mieheni juominen

Olen 8 vuotta ollut naimisissa mieheni kanssa ja meillä on kaksi pientä lasta. Tuntuu siltä, että mieheni juo ja juo kokoajan vaan enemmän. Onko se alkavaa alkoholismia, sitä en pysty itse sanomaan, enkä myöskään tiedä mitä tehdä. Ongelma meidän perheessä on se, että mieheni juo aina kun käy saunassa vähintään 4 olutta… nojoo ei paljoa, mutta ei hän ole viimeiseen kahteen vuoteen käynyt saunassa ilman olutta. Nyt tuo määrä on kasvanut kuuteen. Saunomiskertoja viikossa tulee ainakin 4, joskus joka päivä. Tuo tietenkin tarkoittaa sitä, että olutta hän juo aina saunoessaan. Myös elokuvien katsomisen ajaksi on aina oltava olutta ja se ei saa loppua kesken leffan… Itse en juo kuin harvoin enkä myöskään pidä oluesta ollenkaan. Viikonloput menee laatikon tahdilla, joskus enemmänkin. Viime viikolla laskin mieheni juoneen n. 50 oluttölkillistä… saunaan kun tarvii päästä… nyt mulla on mitta täynnä ja olen pyytänyt lopettamaan juomisen tai ainakin vähentämään. Saunaoluen sallisin tuohon neljään ja viikonloppunakin voisi juoda pe tai la mutta ei molempina. Aina kun otan asian esille mieheni suuttuu silmittömästi ja asiasta syntyy elämää suurempi riita. Niin tänäänkin. Nyt hän ei ole kotona enkä tiedä missä on… veikkaisin että meni hotelliin yöksi. Puhelimen hän jätti kotiin etten saisi häneen yhteyttä. Alan olemaan aivan loppu ja itkettää. Miksei hän voi olla juomatta? Miksei hän voi ajatella meitä muita perheenjäseniä ja vähentää. Aamut lasten kanssa ei ole juhlaa kun yksi nukkuu kaljahuuruissaan puolillepäivin. Omakotitalon rakennusprojekti on puolessa välin ja kesällä oli tarkoitus muuttaa… mitä teen… ?? Olen lopen kyllästynyt tähän tilanteeseen :frowning:

Hei “Mitä tehdä”,
Vastaankatkeriin kysymyksiisi : Miehesi on alkoholisti! Se on vakava kuolemaan johtava sairaus.
Hae pian itsellesi apua A-klinikalta, Al-Anonista (al-anon.fi ), mistä tahansa. Täältä päihdelinkin kotikanavalta saat kohtalotovereiltasi asiantuntevaa apua. Pysy mukana!
Voimia muutoksen hakuun!

Eilen mieheni tuli kotiin hieman ennen yhtätoista alkuyöstä. Hän ei ollut juonut tai ainakaan en sitä huomannut. Mukanaan ei tuonut kaljaa eikä mitään muutakaan. Me ei puhuttu mitään ja minä menin nukkumaan heti kun hän tuli. Aamulla hän nousi lasten kanssa ylös ja antoi heille aamupalan ja söi myös itse samalla. Nyt hän on raksalla ja ainoa mitä hän sanoi, niin oli olttanut minun puhelimen laturin mukaansa, koska oli omansa hukannut.
huokaus
En halua edes puhua hänen kanssaan mistään, koska ottaa niin paljon päähän tämä tilanne. Tiedän että olen häntä juomisesta syyllistänyt aiemmin, ja varmasti siinäkin piilee osasyy juomisen kasvuun. Nyt en kuitenkaan enään aio sanallakaan mainita asiasta ellei hän itse ota asiaa puheeksi. Avioerohakemus on tulostettu ja allekirjoitin sen. Lähetänkö koskaan sitä en vielä tiedä. Harmittaa ja itkettää kokoajan. Vielä kun se unelmatalokin on nousemassa ja kesää kohti mennään… Voi, kun osaisinkin olla välittämättä ja antaisin hänen touhuta omiaan. Rakastan häntä kovasti ja hän on todella hyvä isä lapsille. Ainoa vika vaan tuo liian usein tapahtuva kaljan kanssa läträäminen. :frowning:

Hei, nyt heti stop!!! sinä et omalla syyllistämiselläsi ole aiheuttanut miehesi juomista tai sen kasvua.

Eikös ole hyvin yleistä, että raksoilla duunarit juo bisseä jne.? Ainakin täälläpäin näkee päivittäin sitä, että raksamiehet hakee jo aamulla kioskeista tai kaupoista bisset, joita juovat kesken työpäivän. Teillä tosin kyseessä lienee työmaa, jossa miehesi tekee pääasiassa yksin hommia?

Hankala tilanne, mutta haluisin kysyä seuraavaa: Jos miehen alkoholinkäyttö on sinua vuosia häirinnyt, niin miksi aloitte yhteistä omakotitaloa rakentaa?

Haepa vinkiksi kaupasta pahvilavallinen alkoholitonta olutta,katso miten ukkos reagoi.Lidl ainakin myy alkoholitonta kaljaa isoissa erissä.Kannat sitten sellaisen vihjeeksi saunalle.
Miehesi voisi myös itsekin kokeilla etrilaisia alkoholittomia laatuja,niissä on makueroja.

Eihän se tietysti sama asia ole,koska siitä ei tule hiprakkaan,mutta kyllä se saunajuomasta menee.
Ottakoot sitten perjantaina sitä “aitoa”,jos se sinulle kerran passaa.

Tämä oli ehdotus jonkulaiseksi kompromissiksi.

Alkoholisti syyllistää viimeiseen saakka toisia juomisistaan. Hän on itse viimeinen, joka ongelmansa myöntää. Muut ovat nähneet riippuvuuden jo aika päiviä sitten, kuten sinäkin.

“Todella hyvät isit” eivät läträä kaljan kanssa liian usein.

paarma, juomisen lopettanut alkoholisti, joka tunnusti riippuvuutensa vasta sitten kun perhekin oli vedetty huutokoskesta alas.

Komppailen paarmaa täällä.

Muistan ajan, kun itsekin tein sopimuksia lasteni isän kanssa. Saunapäivinä vain kaksi olutta, kirkkaita ei saa juoda, ykköstä voi ottaa muutaman… jne. Lopputuloksena oli mittava pullojenpiilotusleikki, johon osallistuttiin molemmat. Hän piilotteli pulloja, minä etsin ja piilotin uudelleen, hän etsi ja piilotti uudelleen. Jossain välissä ne pullot siinä pelin tiimellyksessä myös tyhjenivät.

Niinhän nuo tietävämmät sanova, että alkoholistin pitää löytää oma pohjansa, ennen kun voi raitistua. Useilta menee siinä tiimellyksessä akka, asunto, auto ja ammatti. Monilla tulee myös hautapaikan hommaaminen ajankohtaiseksi ennen pohjan löytymistä, niin syvällä se pohja voi piileskellä. Puhutaan siis vakavasta sairaudesta.

Se, mitä sinä voit omalta osaltasi tehdä, on se, että etsit itsellesi apua. Perheessä jylläävä alkoholismi sairastuttaa samalla myös sinua ja lapsia. Itse olen saanut apua al-anonista, nopsasti laittoikin tuonne linkin. Moni on kokenut hyväksi myös a-klinikan yksilötapaamiset tai vaikkapa kirkon avun. Sinulla on oikeus hakea apua itsellesi, vaikka alkoholisti ei avun tarvettaan tunnistaisikaan.

Tärkeä asia: Hänen juomisensa ei ole sinun syysi! Kuten paarma sanoi, alkoholisti syyllistää viimeiseen asti toisia. Älä pue päällesi hänen tarjoamaansa syyllisyyden viittaa. Sinun nalkutuksellasi, estelylläsi, sopumuksillasi, ihanuudellasi, hauskuudellasi tai seksikyydelläsi ei ole mitään tekemistä hänen juomisensa kanssa. Alkoholisti juo, koska on alkoholisti. Hän myös salailee, piilottelee ja syyllistää, koska on alkoholisti. Toisaalta koska tekemisilläsi ei ole vaikutusta, voi sen nalkuttamisenkin lopettaa (jos siihen pystyt, minä en pystynyt), koska siitä tulee itsellekin huono mieli.

Eli hoida itseäsi, hae apua itsellesi, tee asioita, mistä pidät. Vietä mukavaa aikaa lasten kanssa, vaikka isä ei krapulaltaan pystyisi niihin osallistumaankaan. Hänen on oma tiensä kuljettava ja jos hänen alkoholisminsa vuoksi häneltä jää omien lastensa lapsuus elämättä, pidä huoli, ettei sinulle käy samoin.

Voimia sinulle!

Tervehdys!

Teet mitä tahansa, joka tapauksessa tulet pahoittamaan mielesi vielä useasti alkoholistin vuoksi, jos jäät liittoon. Täällä tulee nopeasti tiukkaakin kommentointia kun me jo loukkuun jääneet alkoholistin puolisot yritämme irtautua monen vuoden rypemisen jälkeen ja siksi toivomme “uudelle” helpompaa tietä. Helpommalla olisi päässyt kun olisi lähtenyt heti kun alkoholi alkoi haitata perhe-elämää. Eihän sitä vuosiin tunnistanut alkoholismiksi vaan minäkin kuvittelin miehen juovan kiusakseni ja omaa itsekkyyttään niin paljon (pahimmillaan 90 annosta viikossa). Minusta 4 kaljaa illassa on liikaa. Eikö saunakaljaksi riitä yksi?

Olen lukenut monia kirjoituksia ja aina tarina on samanlainen. En tiedä onko kaikilla juopoilla joku yhteinen luonnehäiriö vai tekeekö juominen heistä itsekkäitä, valehtelijoita, huijareita… Alkoholisti tuppaa sotkemaan omien asioittensa lisäksi myös muitten elämän. Eikä normaali keskustelu ole mahdollista koska alkoholistin lupauksiin ei voi luottaa eikä häntä kiinnosta sopimukset tai velvollisuudet kun juomishimo iskee.

Jos voisin nyt valita, olisin jättänyt mieheni jo ennen velkojen ja luottotietohäiriöiden ym sotkujen syntymistä. Voisitko ajatella asuvasi eri asunnossa, mutta olisitte silti yhdessä. Näin juominen ei häiritsisi sinua ja lapsia niin paljoa ja ehkä mieskin saisi itseään niskasta kiinni.

“Onko se alkavaa alkoholismia, sitä en pysty itse sanomaan, enkä myöskään tiedä mitä tehdä.”

Tiedän miltä tuntuu, kun miettii tätä koko ajan. Meillä tahti oli suunnilleen sama, kunnes mies oikeasti vähensi vain yhteen päivään viikossa. Mutta kun se kuitenkin tapahtuu joka ikinen viikko ja mies juo itsensä ihan känniin sen kerran viikossa, niin ei sekään tuota pohdintaa poista. Sitä miettii, että kasvaako nuo annosmäärät koko ajan ja odottaa, koska se viikolla juominen palaa taas… Vai voiko se oikeasti jäädä tähän?

12 vuotta jaksoin katsella ja kuunnella, ottaa selkään, sopia riidat, uskoa aina uudestaan, kun toinen vannoi lopettavansa, mutta niin ei ikinä tapahtunut. :angry: Päin vastoin tauti vain paheni. :smiling_imp:
Miehesi on aivan selvästi alkoholisti. Jos riitaa tulee hänen juomisestaan ja hän kauheasti suuttuu kun siihen puutut, olet osunut arkaan paikkaan. Huono omatunto kai se panee huutamaan ja suuttumaan. :unamused:

Muista, että sinulla ei ole osaa eikä arpaa hänen juomiseensa, älä turhaa syyllistä itseäsi. Hakeudu Al- Anon-ryhmään, että jaksat tämän ihmisen kanssa, jos päätät hänen kanssaan jatkaa. :unamused:

12 vuotta jaksoin katsella ja kuunnella, ottaa selkään, sopia riidat, uskoa aina uudestaan, kun toinen vannoi lopettavansa, mutta niin ei ikinä tapahtunut. :angry: Päin vastoin tauti vain paheni. :smiling_imp:
Miehesi on aivan selvästi alkoholisti. Jos riitaa tulee hänen juomisestaan ja hän kauheasti suuttuu kun siihen puutut, olet osunut arkaan paikkaan. Huono omatunto kai se panee huutamaan ja suuttumaan. :unamused:

Muista, että sinulla ei ole osaa eikä arpaa hänen juomiseensa, älä turhaa syyllistä itseäsi. Hakeudu Al- Anon-ryhmään, että jaksat tämän ihmisen kanssa, jos päätät hänen kanssaan jatkaa. :unamused: