Olen 33v elämäsä tuskaiseksi ajanut äijä. Olen peliriippuvainen ollut nuoresta pojasta asti. Kouluaikoina jo pelasin kaikki rahani ja varastin vanhemmiltani pelaamiseen. Pääsin jollain tavalla eroon pelaamisesta tai ainakin vähenemään oikein paljon. Mutta vuonna 2009 repsahdin taas pahan kerran ja löysin itteni nettikasinoilta. Jäin silloiselleni avovaimolle aika pian kiinni ja en kerennyt pelaamaan kuin 5000e ja sain pelaamisen loppumaan lähes kokonaan. Silloin tällöin heitin muutaman euron pelikoneisiin.
Mutta sitten tuli vuosi 2012 ja pelihelvetti alkoi taas. Vaihdoin työpaikkaa ja menin keikkahommiin. Työporukka oli aika juovaa sakkia ja kaikki ehtoot istuttiin baarissa ja jätkät hakkasi rahaa pelikoneisiin. Meni muutama viikko kun aloin itsekkin pelaamaan ja se vei välittömästi mukanaan. Ei mennyt montaa kuukautta kun aloin ottaa pikavippejä pelaamiseen ja istuin joka ilta baarissa ja pelasin itsekkin ja aloin juomaan todella paljon ja olinkin yhtäkkiä 25 000e velkaa joka suuntaan. Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ottaa lopputili ja palata vanhaan työpaikkaan ja koittaa saada laina pankista kuittaamaan pikavipit ja toivoa , että pelaaminen loppuu. No lainan sain ja takaajia tuli kusetettua, en kertonut todellista syytä mihin tarvitsin rahaa. Ei siten tullut luottomerkintöjä mihinkään ja kaikki lainanantajat oli saaneet omansa. Yritin kyllä monta kertaa puhua asiasta mut en uskaltanut ja hävetti niin vietävästi ja se ahdisti minua ja vei yöunet. Olin jo siinä pisteessä että mietin itsemurhaa aika paljon.
Meni puolivuotta ja retkahdin taas pelaamaan ja se oli menoa. Muutaman kuukauden päästä olin taas sen 25 000e velkaa joka suuntaan. Lainan ottaminen oli niin helppoa kun oli kerran ottanut lainoja ja avannut kulutusluottoja. Nyt oli pakko kertoa avopuolisolle että olen pelannut ja velkaa joka suuntaan. Yhdessä tuumin päätettiin ottaa lainaa ja maksaa velat pois taas. Ehtona oli että haen apua. En minä saanut haettua mutta avovaimo soitti terveyskeskukseen ja varasi ajan psykologille. Kävin juttelemassa asiasta muutamia kertoja ja lääkäri määräs lääkkeet minulle. Kyllä se puhuminen helpotti ja oli tunne että vois päästä pelaamisesta eroon. Mut ei siinä kauaa mennyt kun taas pelasin. Ehkä se puoli vuotta taas.
Nyt ei vaan mennyt ihan täysillä heti mukaan vaan pelailin vähemmän aluksi. Muutama kuukausi meni niin mutta kun olin hävinnyt kaikki 10 000e euroa mitkä olin voittanut niin en saanut enää loppumaan ja pakko oli koittaa voittaa rahat takaisin. Kaikki varmaan tietää miten siinä kävi. Olin taas sen 25 000 velkaa. Se olikin sitten viimeinen pisara avopuolisolleni ja se päätti että ottaa muksut ja muuttaa pois. Nyt tuli äiti myös tietoiseksi mun pelaamisesta ja tarjoutui auttamaan jos lupaan ja vannon että pelaaminen loppuu. Äiti siis haki lainan maksoi mun velat pois ja maksan hänelle takaisin joka kuukausi. Se tuntui kivalta ja eron myötä mun ja exän välit olivat paljon paremmat kuin vuosiin ja meillä oli hauskaa yhdessä.
Mutta kun oli tarpeeksi kauan ollut yksin iltoja kotona ja miettinyt kaikkea mitä olin tehnyt ja mitä olin menettänyt ja kuin paska mä olen, niin aloin juomaan ja pian taas pelaamaan. Oli joulukuu 2015 ja olin taas velkaa joka suuntaan sen 25 000e ja pennitön. Nyt minulla on jo 100 000e pelivelkaa. Silloin päätin että nyt se loppuu ja annan kaiken mennä ulosottoon niin en saa enää mistään lainaa. Muo alkoi ahdistamaan kaikki asiat ja mikään ei oikein enää kiinostanut mutta sinnittelin ja toivoin että asit vielä paranee joku päivä ja kaikki on ok. Sitten tuli maaliskuu ja ja exä alkoi välttelee mun seuraa ja ei soitellut enää niin paljon. Minulle selvisi että sillä on uusi mies kuvioissa. Mä en kestänyt sitä ja masennuin entisestään ja koitin itsemurhaa hirttämällä pari kertaa. Ekalla kerralla olin jo onnistua mut ihan tajunnan rajamailla sain nostettua itseni jalkojen varaa. Toisella kerralla ajattelin ottaa kodeiinia jotta pystyisin siihen, mutta otin liikaa enkä päässy sohvalta ylös. Muistan siitä yöstä vaan sen että pari kertaa havahtusin siihen että sydän alkoi lyömään taas ja aamulla kun heräsin olin kuin uitettu koira. Se peläytti minut niin paljon että jätin itsemurha yritykset sikseen. Juominen kyllä jatkui ja olin kaikki illat yksin kotona. Aloin välttelee sukulaisia ja kavereita. Lapset alkoi ahdistamaan ja lopulta aloin välttelemään niidenkin seuraa. Kesäkuussa sanoin velvollisuuteni irti kaikista lapsiin liittyvissä asioissa. Haudoin itsemurhaa koko ajan ja mietin miten sen teen. Katselin kaikki rekan keulat ja mietein junan eteen hyppäämistä ja kaiken laisia hirttäytymiskeinoja. Lopulta otin töistä lopputilin ja päätin että nyt mä lähden. Päädyin lääkkeisiin ja vedin roiman yliannostuksen. Mutta siinä vaikutusta odotellessa mietin että äiteen 60v juhlat on kk päästä et en voi tehdä sitä vielä ja hakeuduin päivystykseen hakemaan apua. Minulle lyötiinkin heti vastaaineet suoneen ja ambulanssilla kiireen vilkkaan tyksiin. Siellä olin sitten tiputuksessa reilun vuorokauden. Yöllä yksi hoitaja tuli puhumaan minulle että ei minun kannata itseäni tappaa ja haluanko tavata aamulla psykiatrin. Aamulla pyysin sitten psykiatria tulemaan juttusille ja hän ottikin minut osastolle heti ja alettiin tutkimaan minun asioitani. Minulla todettiinkin vaikea-asteinen masennus ja paha peliriippuvuus. Nyt käynkin sitten terapiassa ja asiat ovat aika hyvin hoidossa ja tämä on tullut julki koko suvulle niin on aika paljon helpompaa. Ei tarvii kenellekkään selitellä ja valehdella enään. Minua vaan pelottaa tää pelaaminen ihan älyttömästi. Nettikasinoita en ole pelannut joulukuun jälkeen ja olen lyönnyt ikuiset pelikiellot niihin. Kolikko pelejä on tullut pelattua hieman, todella vähän siis nyt tämän episodin jälkeen mutta sekin on liikaa. Terapeuttini käski liittymään tälläiseen ryhmään että voisin jakaa ajatuksia muiden kanssa ketkä painii samojen ongelmien kanssa. Luin tossa hiukan muidenkin juttuja ja päätin itsekkin kirjoittaa oman tarinani tänne ja toivon että saisin hyviä neuvoja ja tukea tähän ongelmaan.
Tervetuloa joukkoon ja kiitos kun jaoit oman tarinasi. Kovan koulun sinäkin olet käynyt, mutta hienoa että olet saanut apua! En oikein osaa näin äkkiseltään mitään sen erikoisempaa neuvoa antaa kuin että päivä kerrallaan eteenpäin ja tänne kannattaa kirjoitella aina kun ajatuksia tulee mieleen. Olen saanut täältä itse ainakin ison tuen, mutta en ole tosin ollut niin rohkea että kaikki tietäisi tilanteestani, vaan olen käsitellyt asiaa pääasiassa itsekseni. Jos tulee jotain kysymyksiä mieleen niin kysy ihmeessä, täällä on paljon kaikenlaisia kokemuksia peliriippuvuudesta ja sen päihittämisestä.
Tervetuloa minunkin puolesta!
Terapeuttisi oli oikeassa, täältä voi saada tukea taisteluun.
Surullinen sinunkin tarina. On kyllä kauheata minkälaisiin tekoihin pelipiru meidät ajaa. Mutta hyvä juttu että olet saanut apua ja teet nyt töitä paranemisen eteen.
Voimia ja jaksamista sinulle tällä tiellä. Vaikka matka on välillä raskas, pelamattomuus kannattaa ja antaa elämälle uuden mahdollisuuden.
Tervetuloa! Paras apu, ja itselleni oman pään lisäksi lähes ainoa apu, on ollut tänne kirjoitteleminen ja toisten tarinoiden lukeminen ja niiden pohjalta oman tilanteen miettiminen. Tänne kirjoittelemisen alkuvaiheessa oli ehkä ne rankimmat hetken, kun luki ja mietti paljon. Ahdisti ne kaikki piilotetut tunteet ja oman pelimenneisyyden miettiminen, mutta aikaa myöten helpottaa, vaikka pelihimojen kanssa saakin välillä taistella.
Tervetuloa minunkin puolestani. Lueskelin tarinasi ja paljon samankaltaisuuksia siinä on omani kanssa. Samanlaisia ajatuksia. Yksinäisyys, alkoholi, ahdistus. Varsinkin illat ovat pahimmat jos yksinään joutuu niitä viettämään.
Aktiivinen liikunnan harrastaminen on tuonut elämään paljon sisältöä ja se pitää myös pään suhteellisen kunnossa. Muistan senkin ajan, jolloin ei mikään muu kiinnostanut kun pelaaminen illat ja yöt. Harrastukset jäivät ja kavereidenkin tapaaminen oli satunnaista.
Olet oikealla tiellä, tällä foorumilla on paljon kohtalontovereita.
Päivä kerrallaan, se riittää että tänään ei ole pelipäivä. Hävittyjä rahoja ei voi saada takaisin pelaamalla.
Moikka taas.
Ensin alkuun kiitos kaikille tsempeistä ja vastauksista.
Tänään olin terapiassa taas ja saatiin vatvottua asioita mm. tätä mun pelaamista. Huomasin kans muiden tarinoita lukiessa, että paljon on ollu samallaisia ajatuksia ja tuskaa monella. Todellakin tää pelipiru on kauhea ja vie ihmisen todella vaikeisiin ja pahoihin tilanteisiin. Mulla ollut todella vaikeeta näillä pelikausilla ja tää kuluva vuosi tuohon elokuuhun saakka. Mä valvoin yöt öitä ja kirjoittelin hyvästejä puhelimen muistiin valmiiksi. Ne oli kauheita aikoja kun ei saanut nukuttua ja itki yöt vaan ja tämä vuosi meni ennen tätä mun episodia todella vähillä unilla. Mä vaan olin töiden jälkeen yksin kotona join kaljaa ja mietein itsaria koko ajan. Kaverit ja sukulaiset yritti soitella, mutta en vastannut ikinä. Sit tuli vainoharhaisuus ja kaikki äänet mitkä kuulu pihalta sai sydämmen tykyttämään ja juoksi ikkunaan katsomaan ettei vaan kukaan tullut. Jos tiesin jonkun tulevan niin lähdin pois kotoa tai olin ilman valoja jossain niin ettei kukaan nähnyt ikkunasta. Onneksi se on ohi ja asiat alkaa selviimään. Olen käynyt ulosotossa tekemässä selvityksen ja sopinut että maksan itse sinne jonkun summan kun menen töihin taas. Se oli todella ymmärtäväinen ja sanoi että meitä on todella paljon tullut viime aikoina lisää ulosmittaukseen. Se ulosottomies on veikkauksen entinen asiamies niin tiesi hyvin miten helpolla asiat karkaa käsistä. Työkkärissä ollaan oltu todella mukavia ja ymmärtäväisiä mun suhteen niin on helppo ollut sielläkin asioida. Tuntuu että joka paikassa kun on näiden asioiden takia joutunut käymään ja puimaan niin meitä ymmärretään todella hyvin ja apua on tarjolla kun vaan uskaltaa avata suunsa ja kertoa mikä oikea tilanne on. Mun ainakin ollut helppo asioida joka paikassa kun on vaan kertonut asiat niin kuin ne on, eikä vaan lähde keksimään mitään turhaa siihen. Ja se on oikeasti todella suuri helpotus kun olen asiasta puhunut kaikille kavereille ja sukulaisille. On tullut siinä samalla itselle tietoisuuteen etten ole ainut meidän suvussa kun on peliriippuvainen ja pelannut omaisuutensa. Lapset on minulle kans suuri voimavara ja olen ollut niiden kanssa mahdollisimman paljon niin en ole yksinään. Nytkin ne tulivat yllättäin pariksi päiväksi tähän ja on mukavaa kun ei tarviikkaan yksin märehtiä ja ei ole pelkoa että tulis pelihaluja kun ne keksii kyllä pientä ohjelmaa koko ajan
No ei ne yleisiä ole, välillä tänne eksyy ihmisiä joilla on tarve kiusata meitä. En tiedä mistä se kumpuaa, monesti kiusaajalla itsellään ongelmia joita ei osaa ratkoa…
Katsotaan jos moderaattorit poistaa tuon kun ehtivät…
Voi sen tähren sentään! Mutta täältä saat tukea ja neuvoja. Kova on ollut ryöpytys. Mutta puhuminen ja juomattomuus auttaa ainakin alkuun. En tiedä mitä tarkoitat pelaamisella eli todennäköisesti niitä koneita…mutta ei se korttikaan niin vaan humalassa kulje. Pappa tietää…10k velkaa taas täällä. Vaikka äskettäin kaikki ok. Niin se vaan menee ja pullon pohjia kurkottelen. Lätkin korttia tai en. Huonosti käy aina humalassa.
Tarkoitan pelaamisella kaikkea pelaamista rahalla. Olen käynyt helsingin casinolla ja monilla nettikasinoilla. Alkoholista olen päässy hyvin eroon. Ei se minulle niin kauhea ongelma ollutkaan vaikka join todella paljon. Join vain ihan muuten vaan kun olin yksin ja sillä sai välillä paremman olon hetkeksi. Nyt en ole juonut kohta pariin viikkoon edes saunakaljaa. Toki olen aloittanut dietin ja vältän turhia kaloreita mutta en mitenkään hampaat irvessä. Mä olin juuri enne tuota pelihelvetin aloitusta tiputtanut 35kg ja olin hyvässä kunnossa. Nyt on tullut kaikki takas. vielä olis 30kg pudotettavana
Täällä myös pelaamisen myötä tullut vähän liikaa kiloja ja niitä pitäisi todella saada pudotettua. Liikakilot todella tuntuu kertovan etenkin henkisestä huonosta olosta. Ei jaksa pitää itsestään huolta.
Aika pitkään tuo pelilinkki on näköjään täällä saanut ollakin, yleensä ne tosiaan poistetaan kyllä nopeasti - niin nopeasti etten ole varmaan kun kerran ehtinyt nähdä mitä tänne on linkitetty. Muutamia kiusaajia täällä tosiaan välillä on mikä on tietty harmi kun täällä tosissaan yritetään.
Taas on mennyt muutama päivä ja ei ole ollut pelaaminen juurikaan mielessä. Tarjouksia puskee joka suullata sähköpostiin mut poistan vaan suoraan enkä edes avaa niitä. Roskapostissa oli varmaan 200 tarjousta kasinoilta ja pikavippi firmoilta. Nekin saisi lailla kieltää
Masennus on tuonut juu kiloja aika reippaasti, mutta nyt on ollut puhdetta niin paljon että ei ole kerennyt syödä koko aikaa jaa maata vaan sohvalla. Tarttis vielä aloittaa työt niin saisi säännölliset ruokailuajat ja painon pudottaminen olisi helpompaa. nyt toki on jo ihan mukavasti lähtenyt putuamaan. Siihen kun kuluttaa energiansa niin on toi pelaaminenkin pois mielestä. Vielä kun kekseisi jonkun mukavan harrastuksen että saisi oikeen liikuntaa niin olis hyvä. Lenkkeily taitaa olla se hyvä mulle. Lähtee kävelemään pariksi kolmeksi tunniksi niin se on kaikki pois koneeen ja kiusauksien ääreltä.
No niinpä, olisi melkoinen win-win keksiä energiaa ja aikaa kuluttava harrastus, niin karisisi kilot ja pysyisi varmemmin pois pelien äärestä. Johonkin rakennusprojektiinko tässä pitää ilmoittautua vaikka sellaiseksi juoksutytöksi…? Olen joskus tehnyt siivoojan hommia ja sillon olin kyllä hyvässä kunnossa painoa ajatellen. Koko päivän rehki ja hyvä kun ehti edes syödä. Kilot pysyi poissa!
Välillä myös järkytyn kun tarkistan sähköpostin roskapostikansion, koska niitä lainaviestejä ja ilmaiskierros-tarjouksia tulee ihan mielettömät määrät! Olen onneksi käyttänyt casinoilla sellaista “turhaa” sähköpostiosoitetta, johon ei tällä hetkellä enää oikein muilta tule postia ja olenkin miettinyt että suljen koko tilin niin tulisi minimoitua nekin ärsykkeet. Kyllä niitä mainoksia toiseenkin meiliin välillä löytää, mutta huomattavasti vähemmän.
