännittyneitä ja sydän hakkaa ja ei saa kunnon nukuttua ja rahat ovat jossain hyväntekeväsyydessä ja laskut ahdistavat.

Itse onnistuin olemaan tuon melkein vuoden pelaamatta, kun jouduin valitsemaan joko-tai. No tuon mainitsemani ajan oli joko, kunnes siitä seurasi tai, ja sitten eleltiinkin yksin. Sen koommin ei ole tullut oltua pelaamatta muuta kuin pakon edessä, eli ei ole ollut merkkejä.

Uralleni mahtuu muutamia merkittäviä voittoja ns. taitopeleistä ja ne onkin hakattu heti takaisin kaikkiin mahdollisiin pelimuotoihin. Kirkkaimpana kruununa ehkä raveista saatu 8K, joka kesti kokonaisen viikon. Silloinkin tuloksena hyvä mieli :slight_smile: Olenkin tullut siihen tulokseen, että ei taida sellaista rahamäärää olla, jota en pystyisi häviämään, sillä panoksethan on aina nostettava riittävän jännityksen takaamiseksi.

Taas melkein yksi päivä selätetty, vaikka koneet ruokapaikassa kovasti nimeäni huutelivat…