mies ja lapset

Onko mielestänne mies joka on juonut noin 13 annosta alkoa, pätevä hoitamaan lapsia? Tulin juuri harrastuksesta kotiin ja siinä kunnossa oli “lastenhoitaja”. Pakko varmistella, että enhän vaan ole yliherkkä kun vaadin toiselta aika lailla nollalinjaa jos on yksin vastuussa lapsista.

Mielestäni on liikaa ottanut. Aina pitäisi joku aikuinen olla selvinpäin.

Täällä ei vissiin ole juuri pienten lasten vanhempia kun ei kauheasti tule kommentteja;)
No parempi niin.
Tänään oli mies juonut vielä enemmän vaikka tulin jo neljältä kotiin. Olisi kyllä tosi kiva jos joku voisi kertoa miten on vastaavassa tilanteessa toiminut. Pitääkö lapset viedä aina muualle hoitoon kun ei voi mieheen luottaa? Elää kuin olisi yksinhuoltaja? Kuntoutus joku aika sitten päättynyt ja nyt juonut senkin edestä. Eipä sitten auttanut sekään.
En oikein tiedä mitä tehdä. Sitten kun on juomatta, en näe tarvetta tehdä mitään ja sit taas alkaa. Jos joiskin kokoajan, niin olis helpompi tehdä päätös lähteä. Oma talokin on joten miten tästä nyt niin vaan lähtis? Pitäiskö se laittaa eka myyntiin? Vai ekaks muuttaa erilleen ja katsoo myöhemmin mitä sitten. Tuntuu aika hassulta, että lähtisin lasten kanssa johonkin koppiin ja mies jäisi yksin tähän. Toisaalta hän meillä lähinnä tienaa joten tuskin voin häntäkään kehottaa muuttamaan.
Plääh. Kunhan tässä mietiskelen taas.

Hei. On ehdottomasti liikaa " lastenkaitsija" nauttinut alkoa, en suvaitsisi kuin yhden viinilasillisen. Vastuuntunnotonta juoda lasten edessä. Laitapa tiukka linja vain ihan lastesi vuoksi. :confused:

Isoja asioita mietit. Hyvä että mietit. Kannattaa jatkaa miettimistä eli jatka vaan tänne kirjoittelua ja kotikanavalta muitten tarinoitten lukemista. Muitten tarinoita lukemalla huomaat varmasti että et ole yksin pohdintojesi kanssa. Suosittelen mm. Miisyn (Aargh) ketjun lukemista. Siinä on yksi esimerkki miten voi päästä mahdottomalta tuntuvasta tilanteesta irti kunhan vaan kerää voimia ja tekee suunnitelmia irtautumiseen. Vaikka oli talot ja tilat ja eläimet ja lapset niin Miisy pääsi irtautumaan. Kaikki on mahdollista jos vaan päättää että tahtoo muutoksen omaan ja lasten elämään.

Et kerro minkäikäiset lapset teillä on mutta alle 10 v lapsia ei minusta kannata/saa jättää yksin humalaisen vastuulle. Humalainen voi sammua koska vaan ja unohtaa tehdä mitä on luvannut ja toimia muutenkin epärationaalisesti eli ei voi luottaa että kantaa vastuunsa.

Vanhin lapsista vasta 8v. Ja toki nappaan lapset aina mukaan jos mies jo juonut. Monesti vaan on selvinpäin kun lähden (kuten tänään) ja kas kummaa kun tulen takaisin, niin onkin juonut. Lapset eivät edes huomanneet, että oli juonut (joi piilossa). Olivat vaan innoissaan kun iskä hassutteli. Minä olin kyllä vähemmän innoissani :imp:
En oikeesti ymmärrä miten eivät moista huomaa. Sitten vasta tajuavat jos näkevät varsinaisen juomisen tai iskä on niin kännissä, ettei meinaa pystyssä tai tajuissaan pysyä tms. Harvoin onneksi ovat sellaista joutuneet näkemään. Joskus valitettavasti kuitenkin.

On meitä äitejä muitakin. Aihe tekee niin surulliseksi ja vihaiseksi tässä vaiheessa, että ei oikein osaa edes kirjoittaa. Itsekin kunnolla miehen juopotteluun “heränneenä” vasta olen miettinyt kuinka usein jouduin jättämään olosuhteiden pakosta lapset isänsä hoiviin, vaikka isä joi. :frowning: Tässä vaiheessa voi sanoa, että onneksi mitään ei sattunut, mutta entistä vihaisemmaksi tulen miehelle kaikista näistä vuosista. Vaikka mitäpä sekään auttaa, muuta kuin ehkä auttaa lopultakin eroamaan.

Alkoholistin kanssa eläessä kun ei voi tietää, että kestääkö selvinpäin, vaikka kuinka lupaisi. Ainut varma alkoholistin kanssa on epävarma. :unamused:

Ja et todellakaan ole yliherkkä, vaan huolehtiva äiti. Voimia.

Moi!

Täällä myös pienten lasten (8,6,2) äiti, joka on todennut miehellään olevan alkoholin käytön kanssa ongelmia.

Virallisesti asun tällä hetkellä lasten kanssa eri osoitteessa kuin mieheni, koska alkoholi (olen epäillyt myös psyykeongelmia) tuo miehestäni esiin aggressiivisia piirteitä, jolloin pelkään häntä. Kuitenkin toivon, että oivaltaisi ongelman ja voisimme vielä jatkaa elämäämme perheenä, kunhan alkoholin käyttö ja käyttäytyminen rauhottuisivat.

Mieheni juo pääsääntöisesti olutta, salaa tietenkin! Määriä en tiedä, mutta uskoisin sen olevan sellaista tissuttelua. Joskus turvautuu kai myös minttuviinaan (haju helppo peittää pastilleilla). On välillä yrittänyt ottaa “julkisesti”, jolloin määrät ovat olleet 3-5 annosta illassa. Luuli varmaan, että sen määrän voisin vielä hyväksyä ja pystyi sen siksi ottamaan avoimesti. Epäilys on suuri, että ainakin joinakin iltoina olisi salaa mennyt vielä pari päälle. En hyväksy mieheni juomista enää ollenkaan. Sillä varjolla, että toinen vanhemmista on selvä, ei voi joka ilta ottaa määrää, jolloin ei enää auton rattiin kykenisi.

vertaistukea tilanteeseesi saat minulta ja kaipaan sitä itsekin, joten kirjoitellaanpa tilanteistamme!

Piti vielä kommentoida tuohon hassutteluun lasten kanssa… Minäkin olen törmännyt samaan ilmiöön ja silloin aina epäilen juoneen. Samaan aikaan,kun mies lasten kanssa pelleilee kontrolloimattomasti saattaa olla minulle valtavan ärtynyt ja vihainen.

Olen miettinyt paljonko sellaisen tilan kehittymiseen tarvitaan juomista vai voiko sellaista ilmetä jo 1-2 oluen jälkeen?

Meillä ainakin yleensä on hyvin juonut kunnes pelleilee, mutta ärtyneisyyttä on ihan ilman juotavaakin, varsinkin jos “pitää” olla juomatta jokunen päivä. Mutta se on varmaan jo sitä kuivaa humalaa. :confused: Nykyään kyllä on usein lapsillekin valtavan ärtynyt ja rähjää ihan mitättömistä asioista.

Minulla ei ole lapsia, mutta olen ymmärtänyt, että lapset tajuavat alkoholinkäytön tiedostamattaankin. Se voi tulla rankastikin tietoisuuteen myöhemmin, omaa alkoholinkäyttöä tai suhdetta läheisiin pohtiessa. Tämän(kin) takia lapsia pitäisi suojella humalaisilta. Onko muilla samoja kokemuksia käytännöstä, vai olenko ihan hakoteillä?

Kyllä ne lapset huomaa jo pienenäkin alkoholin käytön. Varsinkin 8v, jo erittäin hyvinkin. Se on aistittavissa yleisestä ilmapiiristä ja varsinkin sen alkoholistin muuttuvasta käytöksestä. Mutta kyllä se näkyy pienemmissäkin. Se hassuttelukin voi tuntua pelottavalta lapsista, vaikka voi näyttääkin muulta. :confused:

Lapsi voi yrittää miellyttää ja nauraa siksi humalassa olevan jutuille ja kokee itsensä väärällä tavalla arvokkaaksi, eli kun aikuinen on pehmeänä päästään niin lapsi pitää sitä jännänä asiana ja vanhemmat lapset voi alkaa joko murehtia hänen puolesta, ettei kaadu tai ettei olisi niin ressukka, tai sitten käyttää hyödyksi esimerkiksi kun on aikuinen “hyvällä tuulella” niin saa mitä haluaa. Mutta koska se kaiken hauskuus perustuu viinaan niin eihän se voi lapsellekaan olla aitoa. Voi tulla lapselle halu odottaa aikuisen mielialoja ja keskittyä aikuisen elämään, sensijaan että aikuiset olisivat tavallisia ja jopa tylsiä, jolloin lapsi joutuu keksimään itse mitä haluaa tehdä eikä tarvitse tehdä havaintoja aikuisen mielialoista tai muutoksista. Lapsi ei koe itse tilanteessa välttämättä pelkoa tai ahdistusta, mutta valheellinen mielenkiinto ja valheellinen käsitys mitä aikuinen antaa asioista, voi tuoda ongelmia elämään, jotka eivät johdu suoranaisesti mistään pahasta muistosta tai traumoista. Itselläni ongelmat johtuvat ihan vaan siitä, että on annettu väärä käsitys miten ihmisten kanssa asioidaan. Ei mua ole koskaan lyöty eikä peloteltu, tai jos on niin ne eivät ole silti syy miksi on huono itsetunto ja vaikeuksia pärjätä.

Mullakin oli pienet lapset. Nyt jo vähän isommat, mutta ei nyt kovin isot vieläkään.

Kerran jätin vauvan nukkumaan ja menin itse pihalle haravoimaan. Mies jäi telkkarin eteen.

Sain hyvin hommia tehtyä, hengästytti ja vilkaisin kelloa että hyvinpä ne siellä keskenään pärjäävätkin.

Paskanmarjat. Menin sisälle, vauva huusi käheästi (siis itkenyt jo pitkään) oli tullut sängystä alas ja säikähtänyt, mitään fyysistä ei ollut tapahtunut, kunhan oli kopsahtanut siihen matolle. Ja ukko nukkui. Ei se ehkä just silloin kännissä ollut, mitä nyt poti krapulaa tai juopotteluväsymystä. Mutta eipä vaan herännyt.

Eikä tämä ollut ainoa kerta! Lopulta lopetin tämän ‘oman ajan ottamisen’ tai jollain vauvapalstalla niin suositun ‘miehen vastuuttamisen’. En jättänyt lapsia miehen kanssa keskenään. Ei se yksinkertaisesti osannut hoitaa niitä, eikä oppinut! Ja mä en hirveästi vaatinut, kunhan nyt olisi viettänyt aikaa, olisivat saaneet elää lenkkimakkaralla ja jugurtilla jos niikseen tulee. Jos olin jossain, niin tulin kiireellä kotiin. Kerran oli työmatka - vannotin naapurit, miehen äidin ja pari tuttavaa kuulolle että mulla on takaisin tullessa vielä lapsia.

Ja jos minulta kysytään, niin aina pitää olla paikalla yksi aikuinen, joka on vesiselvä. Siis jos lapsia on läsnä. Sellainen aikuinen, joka ei käyttäydy oudosti. Ja missä se raja menee? Just tasan siinä yhdessä oluessa. Jos johonkin on raja vedettävä, niin siihen ensimmäiseen.

Nyt hän osallistuu lasten kanssa olemiseen, pakosta. Tosin sitä juomista en pääse valvomaan, kai se hönössä on joka ilta. Lapsilla on puhelimet ja olen sanonut, että iskän luota voi tulla myös pois (mutta samalla positiivisesti, että eiks ole kivaa olla iskän kanssa… se on kuitenkin niiden isä).

Luoja varjelkoon pikkuisia. Paljon enkeleitä sinne aloittajan perheen suojaksi myös.

Kiitos kaikille kommenteista. Tänään selvisi todella ikävä asia. Mies oli eräänä päivänä lähtenyt pienessä maistissa hakemaan autolla lisää juomista. Lapset kyydissä. Olen järkyttynyt!