Tässä alkuun viimeaikoina
esim
Elokuvat: Rankka päivä, Aavikkolento, ja takavuosien ykköskastia: Dersu Uzala (tuskin moni kuulutkaan?)!
TV-sarja: Pulmuset, RIllit huurussa sekä toisaalta Kylmä rinki ja Sopranos
Uusintana tuleva Shield - lain varjolla on musta yksi parhaista poliisisarjoista ikinä! Nyt tsiigaan sitä kolmatta kertaa telkkarista ja löytyy dvd-boksitkin, jotka oon varmaan kolme kertaa katsonut nekin…
Muuten tykkään lähinnä tositv-sarjoja katsoa, kun on mielenkiintoista seurata ihmisten käyttäytymistä. Etenkin siis kaikki tositv-kisat laidasta laitaan on huvittavia.
Leffaa ei äkkiseltään tule mieleen, kun tykkään niin laidasta laitaan leffoista tilanteesta riippuen (paitsi scifi- ja kauhu), Suomalaiset leffat ovat musta viime vuosina olleet hyviä, kuten esim. se 21 tapaa pilata avioliitto…
Joo tosi-TV esim Survivors takavuosien kaudet huisin mielenkiintoisia ja
sitten Wallanderin oliskos ne 11 eka jaksoa jossa isä, tytär, vävykandi ja muutkin poliisit oli osia aitoja elämän suhteen,
mutta sitten surullisia oikean elämän ja sarjan tapahtumat lopetti jatkosarjojen katselun… 
Survivors taisi olla jopa eka tositv, jota aikoinaan katsoin. Edelleenkin tulee katsottua, mutta se ohjelma junnaa paikallaan. Katson ihan laidasta laitaan noita tositv-ohjelmia: tyyliin huippumalli haussa -ohjelmasta top chefiin ja viidakon tähtösiin 
Ainoa poikkeus on BB: en ole katsonut kuin pieniä pätkiä Suomen julkkisbb:tä (joka oli iso vitsi) ja viime tuotantokautta vähän. Jotenkin se formaatti ei muhun iske…
edit: Niin ja huvittavaa kyllä, en esim. edes osaa itse kokata, mut silti tykkään noita kokkauskisoja katsoa. 
Ei nykyään mitkään sarjat, kun en löydä riittävän mielenkiintoista ja älykästä settiä, josta jaksaisin innostua.
Olen tv-sukupolven kohderyhmää ja vannoutunut elokuvien kelaaja, mutta tuo mainittu rankka päivä
on fantastinen leffa, joka kertoo eräästä tavallisesta päivästä meikän elämässä ysärillä.
Katsoin leffan vasta ekan kerran Kaivannon päihdepsykiatrisella 10 v sitten ja
hoitokerta jäi viimeiseksi, mutta leffan tsekkaan aika ajoin.
Siinä on hyvin tuotu framille hermopaine, jota päählö
kokee todeksi, vaikka on vain hieman tavallista
paineistetumpi elämäntilanne ja kaikki ois
hoitunut ihan okei, jos ois käyny
vaikka snagaril syömäs tai
piipahtanu hierooma-
laitoksessa, mutta ei !
se fakin pölijä lähti
pahaan ruuhkaan
ressaamaan,
onnetonta
perin…
palaan astialle ehkä aiheesta. tai aiheetta.
Joo moneen kertaan itsekin sitä katsonut samoista syistä ja upeea mites tavis kaveri pistää järjestystä oloihin ja ihmisiin, mutta lopun synkkä tilanne ei naurata…ja tätä päivääkin.
Rankka päivä taitaa olla monelle mt-ongelmaiselle melkoinen samaistumisen kohde. Itse olen meinaan kokenut täysin samoin. Se on yksi helvetin hyvä elokuva kyllä.
Mutta näistäkin on ketjut jo. En nyt vaan jaksa kaivaa.
On tehnyt etenkin aiemmissa elämissä mieli palauttaa hinnat 1960-luvun tasolle, pesismailalla.
toki niin ei saa tehdä missään kioskissa, sen yrittäjän arki on kaukana juhlasta ja
yhtä hyvin se ärrän tai pikkusalen ja siwan kauppias voisi olla
motarilla harhailemassa kirveen kanssa…
varmaa on joku tai jokunen ollutkin.
Suomessa yrittäminen on
rangaistava
teko.
:mrgreen: :mrgreen: aamun piriste!
Beverly Hillsin täydelliset naiset.
Myytinmurtajien Kari Byron on muuttunut näkkileiväksi. Sikäli ihan hyvä, näkkileipähän on terveellistä, mutta aika arkista ja jo makunsa antanutta. Muutenkin poikien paskanräjäytyshommat alkaa olla melko kulahtanutta touhua. Tuotanto on kuitenkin suunnattu älyköille, sillä kaikki tieteenalat vuorottelevat tuossa ohjelmassa. Kohokohtia on siroteltu miellyttävän tasaisesti ja niitä on kuin hyvässä hervantalaisessa lähiöviikonlopussa.
Suosikkini on varmaan jännityssarja ja komedian ja dokkarin yhteytys, jossa melko vakaa juoni: Uutiset ja Sää.
Toiveuusintana kesäkeli, jossa liikkuu vain nauravia ihmisiä ja maltillisesti vaatteita päällensä lisänneitä neitoja.
Ennen vanhaan, 1970-luvulla, tuli maamme-laulu illan ohjelmien päätteeksi ja sitten mustavalkoisesta suomalaisessa tehtaassa valmistetusta sarjalaitteesta ja vastaanottimesta ripotteli lumisadetta kaikkina vuodenaikoina.
Nythän et sontaluukusta suvantovaihetta löydä, paitsi ehkä teemalta. Ostos-tv:n altistus on vakavaa, olenkin saanut tartunnan niistä hot spandex-housuista, joiden mainostaminen on niin ammattimaista ja hiki aidon miellyttävää.
===> Pomo sen tiesi kertoa: 57 channels and nothin´ on youtu.be/Pu1AOImIFME
Eilenhän myytinmurtajat seikkaili kanjonissa ilmastointiteipillä, kaiketi oikeesti 50 m alas teippinarun varassa, ei huono?!
Myytinmurtajat voisi testata, voiko lopettamoa ja saunamoa käyttää yhtä pitkään yhtä aikaa sekoomatta.
Entä raitistuuko kukaan todella arkkuun asti, vai ottaako sittenkin pienet absoluuttiset välillä ja pari tabua.
Karia vois testata kans ja kokeilla läpäiseekö. meinaan kauniin naisen syndroomatestin, jonka ilmentymiä ovat
peilin suurkäyttö, itsetietoisuus ja jatkuva tarve kuulla olevansa kaunis, eikä niissä mitään pahaa ole tietenkään,
vaan ihan normaalia naiseutta, siis kauniilla.
Musta tuntuu, että se toinen niistä kahdesta apupojasta kuolaa sitä Karia ihan iholla ajoittain ja kulissien takana on ehkä jo otettu yhteen tai läimitty poskille, kun tuo punanuttunainen ei taivu jollekin työkamulleen testipatjaksi jossain kalsareiden teippauskokeessa.
Olen tehnyt huomioni sen varaan, että sillä jäbällä kiiluu silmät, aina kun Karitus on läsnä ja taitaa kupeessa suoni sykkiä. Kun silmät siihen mallii muljuu, niin onhan se jo käynyt romanttisesti vessassa tattijumpalla punapäistä reenaamassa ja punapäästä unelmoiden. Mä ainakin kokisen tollasen naisen häiritsevänä työmaalla. Eri asia, jos oltais tasavertaisessa suhteessa, keskenään tai jonkun kanssa. Kyseessä on ei-aasialainen jamppa, ei se toinen, joka ei tunnu terveesti reagoivan kuumaan kariin. Liekkö kiintiöhomotus. No, näistä voi saada enempi säpinää, kun seuraa vartalonkieltä. Ei oo seksiobjektilla helppoa, mutta saahan siitä tyydytyksen, meinaan sen henkisen.
Viime kesänä oli jonkin aikaa thaimaalainen alle 3 kybänen nainen työtoverina, ja se oli jo tarpeeksi rasittavaa.
En oo noista aasialaisista kiinnostunut, mutta kyllä sellanen länkkärityyppinen kaunis nainen herkistää ilman rajoja. Oli lisäksi vielä ihan aidosti ystävällinen ja mukava, sellanen kilttikimma oikeesti, eikä se mulle voinut suuttuakaan :mrgreen: mutta näkihän siitäkin, että elämä ei tasa-arvoisesti hänen siskojaan kohtele ja tiesi tämän.
Elekää vaan kuuklatko Kari Byron naked. Sillä haulla löytyy kaikenlaista ex-rahaministeri jutta urpolaisestakin.
Karissa on ihailtavaa pirteyttä näkkileiväistyneeksi naiseksi ja onhan se terävä suttura, ei epäilystäkään,
mä tunnistan semmoisen ominaisuuden naisessa jopa ihan litteeltä näytöltä.
Voin toki olla väärässäkin ja Karinainen on vain halpa lumppu kameroiden sammuessa ja nalkuttaa lakkaamatta, ja sähisee jengille kuin Courtney Love ennen ja jälkeen keikan ja keikan aikanakin, mutta tämä siis myyttinä säilyy…
Nyt tulee tv-sarjoista mieleen vaan legendaarisimmat, jotka on jo vanhaa kauraa. Sopranos, Kylmä rinki, Shield (se vanha).
Uudemmista ehdottomasti: Breaking bad, Spartacus, Resurection, Homeland, Hell on wheels, Game of Thrones, Vikings, Ray Donovan, The following ja The walking dead.
Ihan uusimmista: Better call Saul ja Black sails.
Sopranoksen avoin loppu antoi toivoa ja uskoa järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuuteen yhteiskunnassa.
^ Sopranosin luoja “paljasti” yhden otsikon mukaan, mitä siinä loppujaksossa tapahtui… Mikä oli mun mielestä tylsää. Pointtihan on, että se päätty niinku päätty, ja jokainen voi vetää johtopäätöksiään itsenäisesti.
Sopranos ja The Wire ovat mun suosikkisarjoja, jos all-time suosikkeja mietitään. Sopranos oli eka näkemäni oikeasti laadukas tv-sarja (olihan sitä tietysti Twin Peaks, mutta Sopranosin aikoihin alkoi syntyä kiihtyvällä tahdilla huippusarjoja). Onhan se tarinankerronnan muotona huikeita mahdollisuuksia tarjoava. Kuten The Wire osoittaa kaudesta kauteen muutuvalla teemallaan (huumekauppa, politiikka, lehdistö, koulutus, laillistaminen).
Adoptoidut on hyvä. Lorenz Backman saa pojot kotiin tosi hienotunteisesta tavasta haastatella ohjelmassa esiintyviä henkilöitä. Tollaisia sympaattisia miehiä lisää tähän mailmaan, kiitos. 
Tölllös Kätevä emäntä, vaikkei ehkä yhtä hyvä ku aiemmat kaudet. Tää loppus jo: True Detective. Kyl tuli joka jakso kattottua. Leffoja ny piisaa… Tosin viime aikoina kattonu vähempi. Klassikko, johon en ikuna kyllästy: Once upon a time in the West. Teatteris en oo käyny aikoihin, joten dvd:nä sit koneelt. Jos ei kopiosuojattu, ku niit ikävä kyl o kirjastoski… Olisi kuulema aivan valtaisa työ siirtää tietoja kopiosuojauksesta kirjaston tietokantaan, ettei tartteis turhaan maksella varausmaksuja. Noh, on se ymmärrettävää ku tieokannas o kymmeniä tuhansia levyjä. Ennen leffat merkkas mul enämpi, taisin olla jonkn sortin leffafriikki nuorena ja teininä. Aika aikansa kutakin… Tykkään nykysin ehkä vähemmän tunnetuista, “pienistä” leffoist. Ja kiva nähdä muutakin kuin amerikkalaist/eurooppalaist. Areenas on ollut ihan hyviä dokkarei kyl… Kotimaisista tulee mieleen ohjaajista Saara Cantell. Ja no tietty musikaalit ny o semmosia, joihin en kyllästy… Cabaret, My Fair Lady, Moulin Rouge, Mamma mia!, Sound of music ( 
)…
enään en katso paljoakaan idioottipoksia, mutta yks tulee mieleen,
ja siihen se taitaakin jäädä, salkkaripaskaa mä en suostu kahtoo:
South Park
5/5 postaus. Kaikki lempisarjojani ja samaa mieltä 
Wire on mun alltime favorite.
Sitten Sopranos, Twin Peaks, X-Files, Breaking Bad, South Park, OZ, Trailer Park Boys jne… :mrgreen: