Millä täytän elämän?

Moi!

Mulla on pattitilanne, voisko joku auttaa?
Olen löytänyt jonkinlaisen motivaation pysyä raittiina ja haluan tosissani aloittaa seesteisen elämän, mutta, en tiedä millä vapaa-aikani täyttäisin. Nyt on mennyt noin 10 vuotta kuppilassa istumiseen enkä keksi mitään muuta tekemistä. Todella turhauttavaa! :angry:

Olisko kellään ideoita?
Tiedoksi niin en ole kovin kova urheilemaan(tietenkään :wink: ) ujo ja varovainen…

noh . vaikka et olekkaan kova "urheilemaan"niin tietysti kävelylenkit, niillä ei tarvitse kiirehtää ja saa olla ihan itsekseen. uinti on mielestäni hyvin rentouttavaa ja siinäkin saa olla omien ajatuksien kans :unamused: näitä tuli mieleen :smiley:

Tutulta kuulostaa toi tekemisen puute. Mullekki meinas vähän iskeä sellainen kun aloin vähentää… kuppilassa olen istuskellu juu, ja samoin tässä koneella istuskelu tuntuu hauskemmalta pikku känässä. Muutaman kaljan jälkeen mikä tahansa nettisivu tuntuu oikein mielenkiintoiselta. Nyt en aio enää istuskella kuppiloissa, ja kun koneellakin oon selvinpäin, kaikki aivot narikkaan -toiminta ei tunnukaan enää niin hauskalta.

Mä oon ruvennu siivoilemaan kämppää, kun meinaa iskeä tekemisen puute. Eihän se nyt oo maailman mukavinta hommaa, mut onpahan kivaa olla siistissä kämpässä… eikä siivoamisesta tuu krapula. :unamused: Itse olen myös innostunu kukkien hoitamisesta ja nettisivujen koodaamisesta. Mukavaa puuhaa molemmat, ja opinpahan niistä jotain uutta.

Kävelyä ehdotettiinkin jo, ja se on ihan hyvää toimintaa myös tämmöisille ei-urheilullisille. Olen allerginen urheilulle, mut kävely on mun mielestä mukavaa ja rentouttavaa. Jos on hyvä fiilis, voi vaan katsella ympärilleen kun löntystää kiireettä, jos taas vetuttaa, voi kiukun purkaa menemällä vähän kovempaa tahtia…

Onko sulla auto tai moottoripyörä? Jos tykkäät ajella, siinäkin vois olla ihan hyvä harrastus, eikä sitä voi takuulla harrastaa kännissä. (Tai no voi, mut ei oo suotavaa…) Ajelukin rentouttaa, siinä voi mietiskellä kaikkia juttujaan, ja voi vaikka ajella sellaisissakin paikoissa, joissa et oo ennen käyny ja joissa et yleensä ikinä käviskään. Sightseeing omilla kotikonnuilla on yllättävän kivaa puuhaa! Miinuksena se, että tulee helposti yhtä kalliiksi kuin kapakissa istuskelu.

Jos haluut vähän sosiaalisempaa toimintaa, niin mitenkäs mahtais olla joku työväenopiston kurssi? Tai joku muu iltakurssi. Kieliä, tanssia, jotain musisointia, maalaamista, onhan noita kursseja vaikka mistä aiheesta. Opit jotain uutta (kielet ja tanssitaito on hyödyllisiäkin vielä) ja bonuksena tapaat uusia ihmisiä. Entäpä leffassa tai teatterissa käynti? Ei oo kallista, kun sen suhteuttaa juomisharrastukseen: parin-kolmen tuopillisen hinnalla saat leffalipun. Tai jos kulttuuri kiinnostaa, niin museot, taidenäyttelyt, ja kotiseutusi nähtävyydet voi kiertää kans.

Ja onhan sitten tämä päihdelinkin keskustelu. Tännekin voit koukuttautua… vaihda yksi riippuvuus toiseen. :laughing:

Tuo tyhjiö on kyllä niin todelline asia, kuin olla voi. Itse saan purettua sen urheiluun, koirani hoitoon, ruuan laittoon yms. Pikkujurrissa pystyi koneeella tekemään etähommat, niin se ei haitannut jos koko ajan lipitti.
Käy kävelyillä, kirjastot on ilmaisia jne. Ja tosiaan… itse olen aina ollut varsin pedantti kotini suhteen, mutta nyt kaikki paikat on kuin viivaimella viimeistelty :slight_smile: Oma siisteys ja kodin siisteys vaikuttaa myös positiivisesti mielialaan. Toivottavasti oli jotain apua :slight_smile:

Itse käyn AA:ssa kerran, kaksi viikossa. Sen lisäksi, että se auttaa minua pysymään raittiina, siellä tutustuu myös uusiin ihmisiin. Olen sitä kautta saanut monta uutta ystävää, joiden kanssa tavataan myös muissa merekeissä ja harrastetaan kaikenlaista, käydään kahvilla, teatterissa, uimahallissa, kävelylenkillä ym.

Joo, lukeminen! Kas kun se unohtui ihan kokonaan ehdottaa. Itse oon oikea lukutoukka, ollu jo muksusta pitäen. Nykyään tosin taitaa mennä enemmän tieto- kuin kaunokirjallisuutta, mutta kuitenkin.

Tiinaliina, ihan samoja tuntemuksia lukemisesta täälläkin! Joskus oikein harmittaa jo valmiiksi, kun kädessä on hyvä kirja, mutta se ei oo tarpeeksi paksu ja tietää, että se loppuu kohta. :laughing:

Vapaaehtoistyö on muuten kans hyvä idea! Se on sosiaalista puuhaa, ja siitä saa hyvän mielen paitsi itselleen myös muille. Tekis mieli mennä johonkin toimintaan mukaan, mutta jotenkaan en oo saanu aikaseks… pitäis kyllä, kun tykkäisin siitä.

Tajusin muuten, että moni täällä ehdotettu asia (myös mun omat ehdotukset) tuntuu vaan jotenkin hankalilta. Tarttee vähän viitseliäisyyttä, että jaksaa aloittaa. Jotenkin se kaljan kantaminen kaupasta ja kuppilaan lähtö tuntuu paljon helpommalta… miksiköhän?

Hei kiitos hyvistä vinkeistä :slight_smile: juuri sellaisia arkisia ja ns helppoja juttuja
Itsellä lapsi, joten se vähän rajoittaa tekemisiä, onneksi rajoittaa sitä baarissa istumistakin :laughing:
Kävin miettimään jotain uutta harrastusta ja välähti toi seinäkiipeily… olisko joku kokeillu? Siitä vois saada aika hyvät kiksit ja takuulla adrenaliini-puuskia, siinä on vaan se kynnys lähtä :blush:

Joo, elämä onkin jo alkanut tuntua hieman valoisammalta, voi rehellisesti sanoa että selvinpäin on hyvä olla :wink:

Hei

Mä olen uusi täällä, tosin lueskellut jo monta vuotta on/off. Olen sellainen kotona tissuttelija ja nyt toista (höh, peräti) päivää ilman juomaa. Aika menee todella hitaasti ja en muka osaa tehdä mitään “kivaa” tälläkään illalla. Siivomiset ja kävelyt auttoi vähäksi aikaa. Nyt tekisi mieli kamalasti ottaa viinipullo kaapista, mutta onneksi eilen otin antabusta. Tosin sekään ei estä aina juomista, hidastaa kyllä. Pelotelkaa vähän miten voi käydä jos juo antabuksen aikana jooko?

Toi on niin totta että kännissä kaikki on mielenkiintosta, typerät tv-ohjelmat, nettisivut, ihmiset, kaikki. Odotan vain että pääsis nukkumaan.

Moi Josefiina!

antabuksesta… ei ole omakohtaista tietoa mutta kaverit osas sanoa että tuntuu kuin kuolema tulisi. Sydän hakkaa kolmeasataa, hikolee, menee punaiseksi ja olo on karmea.
Toi muistuttaa mua pahasta krapulasta, mitä nyt ei ole vuosiin esiintynyt :laughing:

VÄHENTÄÄ… päivästä päivään. Niin kuin tähänkin asti. Niin elämä menee, kuluu… katoaa, muistot (ne mitkä muistaa) mukanaan.
Pääasia että on ollut kivaa :wink:
Ja jos se joskus sattuisiki olemaan “vähemmän kivaa”, kannattaa pysähtyä miettimään mitä elämältä haluaa, minkälaisen seuraavasta päivästä haluaa… onko siihen mahdollista saada muutosta.
Onnellisuus on kaiken avain.
Kun ihminen on onnellinen, oli se sitten alkoholin, napin tms. voimalla, eiköhän se ole sitä elämää parhaimmillaan.
Itse en voi kieltää, en haluakkaan kieltää että alkoholin avulla olen kokenut paljon hetkiä, onnellisia, iloisia ja hauskoja elämässäni. En vaihtaisi päivääkään pois ja olen onnellinen että niistä päivistä selvisin hengissä.
Mutta… iän myötä se “älytön tinttaaminen”, suoranainen pakko juoda, lieko jotain nuoruuden nousuhumalan tavoittelua, kynsin hampain siitä “kivasta” kiinni pitämistä, alkoi muuttamaan muotoaan. Ei se enää ollutkaan kivaa ja jostain kumman syystä bilettäminen (bailaaminen, kuten miedän nuoruudessa sanottiin :laughing: ) ei enää ollutkaan mun juttu.
Ja kotona juominen alkoi olla jo aika naurettavaa ja täysin turhaa puuhaa.
Juomista ilman sitä hauskaa…
Mutta jotkut jaksaa, kaiken uhalla. Päivästä päivään, odottaen… jotain ? :sunglasses:

Päivästä päivään… pääasia että on onnellinen?
youtube.com/watch?v=w0-qTs8l8xA

Ihanaa viikonloppua kaikille, siis ihan kaikille, vähentäjille ja ja lopettajille, sekä e.m. mainituille jotka kulkee vielä näiden kahden polun välssä

  • Tirppa, elämäänsä tyytyväinen , ainakin tänään :laughing: (huomiesesta ei voi käydä vannomaan, sitä ei kukaan tiedä) _

Toiset onnistuu ja löytää sen oman elämän onnennsa, sen “jonkin” jutun, kuten minun sielunkumppanini, vähentäjien vuoden skarppaaja, ja ison halauksen ansainnut “foggy lady” , nainen jonka kirjoituksissa voi huomata miten elämä muuttuu kun tahtoa ja asennetta löytyy

Ja jotkut jatkavat

Mulle urheilu on kaikki kaikessa. My;s vapaaehtoisty; vanhainkodissa on piristavaa. Jos haluaa niin kannattaa kokeilla kavelemista pienia lenkkeja milloin vain vuorokausirytmiin sopii. Voimia

Uinti ehdottomasti ja sukellus. Kalastus ja vaeltaminen. Kaikista tärkeintä on kumminkin muitten ihmisten seura. Yksin kerkeää sitten olemaan haudassakin. ELi mars mars uusien harrastusten pariin. Kun liittyy esim urheiluseuraan, siellä on aina muitakin ihmisiä. Mutta on myös olemassa melkeinpä kaikkeen liittyen tuollaisia harrastusseuroja (valokuvaus, lukeminen yms yms). Eli puhelinluettelo käteen ja soittelemaan. :arrow_right: