Meitä lopettajia on Suomessa miljoona

Tämä yhtälö ei minun nähdäkseni ihan pidä paikkaansa. Tunnen monia raittiita tai lähes raittiita, joille maistuvat kyllä turhakkeet erittäin hyvin.

Eihän shoppailumaniallakaan ole mitään yhteyttä välttämättä päihteisiin. Toki, voihan ajatella että oikeaan raittiuteen ei kuulu mitkään addiktiot, edes liika kuluttaminen. Mutta sitten koko käsitteestä tulee jo todella tulkinnanvarainen. :slight_smile:

Onhan AA:ssakin kaikenlaista maallisella omaisuudella prameilijaa. Kultaketju-legendat on pelkkiä legendoja, mutta onhan siellä vaikka minkälaista hienoa motskaria ja autoa, ynnä muuta materiaalista status-symbolia joilla sitä raittiuden autuutta ulospäin viestittää.

Fitness on valitettavasti usein sickness. Ortoreksia, syömishäiriöt ja täysin epäterveet vartalo-ihanteet ovat kohta päihteiden veroinen ongelma. Jos joku nuori nainen, tai nuori mieskin, ottaa tavoitteekseen jonkun nollaa lähenevän kehon rasvaprosentin, alkaa koko touhu saada pian hyvin tuhoisia piirteitä.

Innokkaimmat sortuvat steroideihin, hormoneihin ja kaikenlaiseen douppingiin saadakseen kehostaan kaiken irti, ja niihin luonnottomiin vartaloihanteisiin itsensä sopivaksi.

Etenkin fitnessiä harrastavien nuorten vanhempien on hyvä tiedostaa tämäkin vaara.

Tämäkö raittiutta? “Pakko saada sixpack”: hs.fi/terveys/a1407925534204

Kateellisten juttua. Tämä sairaus-leiman lyöminen vähän joka asiaan on nykyisin kovasti in. Ehkäpä joku keksii kohta sellaisen pillerinkin, jolla fitistäkin tulee vain kohtruullisen fit. Pohjimmiltaan fitness-kulttuuri on arvoyhteisö, joka pohjautuu terveellisiin elämäntapoihin.

Valitettavan usein kuitenkin törmään siihen, ettei ole väliä sillä mitä ihminen on vaikkapa suhtautumisessaan muihin ihmisiin, tärkeää on se miltä näyttää!

Samalla sitten tulevat mukaan ajatukset ihmisten paremmuusjärjetyksestä juuri noiden ulkoisten tunnusmerkkien mukaan luokiteltuina.

Joskus tunnen itseni jopa poikkeavaksi, kun en arvostele ihmisiä ulkonäön perusteella, enkä yritä itsekään edes hauista pullistella.

Jos luit artikkelin jonka linkitin, ymmärrät mistä on kyse. Eikä artikkelin fitness-kilpailija Nora Yrjölä ole ainoa fitnessistä sairastunut, vaan pahoihin ongelmiin on ajautunut myös pelkkiä harrastajia.

Lähtökohta liikuntaharrastuksessa on tietysti terve, mutta kun nykyaikana niin moni asia vedetään överiksi ja kilpailu on kovaa vaikka kyseessä olisi pelkkä hyvässä tarkoituksessa aloitettu harrastus.

Terveelliset elämäntavat voivat johtaa ortoreksiaan, lopulta muihinkin syömishäiriöihin. Kehon kuvasta tulee epänormaali, luonnottoman rasvattomasta ja ylitreenatusta vartalomallista voi tulla ihanne jota kohti pyritään hinnalla millä hyvänsä.
Lisäravinteet ja oheistuotteet tekevät kauppansa. Treeniboostereissa liikutaan jo lain harmaalla alueella.

Pari vuotta sitten nousi häly, kun Finnmax-yhtiön Super Fast Track -treeniboosterista löytyi amfetamiinin sukuista laitonta ainetta. Tuotetta ehti myyntiinkin, mutta se vedettiin sitten pois markkinoilta.

m.aamulehti.fi/kotimaa/suomessa- … -lista?v=1

Päihderiippuvaisissa on muuten yllättävän paljon voimailu- ja kuntosali-intoilijoita, jopa todellisia bodareita.
Överiksi vetämisen ja kohtuuttomuuden mentaliteetti ohjaa kaikkea elämässä tapahtuvaa.

PS. Kohtuullisen fit olisi tosiaan se hyvä olotila. Eikä siihen tarvita pillereitä. “Pyrimme kohtuuteen kaikissa toimissamme”, kuten Sanassa sanotaan. :slight_smile:

Fitness ja bodaaminen ovat sairasta touhua ihan tuolla kilpatasolla siis. Tuntuvat myös olevan superherkkiä arvostelun kanssa eivätkä kestä esimerkiksi ison D:n (ei danny) käsittelyä alkuunkaan. Se on jotenkin vähän surullistakin etenkin ne fitnessmimmit jotka laihduttaa kisoihin itsensä ihan tuollaiseen keskitysleiri kuntoon.

Mutta ei se nyt kuitenkaan tämmösen normaalin puntinkolistelijan harrastusta mihinkään leimaa. Sainkin muuten tänään taas uuden kipinän virittää vähän tuohon reenaamiseen uutta liekkiä. Huomattuani kuinka surkeaan kuntoon olen tässä kesällä romahtanut. :smiley:

Kuinka nyt sit tulikin sanottua ettei ole tullut mieleen mitään lihaksia pullistella missään vaiheessa… jäi sit asia sen verran itseä jurppimaan, että korjasin asian. Etten vaan kerkeis heittämään lusikkaani nurkkaan tuonkaltainen asia maaailmassa kokeilematta.

Niinpä sitten kolusin varastosta pojan sinne jättämistä painoista sopivan mötikän, veulasin sitä ja samalla toisella kädellä järjestelmäkameralla huitaisin ihan oikean pullisteluselfien!

No nyt!

Sekin on kokeiltu, ja punnus palautettu nurkkaansa, jossa minun puolestani saa nyt olla maailman tappiin asti.

Täten totistan että tosi on:

Näinpä juuri. Itse kierrän kesäaikaan golf-kenttiä. Talvella sitten vuorostaan kuntosalille. Golfin seniorikisoissa olen ihaillut erityisesti 65 täyttäneitä, jotka suorastaan huokuvat terveyttä ja hyvinvointia.

Minäpäs lähdenkin tästä salille rautaa kolisuttamaan kuten tapoihini kuuluu, 3-4 kertaa viikossa jos aika antaa myöden. Olen näköjään hullu tämänkin suhteen, mutta vitut siitä. Kolin kolin!

T. Promu

:sunglasses: Sulla ei sitten liene samanlaisia vaikeuksia kuin mulla? Suomessa T-paidassa vesistöjen lähellä liikkuessa kun aina joku kalastusta valvova henkilö tivasi kalastuskorttia. Ilmiselvästi olin siis onkimasta tulossa kun siimat olivat jääneet hartioista roikkumaan. :smiley:

Päivän paras :laughing: :laughing:

No sulla on edes siimat, mua on joskus sanottu täysin kädettömäksi :slight_smile:

Palaan vielä tähän V-miehen juttuun.

Minusta alkoholi, tupakka ja vakavat ylipaino-ongelmat on paljon,paljon pahempi juttu kuin muutama ylilyönti kuntoilussa.

Muutamasta ylilyönnistä tuli mieleeni, että joss ain välissä länsirannikolla uutisoitiin niistä niin tiheään, että joku sanomalehti julkaisi jo yksinkertaisen sattumageneraattorin rakennusohjeen:

“kaadetaan Porilaiseen bodariin kaksi isoa tuoppia olutta…”

Syöpäkin on pahempi kuin anorexia nervosa, mutta se ei tarkoita sitä että anorexia nervosa olisi harmiton.

Fitness-buumiin liittyvät syömishäiriöt ja terveysongelmat ovat paljon laajempi ilmiö nykyisin, kuin vain “muutama ylilyönti”. Fitness-buumi näkyy mm. syömishäiriöklinikalla.
mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik … la/3519642

Eikä suinkaan pidä luulla, että joku kuntosali- tai fitness-harrastus automaattisesti sulkisi pois päihdeongelmia. Päinvastoin, niillä on jopa hieman yhteistä kosketuspintaa: doping, steroidit, lisähormonit.
Hormonivalmisteilla ladattu ja sen lisäksi perinteisemmillä päihteillä nuppinsa sekoittanut muskeli-mauno on varsin pelottava ja vaarallinen ilmestys nakkikioskijonossa. :open_mouth:

Nuorten tyttöjen kohtalo tosin huolestuttaa enemmän. Sanotaan, että fitness on monille terveelliseksi naamioitua anoreksiaa. :frowning:

"Mielestäni lihaksikas ja rasvaton nykyideaali on epärealistinen 99 prosentille ihmisistä. Liikunnan markkinoiminen myönteisenä, kokonaisvaltaista terveyttä edistävänä etuoikeutena raskaan ulkonäkökeskeisen tuskailun sijaan voisi tehdä hurjasti hyvää. Monet ihmiset pelkäävät aloittamista, koska salit nähdään kaikenlaisten rasvattomien Hulkkien temmellyskenttänä. Tarvittaisiin vähemmän kylmää narsismia ja enemmän hyväksyvää yhteisöllisyyttä”

  • Juhani Pitkänen, Syömishäiriöklinikka.

Eipä ole näkynyt anorektikoita golf-kentällä tai kuntosalissa. Pitää olla aika pihalla, jos sotkee terveet elintavat anorektikkojen problematiikkaan. Näitä sairaan laihoja nuorten idoleja esiintyy lähinnä muotilehdissä. Juoksija-lehden kansikuvat edustavat aivan toisenlaista maailmaa. Toisaalta mikäpä minä olen keneltäkään pihalla olemista kieltämään.

Itselläni on tavoitteena laihtua viitisen kiloa tälle kesäkaudelle. Sen jälkeen kehonkoosatumusmittari näyttäisi aika kivoja numeroita. Varsin mukavasti etenee kilon kuukausivahtia. Ei sillä, että minun välttämättä tarvitsisi olla yhtään nykyistä hoikempi. Nivelten kannalta se viisikin kiloa on kuitenkin pitkän päälle ihan hyvä juttu.

Olen samaa mieltä. Kyllä nuo mainitsemani ongelmat on ihan eri luokkaa haitallisuudeltaa mutta jos V-mies haluaa demonisoida fitnessiä niin se on sitten hänen asiansa ja turha tästä on jankata enempää.

Eiköhän se ihan hyvä ole liikkua ja torjua liiallista lihomista. Ja liiallista laihtumista. Kohtuus vois tuossakin olla paikallaan.

Toinen juttu on sitten se, että tuossakin asiassa täytyy kilpailla, laittaa ihmiset paremmuusjärjestykseen.

Ne hartaimmat voimankäyttölajit sitten ovat semmoisia että enpä ole varma menettäisikö maailma mitään vaikka ne hiljalleen alkaisivat kannatustaan vähentämään.

Yksi lapsuudenkavereistani oli jo nuorempana kovin innostunut etsimään sitä paremmuusjärjestystä ja otti mielellään matsin kenen kahansa vastaantulijan kanssa. Useimmiten kylölä sanoi että se vastaantulija ärsytti häntä, jotenkin tahallaan, katsoi pahasti tai mutisi jotain… tai sitten oli vaan niin jonkun sivarihomon tai muun sadankomitealaisen näköinen että pitihän sitä kouluttaa.

No, hyväkin harrastus on joskus jonkun mielestä liian raju, ja jostain opetusmielessä tapahtuneesta kolhimisesta tuli lopulta tuomiokin. Jäi sentään uhri henkiin, ja pystyi tunnistamaan tekijän.

Kaveri itse jälkeenpäin kehui olojaan muutaman kuukauden vankilakeikalta.
Heti alkuun olivat huomanneet että siinähän se vika oli, että voimaa on kuule vielä liian vähän. Ja nopeuttakin tarttis kehittää, tekniikkaa voisi parantaa … ehkä kestävyyttäkin. Olisivatko saaneet tiedon siitä ettei se baarin vieressä linja-autoa odottanut selkäänsä saanut sitten edes jäänyt pysyvästi pyörätuoliin, vai mista olivat johtopäätöksiä vetäneet.

Kuntosalille olivat hänet ohjanneet.
Oli puntteja, venytysvehkeitä ja ennenkaikkea; nyrkkeilysäkkiä ja painimattoa, ei ollut epäilystä etteikö ammattikurssi olisi tarkkaan suunniteltu!

Paremmilla eväillä siis pääsi tuokin kaveri kurssinsa jälkeen taas aloittamaan remuamisensa, ja kuulemani mukaan yhä jatkuu -kait ne silloin tällöin toistuvat kuntoutukset ja siviilielämäänkin seurannut saliharrastus kans auttavat. Samanikäinen kaveri minun kanssani, ja pakko on myöntää, ettei minusta näillä pehmeän luuserin harrastuksilla olisi edes nuorempana siihen vauhtiin ollut. nykyisyydestä puhumattakaan.

Se jos se itsetunto on pelkästään kiinni siitä hauiksen ympärysmitasta tai penkkituloksesta niin silloin mennään metsään oikein ryminällä. Onhan niitä semmosiakin tuolla isommissa kuntokeskuksissa ja sitte kylillä viikonloppusin mesoomassa, mutta se on sitten heiän päänsärkynsä. Vähän vammasta se olis iteltäkin jos ei salillakaan mitään muuta osais tehdä kun käydä mielessään arvostelemassa toisia ihmisiä. Jos sinne sen takia menee, niin parempi että jää kotiin.

Taas tuli eteen pari hommaa joita en vielä kuudenkymmenen vuoden taipaleellani ole tarvinnut.
Hauislihaksen ympärysmittaa en ole tutkinut (en sit kyl muidenkaan ulokkeiden kokoa muuten kuin silmämääräisesti :laughing: )

En ole vielä tarvinnut sitäkään tietoa miten painavia tavaroita pystyisin missäkin asennossa nostamaan. Kokeilemalla se aina on selvinnyt, jos joku vekotin on liian painava ollut, niin sitten joko hakemaan kaveria avuksi tai tekniikkaa mukaan. Tunkki on hyvä, ketjuvinssi on toinen. Rautakanki on paikassaan vallan erinomainen.

Ja lopetetusta hummaamisesta säästyneillä kolikoilla ostin just tänä kesänä iankakikkisen vanhan mutta toimivan traktorin. Paitsi lumitöihin, se kelpaa hyvin myös painavien tavaroiden siirtoon. Peränostimeen väkersin trukkipiikit. Ei tarvitse punnertaa eikä treenata hauksia…kun ei ne voimat sit kuitenkaan yleensä riitä kun tositarve tulee.

Mutta muuten, joo, edelleen olen sitä mieltä että ihan tavallinen vanhanaikainen elämäntyyli jossa liikutaan, tehdään käsillä töitä, rasitetaan lihaksia kohtuullisesti ja oleskellaan myös ulkoilmassa on ihan terveellistä.