Miksi palstalla ei rapajuoppoja?

Miksi palstalla ei ole ns. rapajuoppoja? Olisi mielenkiintoista lukea esim. Lasolin tömäyttämisestä, Marinolin hankinnasta juoksupullona, poliisiradion salakuuntelusta, farkkujen ritsaamisesta Anttilassa, klo 5 aamulla Kampin metroasemalta ostetusta itäviinasta, yöstä kisahallin putkassa, kiljun tekemisestä, viiden Gambina-pullon juomisesta jne. Tuntuu ettei palstalla ole kuin kaksi (entistä) rapajuoppoa minä ja nimimerkki Vinetto (molemmat entisiä Lasol-miehiä) ja että kaikilla on hommat hanskassa - lähes kaikilla on työpaikka (työlliset ovat nykyajan eliittiä) ja useimmilla on perhe tai ainakin parisuhde. Miksi hard core -juopot eivät kirjoittele palstalle - heidän tarinoitaan olisi mukava lukea! Olisiko seuraavia syitä:

  • heillä ei ole tietokonetta (miksi muuten ei - kierrätyskeskuksista ja kirpputoreilta saa tosi halvalla nettisurfailuun riittäviä Pentium-tason tietokoneita kuvaputkinäytöllä [kannettavia ja litteitä näyttöjä em. paikoissa ei juuri ole])
  • he eivät osaa käyttää tietokonetta (miksi muuten eivät - yhteiskunta satsaa A-ajokorttikoulutukseen ja työvoimatoimistot mielellään patistavat työttömiä tällaiselle kurssille - tällaiselta 6 viikon kurssin ajalta saisi ylläpitokorvausta Ison G:n verran per päivä)

Omat kuulumiset: olin useamman päivää selvänä. Kaverin kanssa juotiin lauantaina 2 pulloa Jaloviinaa, 2 pulloa Vodka Magic Icea, lava kepardia (Koff S-marketin tarjouksesta) ja muutama Greenallsin Gintonic = kova känni ja hyvin tuli uni. Unettomuus on juopotteluni (90% yksin kotona) keskeisiä syitä. Aamulla kävin Siwassa ja söin kotona. Ruoka maistui kun lauantaina olin syönyt vain puoli Atrian punaista lenkkiä ja lihapasteijan.

Vaikka sinulle Arska on välillä ihan hauskoja oivalluksia niin oletko tajunnut, että tämä on lopettajien palsta ?
En minä ainakaan kaipaa mitään ryyppytarinoita. Niitä on omasta takaa. Lopettamista tukevia asioitahan täällä tulee esittää. Ehkä sinun on parempi siirtyä tuonne Vähentäjien puolelle, siellähän noita ryyppäämisiä välillä tunnustetaan.

Joo vähentäjien puolelle vaan tervetuloa…Vähentäjien puolella tunnustetaan useinkin juomisia ja siellä voi puhua juomishimostaan vaikka olisi juomattakin…toisaalta ihan sama mulle mihkä kukin tuntee kuuluvansa lopettajiin tai vähentäjiin…mä haluan lopettaa ja teen nyt tosissani työtä sen eteen silti tunnen etä kuulun vähentäjiin…jotenkin tuntuu ettei addiktiosairaudesta voi koskaan sanoa että on Lopettaja koska ei se addiktio sairaus häviä koskaan ihmisestä mutta sitä voi hallita ja elää niin ettei se addiktio vie sua kokonaan mennessään… :blush:

Alkoholismisairautta, alkoholiaddiktiota ei voi menestyksellisesti hoitaa vähentämällä juomista. Se on käytännössä todettu asia. Alkkari voi toki olla kuivilla jonkin aikaa töpättyään oikein kunnolla. Morkkis piti minutkin kuivilla aikanaan jopa kuukausia, mutta aina jouduin poikkeuksetta juomaan lopulta, kunnes viimein tuli halu viheltää tuo älytön toiminta lopullisesti poikki.
Jos halutaan kokeilla kohtuukäyttöä, niin sitä pitää kokeilla. Suosittelen kokeilemaan jos siltä tuntuu.
Täällä on entisiä rapajuoppoja, kuten minäkin. Olemme lopettaneet juomisen. Minulla ei ole pienintäkään halua enää kelata vanhoja kännijuttujani ja vertailla sitä, kuka on juonut mitäkin tai paljonko on oksennettu ja paskottu milloin mihinkin. Montako pulloa ja mitä joku on juonut tai juo, ei kiinnosta pätkääkään ja koska en enää juo, ei ole päivitettävää juomamäärien suhteen.

Jaa,
Kuulun Lopettajiin, mutta aloitus (viestin siis) oli minulle mieleen koska ne ajat ja ne putket sisälsivät mystiikkaa, jota ei ole kuin harvoin missään muissa elämäntilanteissa. Joku purevassa aamussa suoritettu oksennuksen ja/tai takykardian ja pyörtymisen, tai vaan uupumisromahtamisen kanssa kamppailu ensimmäistä kaljalaatikkoa haettaessa ja sen jälkeinen rukouksien ja kiroilujen seikkailu pieneen nousuun… Koko ajan tuntee pahoja henkiä ympärillä, koko ajan osaa olla kiitollinen jokaisesta normaalista puoliminuuttisesta. Hyvän olon hetket ovat suhteutettuna normaalin ihmisen kokonaisvaltaisiin hyvinvointeihin kohtuullisen hurjia, koska ollaan pohjalla kuin lihapiirakan ryyni roskiksen kyljessä.
Kaikella on mielestäni tarkoituksensa, ja vaikka vaihtaisin iloiten tuon ajan ryyppäämisen pois, niin morbiidilla tavalla rehelliset ja tarkat kuvaukset jonkun toisen tuntemuksista tuollaisissa ’ seikkailuissa’ ovat hyvin mielenkiintoisia. On mielestäni johdonmukaista oppia tuntemaan tarinoiden ydin ja tylysti tarkastella sen olemusta.
En totisesti kaipaa mitään hirtehisiä tarinoita siitä miten mokailtiin, ne ovat juho vuorisen ja muiden harrastelijoiden juttuja. Kaipaan kuvauksia siitä kummitusmaisesta maailmasta johon ryypätessä pikku hiljaa joutuu, kun mieli ja sielu taistelevat joka päivä olemassaolostaan ja se kietoutuu fyysisiin toimintoihin; kuinka krapulassa jokin kylmän hien kutina saa pitkin ihoa kulkevan sähköimpulssin syöksymään suoraan johonkin maksaan tai luuytimeen, saaden aikaan helvetillisen epämiellyttävän sätkyn…Kaikki tällainen epätoivon kuvaus ainakin minulle muistuttaa siitä miten järjettömästi olen joskus käyttäytynyt.
Hyvä esimerkki kirjasta jonka luulin juuri tällaisia kokemuksia kuvaavan, ja jota oltiin paljon kehuttu, on Caroline Knappin ’ Drinking: A Love Story’. Puhuttelevin ja realistisin kohta kirjassa on kun kaiken terapeutilla ramppaamisen ja miessuhteiden kuvauksen keskellä yhdessä kappaleessa mainitaan että ’ töihin mennessä aamuisin alkoi tulla puuskittaista pahoinvointia…’
En tiedä. Minä maksaisin ( maksa-isin) täyden hinnan kirjasta jossa keskityttäisiin kuvaamaan heräämistä jossain maaliskuisessa luonnossa kun krapulahiki jäätyy…

Minkähän takia täällä ei Lasolin juojia näy??? Enpä ole AA:ssakaan tavannut raitistunutta Lasolin juojaa. Taitaa olla melkoisen epätodennäköistä siltä tasolta enää nousta tänne Plinkkiin kirjoittelemaan. Tämänhän on kuitenkin Lopettajien palsta.

Ei uutta auringon alla, mutta: noiden juomiskärsimysten kirjoittelussa on se riski, että joku lukija saa niistä aineksia oman alkoholiongelmansa vähättelyyn… Se klassinen “ei mulla sentään noin huonosti vielä mene” -ilmiö, jonka päälle juominen saa jatkua. Pahimmillaan juopon läheisetkin lukevat noita juttuja ja tuntevat syyllisyyttä omasta (aiheellisesta!) huolestumisestaan.

Omien(kin) kokemusteni mukaan ihmisen alkoholinkäyttö - etenkin liiallinen sellainen - on aina suhteessa toisten juomiseen. Alkoholistilla on ilmiömäinen kyky bongata ympäriltään ihmisiä, joilla näyttää menevän huonommin kuin itsellä. Piirre on hallitseva niin kauan, kuin ihmisen mieli on juomisen puolella: omaa juomista ei osata / haluta tarkastella sellaisenaan, koska sen älyttömyys saattaisi tulla ilmi.

Noita rappiotarinoita osaa lukea “oikein” vasta raittiina. Silloin ne eivät tosin enää ole kiinnostavia (ainakaan minusta).

–kh

No mä oon rapajuoppo ja huumeaddikti. Olen tosin majaillut yhteensä yli kymmenen vuotta eri pätkissä raittiudenkin satamassa. Nykyisiä selviä jaksoja en edes laske, niitä on liian vähän että ne uskoisi raittiudeksi (ortod. huom.).

Nyt olen vetänyt vähän joulusta päästyä aika huolella yötä päivää. Tietenkin rahat loppuivat ja käytin huijaamalla saadut varani myös alkoholiin. Sekalaisista kolikoista ja muutaman pullon palauttamisesta kertyi yli 7€, mikä nyt oli sopiva hinta Eurolasolille eli tuolle kahden litran jötikälle jota olen kuilinut viimeksi jo ennen kahden litran pulloon siirtymistä. Kenties joskus 1992.

Ensimmäiset 3 huikkaa menivät ämpäriin sellaisella paineella että tuntui kun pää olisi räjähtänyt. Tunsin kun otsasuoneni olivat pullistuneina oksentaessani olematonta ruokaa. Tyhjään mahaan tietenkin ja ilman tömäytyksiä ym. vaiheita. Päätin siis laimentaa seosta lisää noin 70/30 settiin, missä vähemmän oli lassea. meni alas vaikka potki takaisin kurkkuun kauan. Hyvä että tuli okattua kaikki rippeet safkasta. Makuun alkoi hiljaksiin tottua ja heräsin yöllä kankkusentapaiseen hiessä. Aloin juoda uudelleen ja lisäsin ainetta.

Lopulta viinan juominen ei ole kuin asennekysymys. Haluanko olla raittiina. En. lasol puuduttaa sopivasti toistaiseksi ja kun menen kunnon lassehöyryissä katkolle, niiden on taas pakko hoitaa mun jutut. Kun itse en jaksa tai halua. Olen mielenterveyskuntoutuja paino snalla mielenterveyspoka. oonhan joskus kai ollut ihan ok. Joku45v sitten.

Naputtelen lasea kitaan ja kuuntelen netistä motörheadia ja muuta paskaa. Mm hank Williams The Third on duunannut aika jees musaa. Aamulla menen exäni oven taa näennäisen tyynenä, ja kun hän avaa oven on helvetti irti.
En koske häneen fyysisesti ellei hän estä minua ottamasta jotain omaisuuttani mukaan. Tähän kuuluu yksi ulkoinen levyasema jossa tiedän olevan sellaista tietoa muijan mahdollisista hoidoista mitä minun ei olisi sopivaa miekkosten ruumiinrakenteen kannalta saada haltuuni. No. teen mitä teen. kirjastokortin, ja myöhästyneet kirjat otan ainakin. saattaa olla että päästän mimmin pälkähästä ja siirrän kunnon matsin tuonnemmaksi.

Ottakaa rakkaat lukijat huomioon että tämä on tiukassa lassejurrissa kirjoitettuja se saattaa muuttua jonkin verran. Suurin osa on siis seksuaalista alistamisfantasiaa niinkuin sekin että painaan vain tossuni oven väliin, vedän muijan avokkaalla maahan ja hoidan tehtäväni. Sillä kun olen ottanut tätät ainetta, olen laki pohjoisen tällä puolella.

Fiiliksenä huonon amfetamiinin luokkaa. Tuntuu iholla ja päässä, tunteessa ja aivoissa.

jatkuu jos saan elää.

Nyt melkein kolmevarttia mennyt ja toissapäivänä ostin. vai eilen? ehkä eilen. :cry:

kuivahuikka on oikeessa. mun pikkubroidi meni AA:n ihanaan ja ymmärtäväiseen kerhoon joku ainaki 16v sitten. Mä raitistuin eka kertaa 1992 27 vuotiaana. äh. Ei sillon osannu mitään, mutta yli kybäv. sain olla kahdessa tai kolmessa pätkässä. Aloin uudestaan ottaa 2004. Sitten ei ollakaan tavattu broidin kanssa kun hautajaisissa. Nyt kun se rehellisenä AA:laisena snutas multa kämpällisen antiikkihuonekaluja se on siinä. Broidi muuten meni ryhmiin puolesta tuopista jonka se huomas vetävänsä tunteeseen vaikka se olikin sidupoikia. Kunnioitan broidin raittiutta ja sitä päätöstä vaikka en pidäkään mokomaa paskiaista muuten minään ja aion teloa sen heti kun tulee hollille olin raitis tai en.

NO löytyihän näitä rapajuoppojakin, joilla on tosin katto pään päällä ja nettiyhteys…? Silti vedetään Lasolia…joojoo. Luulin, että huumeaddiktit ja “oon kova jätkä, katujen kasvatti” -juopot majailevat kotitaloni kuivaushuoneessa. Aina saa soitella poliisille ja huoltomiehelle, että hakekaa pois. Siellä ei ole tietääkseni nettiyhteyttäkään.Kuivaushuoneessa…

Niin ei täällä taida paljon rapajuoppoja olla kun on herätty ajoissa. Kaikilla on mahdollisuus mennä pohjalle, ei se paljon taitoa tarvi, huonoja olosuhteita ehkä. Paljon vaativampaa on estää meno sinne ja kivuta sieltä ylös. En näe rappioromantiikassa mitään kehumista.

Pitää ihan kysyy, että mitä toi “Lasolin tömäyttäminen” on?

Se varmaan tuntuu siltä, että se tömähtää, kun pää osuu laatan lentäessä pöntön reunaan.

Kaipa se oma surkea tila on edes jotenkin romantisoitava. Todellisuus on liian julma.

Lasolin “tömäyttäminen” on sitä, kun sytkärillä/tulitikulla vetäistään pullon kaulan yli ja pullosta kuuluu tömähtävä ääni. Vastoin joidenkin luuloja “tömäyttäminen” tai ranskanleivän läpi suodattaminen eivät millään tavalla muuta Lasolin makua. Lasol on denaturoitu maailman vahvimmalla denaturoimisaineella Bitrexillä (jota Lasolissa on noin 1:1.000.000) eikä sen poistaminen tuotteesta onnistu.

Ihmisen makuaisti tottuu kymmenen-muutaman kymmenen kerran jälkeen. (Montignacin kirjan “Syön hyvin siksi laihdun” mukaan). Harva meistä esim. kahvista on välittömästi tykännyt - karvastahan se on. Sama juttu Lasolissa. Itselläni ensimmäiset kerrat oli erittäin vaikeata saada Lasolia alas. Oma kokeilujeni jälkeen parhaaksi toteamani keino oli sekoittaa Lasolia Pepsiin/Pepsi Maxiin ja juoda välillä aina kepardia. Useat tapaamani käyttäjät sekoittivat Lasolia maitoon. (Bernerillä muuten suosittelivat juomaan maitoa jos on vahingossa juonut Lasolia).

Viimeisen kerran käytin Lasolia v. 2004. Tähän oli seuraavia syitä:

  1. Alkoholin veroalennus v. 2004. Viina oli väliaikaisesti lähes kohtuuhintaista.
  2. Erään tuttavani varoitus. Useita hänen tuttaviaan oli kuollut ennenaikaisesti korvikkeisiin.
  3. Ei ollut aikaa vaan olin päivät palkattomassa työharjoittelussa ja illat avoimen yliopiston luennoilla.

Rapa-, räkä-, tai katuvastaava-on aika huono termi nykyään, kun kunnon katujääkäritkin lekottelevat usein jossain muualla kuin lehtiroskiksissa tai siltojen alla romanttisesti nuotioitaan pidellen ja rapunovetkin ovat usein koukuille kestämätön homma. Sitäpaitsi, autojen nykyinen soitinvalikoima ei suosi vanhanaikaisia piiska-antenneja joten koukkujen valmistaminen lennosta ei aina suju mutkitta. Onneksi suurimmissa kaupungeissa on kaikenlaisia ensisuojia ja pärinäpojille ja maltsumimmeille sopivia yöpymispaikkoaja, kuten esimerkiksi niitä kyseisiä vessoja joissa soi se vitun muzak yötä päivää. Niissäkin on tullut yövyttyä sekä makuupussilla- että kaverilla- että ilman. . Toisaalta, Helsingin Kalkkerssin tapaista kunnon yökahvilaa entisille nuorille ei löydy muualta suomesta. No siinä alkusanat.

Otin Lasolin viimeksi käyttöön viime viikolla. edellisestä Lassemeiningistä on nyt jo melkein parikymmentä vuotta, josta täysin raittiina oleskelin eri tapauksissa yli 10v.

uuden lasekokeilun aloitin viime tiistaina. nyt on lauanatai. ostin 2.0 leka n lasea ja join putkeen torstaihin asti aika yötä päivää. mieletön fiilis! eka meni muutama huikka ämpäriin jonka olin ottanut varuiks viereen. makuun tottui nopeasti ja se pesuaineen vaahto aiheutti vain pieruja. vedin siis kolme päivää putkeen vedellä laimennettua lasoo. kankkunen oli aivan kauhee ja döllis mahtava. täällä haisee vieläkin petivaatteet ihan viinalle, mutta avasin saman pullon taas uudelleen tänään, ja vitutti kun exmuija soitti ja kysyi että maistuisko pillu. olin silloin jo kiskonut ikkunaviinaa siiheks paljon että dölli on taas aika makee. sanoin hänelle että olen uonut spriitä, joten hän ei halua minua varmaankaan lähelleen. perke-le! vittu saatana. just sitä persettä oon tässä unissani kaivannut koko ajan. ja tää menee taas ihan melodraamana puolelle vittu.

kokeilun tulos:
kiitämme- tiukka, hyvä, toiminnallinen humala, ihan kun olis pireissä…pisteet9
moitimme - kauhee döllis, ihmissuhteet perseestä j amuija ei annakaan pillua…0

kaiken kaikkiaan tuote vastasi unelmaamme sellaisesta kamasta joka edelleen on hinta/laatu-suhteeltaan okei, mutta toinii ku häkä. Samalla lailla menevät ihmissuhteet rankalla juopolla oli aineena sitten keskiolut tai alkoholisoitumaton viininlitku. 2L lela lasea lähimarketin tarjouksessa oli 6.95€ ja meikäläinen on dokannut sitä jo hallelujaa melkein viikon lukuunottamatta yhtä kankkuspäivää perjantaina. Otetaan huomioon että vaihdoin ainetta välillä ja kankkunen silti kesti alle vuorokauden. Se on ihme koska putki on jatkunut joulukkuusta. Tuntuu että sprii vie vanhatkin karstat samalla. Jonkin verran oksentelin aamulla mutta aivan sama. makuun tottuu taas uudelleen. ja nyt kun exmuija sanoi ettei pillua heru ainakaan huomenna lan taas dokaamaan kunnolla.

How lame is that. Ja joka sana totta. Ja aamulla kävin oikein saunassakin ja ajoin röyhypartani siisitiksi nysäksi ja höyläsin palleista ja perseenreijästäkin siistit. Vittu et toi doku on niin verissä ja menin frendille lupaamaan etten mee tohon lampunkoukkuun ainakaan. Ois paras hakeurtua hoitoon. Vittu.

sais ees sitä vittua joskus. :imp:

Kommentteja Eurolassen kirjoituksesta:

  1. Eurolasse käyttää erittäin ilmaisuvoimaista kaupunkikieltä, jota minä en hallitse enkä ole yrittänyt opetella-kaan eikä siihen näin sosiaalisesti lähes autistiselle yksilölle olisi ollut mahdollisuuksiakaan. Ensimmäiset vuoteni asuin Helsinkiä ympäröivällä maaseudulla, jossa käytössä oli vain yksittäisiä kaupunkikielen sano-ja. Kouluvuodet eri alueilla Savossa. Savon murre on maalaiskieli, jossa ei juuri ole omia sanoja vain ään-tämys eroaa kirjakielestä. Sukuni on etupäässä kotoisin Oulun suunnalta, ja puhekielessäni on myös vah-voja oululaisvaikutteita; omaleimaisia sanoja ei ole vain ääntämys on outo. Murteen omaksuminen on yksi-löllistä; osa sukulaisista puhuu kirjakieltä ja osa vahvaa murretta riippumatta asuinpaikkakunnasta. Osa puhuu kaupunkikieltä mutta he ovat sen erikseen opetelleet.

  2. ” Kaiken kaikkiaan tuote vastasi unelmaamme sellaisesta kamasta joka edelleen on hinta/laatu-suhteeltaan okei, mutta toimii ku häkä”. Näinhän se on ja Lasse sisältää Marinolia vähemmän muita alkoholeja kuin etanolia, vaikkei Marinolia olekaan denaturoitu Bitrexillä.

  3. ”Samalla lailla menevät ihmissuhteet rankalla juopolla oli aineena sitten keskiolut tai alkoholisoitumaton vii-ninlitku”. Nykyaikana se on näin (aikana ennen kaupungistumista oli maaseudulla/maaseutukaupungeissa juoppoja miehiä joiden vaimo ei ottanut eroa - oli suvussakin) ja ennen 70-lukua alkoholismi oli melko har-vinaista. Keskiolut on mielenkiintoinen ilmiö; osalle se on ollut keskeinen osa alkoholisoitumiskehitystä - osa juopoista ei siihen mielellään koske.

  4. ”2L lela lasea lähimarketin tarjouksessa oli 6.95€ ja meikäläinen on dokannut sitä jo hallelujaa melkein vii-kon lukuunottamatta yhtä kankkuspäivää perjantaina. Otetaan huomioon että vaihdoin ainetta välillä ja kankkunen silti kesti alle vuorokauden. Se on ihme koska putki on jatkunut joulukuusta. Tuntuu että sprii vie vanhatkin karstat samalla. Jonkin verran oksentelin aamulla mutta aivan sama. makuun tottuu taas uu-delleen. ja nyt kun exmuija sanoi ettei pillua heru ainakaan huomenna alan taas dokaamaan kunnolla.” Mi-nulla litran Lasolpullo riitti kahdeksi päiväksi. Parin Lasolpainotteisen päivän jälkeen pidin Lasolin juonnissa taukoja.

  5. ”Otin Lasolin viimeksi käyttöön viime viikolla. edellisestä Lassemeiningistä on nyt jo melkein parikymmentä vuotta, josta täysin raittiina oleskelin eri tapauksissa yli 10v. Uuden Lassekokeilun aloitin viime tiistaina. Nyt on lauantai. ostin 2.0 lekan Lassea ja join putkeen torstaihin asti aika yötä päivää. Mieletön fiilis! Eka meni muutama huikka ämpäriin jonka olin ottanut varuiks viereen. Makuun tottui nopeasti ja se pesuaineen vaahto aiheutti vain pieruja. vedin siis kolme päivää putkeen vedellä laimennettua lasoo. Kankkunen oli ai-van kauhee ja döllis mahtava”. Jos pitää pitkän tauon ottamisessa toleranssi alenee, jolloin seurauksena on kuvailemasi mieletön fiilis ja makuun tosiaan tottuu pian. Oksennusämpärin käyttö oli hyvä idea.

  6. ”Täällä haisee vieläkin petivaatteet ihan viinalle, mutta avasin saman pullon taas uudelleen tänään, ja vitutti kun exmuija soitti ja kysyi että maistuisko pillu. Olin silloin jo kiskonut ikkunaviinaa siiheks paljon että dölli on taas aika makee. Sanoin hänelle että olen juonut spriitä, joten hän ei halua minua varmaankaan lähel-leen. perkele! vittu! saatana! Just sitä persettä oon tässä unissani kaivannut koko ajan. ja tää menee taas ihan melodraamana puolelle vittu”. On pakko myöntää, että minulla on ollut sama pakkomielteinen suhtau-tuminen - ei perse yleensä vaan tietty perse.

  7. ”Kokeilun tulos:
    kiitämme- tiukka, hyvä, toiminnallinen humala, ihan kun olis pireissä…pisteet9
    moitimme - kauhee döllis, ihmissuhteet perseestä ja muija ei annakaan pillua…0” Jokseenkin samaa mieltä (piriä en ole kokeillut – haen lamaannuttavaa vaikutusta en piristävää).

:sunglasses: ”Vittu et toi doku on niin verissä ja menin frendille lupaamaan etten mee tohon lampunkoukkuun ainakaan. Ois paras hakeutua hoitoon. Vittu sais ees sitä vittua joskus”. Kun sait kokeilun noin hienosti hanskaan tus-kin tarvitset hoitoa! Lassemeininki oli kirjoituksessasi hieno minulle uusi ilmaisu! Valveilla olon tasolla pää-sin irti mieliteosta vittuun ollessani deliriumin takia mielisairaalassa ja juteltuani uskoon kääntyneen ”Ens-kan” kanssa – ”en lähde kenellekään naiselle riesaksi”. Koin sen helpoitukseksi.