Mikä ero on raittiina ja "kuivana" elämisellä

Mikä luulo ja oikeus AA:lla on toimia ainoana raittiuden spesialistina??? Tätä olen ihmetellyt vuosia, vallankin kun tunnen tasapainoisia onnellisia entisiä juoppoja, jotka eivät ainakaan kovin monta kertaa ole AA:n seurakunnassa istuneet.

Mikä tekee tälläisestä raittiista ihmisestä ns. kuivan? Mitä on kuivuus? Kuka oikeuttaa AA:laisen nimittämään itse läytämällään tavalla raitistunutta kuivaksi?

Sitäpaitsi kuulemani mukaan “kuivia” löytyy myös AA:n piiristä :unamused:

Ei oikeuta mikään eikä kukaan muu kuin Aa:lainen kuivajuoppo itse. :laughing:

Lisäys edelliseen kommenttiini: Ymmärrän kuivajuopolla sellaista, joka on kyllä juomatta, mutta joutuu toistuvasti kärvistelemään, siis taistelemaan viinan himoa vastaan. Sitten kun viinan himo on lopullisesti hellittänyt ja alkoholi käynyt täysin yhdentekeväksi, tarpeettomaksi hyödykkeeksi kaikissa tilanteissa, voi ajatella olevansa raitis. Tosin silloinkin vielä voi olla ajatusmalleissa ja mm. sairaissa vieteissä työstämistä. Simple?

Minullahan tästä on kokemusta sekä kuivana, että nyt raittiina.
Joka haluaa tutustua, tietoa löytyy käyttäjähistoriastani.

Kuiva alkoholisti on yksinkertaisesti juomatta viinaa, ajatukset kuitenkin ajoittain viinassa ja juomisessa. Käytösmallit edelleen samansuuntaiset, kuin juoma-aikanakin. Ja vituttaa!

Raitis alkoholisti elääkin sitten sovussa itsensä kanssa, elämä on helppoa, ei viinahimoa, ja käytös normaalin ihmisen käytöstä.
Henkistä ja hengellistä kehitystä tapahtuu kokoajan, pyrkimys on kohti täydellisyyttä. Tasapainoista elämää, eikä vituta yhtään!

Onhan nämä vähän sellaisia asioita osan löytää itsestä sitten jostain asiasta eri mieltä.Niinhän se pitää ollakkin ei synny keskustelua muuten joskus se on kiivastakin.Sitä miettii omakohtaisesti miten itellä on mennyt.Olen ollut 1,4 v juomatta ! Pisaraakaan en ole maistanut sen jälkeen. Alussa vajaa puoli vuotta meni vieroitusoireita tuntien. Juominen tuli uniin. Tulee vieläkin joskus. Siitä keskustellut terapiassa miksi ne unessa pyörivät. Saanut palautetta se on pelkoa että retkahtaa uudelleen. Nyttemmin puhdistautumista. Elimistö tekee puhdistautumista pitkää. Olo alkaa olemaan aika mahtava. Mutaa addiktio on siirtynyt minulla syömiseen. Se ahdistaa kun huomaa ettei ole pystynyt sitä hallitsemaan. Aiemmin alkoholi vei ja savukkeet.Jotenkin vaan ajatellut että tämäkin on vain siitä nyt kiinni yksin tästäkin vaan on selvittävä. Kyllä tuki on tärkeää niinkuin vaikka tämä linkki. Loppupelissä itse otat vastuun mitä teet mitä valitset, onko tahtoa ! Mitä saat tilalle.Raittius tekee tuloaan. Yhä harvemmin ajattelee enää juoma asioita. Suuhun ei tule enää sylkeä kun joku hyvä juoma tuoksuu ym.Siis minä näkisin eron niin että kuivanappailut ei ole enää mielessä joskus harvoin vaan. Luulen että ehkä koskaan ei täysin siitä pääse pois. Vaan se ei enää häiritse eikä vaikuta. Taisi olla vanhoja viestejä mutta hyvä perehtyä joskus vielä niihinkin. KK

Kuivalla on jatkuvia vaikeita oireita, jotka ilmenevät psyyken, tunne-elämän, ja sosiaalisen kanssakäymisen alueella. Myös hänen ympäristönsä ja kanssaihmisensä kärsivät hänen oireilustaan.

Kuiva kokee tehneensä suuren uhrauksen lopetettuaan juomisen, jota koko maailman on kumarrettava. Hän saattaa esim. vaatia muita ihmisiä mukautumaan eri tavoin hänen juomattomuuteensa, aivan kuten muiden ihmisten oli aiemmin mukauduttava hänen juomiseensa. Hän keskittyy muiden ihmisten kielteisiin ominaisuuksiin.

Raitis on vapautunut päihteistä ja niistä vierottumiseen liittyvistä negatiivisista oireista. Hän on rauhallinen, tasapainossa, kiitollinen ja suvaitsevainen. Hän elää ja antaa elää.
Hän osaa arvostaa ja kunnioittaa sekä itseään että muita.

juwanet.org/sosterv/alkoholi/kuivahuikka.htm

Kyseessä on teennäinen termi (“kuiva”), joka on luotu palvelemaan AA:n tarkoitusperiä. Jos et mieti koko asiaa, voisin luulla, että voit paljon paremmin. [size=85]<- Tämä ei ole neuvo.[/size]

Luuloja AA:n avulla raitistuneella alkoholistilla kaikessa grandiositeetissaan varmaan on, mutta oikeutta ei. Itse olen huomannut, että AA:n avulla raitistunut alkoholisti on neuvoineen pikemminkin vaarallinen kuin turvallinen tai luotettava.

Raitis ei niin hirveästi neuvo, vaan kertoo omista kokemuksistaan (jos joku haluaa kuulla tai sitten siihen varatuissa tilanteissa tai vaikkapa täällä plinkissä). Niistä sitten voi joku saada jotain kipinää itselleen.
Kaikkia termejä voidaan käyttää tarkoitushakuisesti ja kaikki ihmiset voivat käyttää niitä tarkoitushakuisesti, sekä AA:ssa että sen ulkopuolella raitistuneet. Itse en halua käyttää “kuiva” -termiä sen epätarkkuuden ja ivallisen soinnin vuoksi.“Kuiva” kuulostaa olevan aina erilainen ja värittyykin siis määrittäjänsä mukaan. Siitähän voi jotakin kai päätellä…

Hei,

Eiköhän se riitä, että ihminen haluaa pois alkoholin kuristusotteesta? Elämässäni on ollut kausia, jossa, jos käytetään Ketostixin määrtittelyä, olen ollut rutikuiva ja hetkittäin osittain raitis (joskin tuo määritelmä lienee tavoite). Luulen, että todellisesti raittiit eivät tiedä olevansa sitä eikä heitä paljon se kiinnostakaan, ei oma eikä muiden määrittely. Sama pätee nöyryyteen.
Raittiutta kohden mennään, jos ei oteta huomenna (siis tänään).

Mulla on itselläni myös kokemus rutikuivuudesta, ja siksi uskallan puhua asiasta.

Tiedän että monilla nostaa karvat pystyyn termi, “teknisesti raitis” ja sitä käyttämällä kerjää verta kuonostaan, mutta believe me, tiedän mistä puhun. :smiley:

Olin kerran juomatta yli vuoden, kaiken kaikkiaan 14 kuukautta. Siis “raittiina” kuten sanotaan. Olin silloin aika nuorikin vain 20 ja risat. Alkoholi oli kuitenkin tullut jo sitä ennen sen tason ongelmaksi, että päätin yrittää raittiutta.
Se oli tavallaan kivulias vuosi, nyt kun sitä muistelee. Takerruin muihin riippuvuuksiin, poltin tupakkaa kuin korsteeni, litkin litroittan Cokista, ahmin suklaata. Mikä pahinta, riitelin ja kiukuttelin ja oikuttelin läheisilleni, seurustelukumppaneilleni, parhaille ystävilleni. Käyttäydyin siis selvinpäin silloin ihan samoin kuin pahimmillaan kännissä.
Ylenkatsoin ihmisiä jotka käyttivät alkoholia, käyttivät he sitä sitten vähän tai paljon. Olin paskantärkeä pikku narttu, teknisen “raittiuteni” kanssa.

Sitten koitti eräs toukokuu, ja lähdimme inter railille. Elämä kohisi korvissa, Eurooppa edessä levällään seikkailijoita odottaen. Siihen kaatui se 14 kuukauden kuivuus. Ms Mariellalla eka etappi Helsingistä Stokikseen, ja meillä oli tuopit edessä ennenkuin botski sivuutti Kustaanmiekan.

Nyt, kun yritän parhaani mukaan kehittyä hengellisten (tai maallisemmin: henkisten) suuntaviivojen mukaan, olla armelias itselleni ja muille, ja auttaa päihderiippuvuudesta kärsiviä niin hyvin kuin taidan ja pystyn, tunnen olevani paljon vapaampi ja onnellisempi. Olisi hirveän kornia ja tekopyhää röyhistella ja teeskennellä täydellistä, koska juuri epätäydellisyydessämme me voimme kasvaa ja kehittyä.
Oli se kehitys sitten AA:n filosofian mukaista tai muuten vaan itsemme kehittämistä erilaisin hyödyllisin ja iloa antavin tavoin.

Moi!

Olen täysin samaa mieltä edellisiin komentteihin suhteessa “kuivana”/"teknisesti raitis ja sit oikeesti “raittiin elämän tavan löytämisessä”. Itse olin aiemmin päihteistä irti 6v ja sit ku retkahdin v. 2007, niin myönnän et olin vain kuivilla… en kestänyt päihteettömyyden aikana olevia oireitani, jotka olivat tulleet aikaisemmilta päihdevuosiltani. Positiivista tuolta päihteettömyysajaltani on kyllä se,et parannuin harhoista,jotka johtui sekakäytöstä.

Minä pidän itseäni raittiina alkoholin saralla, juuri tämän paarman loistavan kuvauksen vuoksi–>
“Ymmärrän kuivajuopolla sellaista, joka on kyllä juomatta, mutta joutuu toistuvasti kärvistelemään, siis taistelemaan viinan himoa vastaan. Sitten kun viinan himo on lopullisesti hellittänyt ja alkoholi käynyt täysin yhdentekeväksi, tarpeettomaksi hyödykkeeksi kaikissa tilanteissa, voi ajatella olevansa raitis. Tosin silloinkin vielä voi olla ajatusmalleissa ja mm. sairaissa vieteissä työstämistä. Simple?”

Tärkeinpänä se, että en ajattele alkoholia, minulla ei ole minkäänlaisia mielihaluja käyttää kyseistä päihdettä. Eli se on minulle samantekevä. Eli en koe itseäni “kuivaksi” alkoholiksi. Enkä oikein jaksa uskoa, että ajatusmallini alkoholia kohtaan muuttuisivat.