Menen sittenkin AA:han. Ei kai siinä mitään menetä?

Jepu jee. Syyskuun 12. oli ensimmäinen päivä raitistumiselleni. Ajattelin tähän päivään saakka että AA ei ole minun juttu, että pärjään hyvin ilmankin! Perkele! Mutta nyt on alkanut tuntua siltä että se olisi hyvä vaihtoehto käydä katsomassa. Mitään juomahaluja ei todellakaan ole ollut, eli en ole retkahtamassa. Tuntuu vaan siltä että haluaa puhua jollekkin ja saada vertaistukea…onko täällä sellaisia jotka ovat viikkojen tai vasta kuukausien päästä menneet AA:han? (Olin tällä palstalla aikaisemmissa kommenteissani jopa AA-kriittinen :blush::slight_smile:

Onnittelen päätöksestäsi! Minulle AA kolahti ensimmäisestä palaverista alkaen. Jos sinulle jää epäröivä tai kielteinen tunne, käy joka tapauksessa useampia kertoja. Ryhmät toimivat itsenäisesti, eli voivat erota toisistaan aika paljonkin.

Vastasin, vaikka en olekaan ihan tuore aalainen, kun huomaan, että vastikään tälle tielle lähteneet eivät ole vielä kommentoineet.

Moi Marlon,
lopetin 2,5 kk sitten ja AA:n menin viime viikolla. Lue kotiketjustani, jos haluat tietää tarkemmin tähän johtaneen kuvion ja myös aloittamastani Mitä tarkoittaa retkahtamisen pelko -ketjusta. Itse en ole ollut AA kriittinen sen kummemmin, mitä nyt vain väheksyin ongelmaani sen verta, että ajattelin ettei se ole “mun juttu.” Olen tässä ymmärtänyt pikku hiljaa ettei tässä nyt ole kysymys siitä, että mikä on “mun juttu”, se kuuluu enemmän siihen alkoholistiseen tapaan ajatella ja torjua/kiertää saatavilla oleva apu. AA on auttanut hyvin erilaisia, ei ikäisiä, eri yhteiskuntaluokista tulevia ja erilaisen maailmankatsomuksen omaavia ihmsiä, mikeseipä se voisi siis toimia minulla ja sinullakin? :smiley: Kokemusta on vasta kolmesta ryhmästä, joista yksi on nyt minun kotiryhmä, mutta alku vaikutti lupaavalta ja Ison kirjankin hankin heti. Oikeastaan asia on niin, että ymmärsin että ei minulla taida olla muita vaihtoehtoja tai sitten löytäisin itseni tosipaikan tullen juomasta taas ja sitä en todellakaan halua. Siis siitäkin huolimatta, että minulla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista poltetta/halua juomaan…mutta, juu noista ketjuista se löytyy… Eli mene ihmeessä vaan, en usko että mitään voit menettää, paitsi muutaman harhakäsityksen itsestäsi. :stuck_out_tongue:

Suosittelen, mene ihmeessä! Aloitin tämän vuoden keväällä käynnit. Kolahti heti. Oli suuria ennakkoluuloja. Kaikki osoittautuivat vääriksi. Kesällä en käynyt ja juomahimo oli kauhea, joten retkahdin. Nyt olen ollut kohta viisi viikkoa raittiina (pl kolme siideriä, eivät saanet mitään juomaputkea aikaiseksi) AA:n avulla. Ei ne askeleet vielä ole läheskään auenneet minulle. Tärkeimpänä olen kokenut vertaistuen. Kaikki tukevat toisiaan. Itsekkyyteen siellä ei törmää. Kun tiedän, että illalla menen ryhnmään, on olo paljon rauhallisempi.

Mun on ehkä helpompi mennä sinne nyt kun sain yhteen vanhaan tuttuun yhteyden mikä käy ryhmissä. On käynyt jo vissiin yli vuoden verran. Lupasi viedä mut johonkin sen vakkariryhmään mikä on hyvä juttu. Jos vaikka sitä kautta sattuisi saamaan ryhmän missä ois vähän nuorempaakin porukkaa. Ite oon kuiteski alle 30. Basilica, kävin lukeen viestiketjus. Tsemii sulle ja kaikille muille.

Peace, Love, Empathy.

Minä menin AAhan myllyhoidon kautta, mutta en saanut raittiutta, vaikka kävinkin siellä ensiksi parisen vuotta. Oli pakko käydä vielä katsomassa mitä kenttä antaa minulle, kun se kuivahumalainen raittius ei ollut minun juttu. Putosin lopullisesti Rock Bottomiin ja vasta sitten sain otteen AAsta, kun oli tarpeeksi nöyryyttä.

Tervetuloa AAhan minunkin puolesta ja sillä ei ole ainakaan minulle eikä uskoakseni kenellekään toiselle AAlaiselle merkitystä tuletko koska, kunhan tulet ja tulet tarpeesta.

Hei Brando.

Itse kävin AA:ssa ensimmäisiä kertoja päihdehoitolassa tämänvuoden alussa (jossa siis en kuitenkaan vielä lopullisesti raitistunut). AA ei sillon vielä oikeen innostanut, enkä oikeesti kokenut siitä mitään hyötyä. Mutta sitten raitistuttuani päätin mennä vielä kokeilemaan (tuolloin olin ollut raittiina noin 230-240pv) ja ei se vieläkään mitenkään erityisemmin “kolise” tai en siis ole siitä mitenkään super innoissani mutta tunnen kyllä saavani todella hyvää vertaistukea alkoholismiini. Ja jos nuo Jumala jutut/korkeammasta voimasta puhumiset arveluttaa niin se ei haittaa, sillä kävin myös kerran eräässä ulkopaikkakuntalaisessa AA ryhmässä, jossa oli eräs Kakolassakin useamman kerran istunut kaveri (nyt jo pitkään raittiina) sanoi, jotta “AA:n mukaan sen korkeamman voiman saa valita itse, joten se voi olla vaikka lentävä härkäsammakko ja kellään ei ole siihen nokan koputtamista”. Täten vaikka itse en kristillisiä arvoja/uskoa itsekkään edusta niin AA:n hengellisyys ei minua vaivaa.

Kannattaa siis ainakin käydä kokeilemassa. Itse olen ainakin jatkamassa käyntejä aina kun siltä tuntuu.

Hyvä juttu ! Itse kävin ekan kerran 25-vuotiaana,lopullisesti raitistuin 33 vuotiaana ja nyt olen ollut vuosia,vuosia raittiina - päivän kerrallaan.

Menettänyt en ole mitään muuta kuin kurjuuteni. :smiley: