Manifesto absurdom aeturnum

Heti kärkeen kerron sen verran, että olen pyörinyt tällä palstalla alkuvuodesta lähtien, oman ketjuni aloitin joskus huhtikuussa. Olen lopettanut ja aloittanut ja lopettanut ja aloittanut alkoholinkäytön, tällä hetkellä olen siinä pisteessä että en tiedä, haluaisinko lopettaakaan, mutta en toisaalta halua jatkaakaan samaa rataa. Tuttu ongelma siis varmaankin monille. Disclaimerina vielä, että en ole selvinpäin tätä kirjoittaessani, joskaan en nyt järin humalassakaan oman toleranssini mukaan. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä tekstin sisällön ja muotokielen perusteella perusteella siitä, kuinka tolkullista ja tolkutonta settiä tää nyt sitten on.

Syy, miksi avasin uuden aiheen on seuraava: olen kyllästynyt seuraamaan etusivulla ketjuja joissa kaksi, kolme tai välillä jopa neljä nimimerkkiä väittelevät sinänsä tärkeistä aiheista eksyen kuitenkin sivupoluille, joista seuraa vain ns. ad hominem -tason argumentaatiota tai ns. olkinukke -tason argumentteja. Menee sivistyssanojen puolelle, mutta suonette anteeksi. Näiden kautta käy niin, että alkuperäinen ketjun aihe unohtuu, kun keskustelu kääntyy nokitteluun, kuittailuun, riitelyyn ja marttyrointiin erinäisten keskustelijoiden osalta.

Miksi siis puutun tähän, täällähän on sana vapaa ja ei tarvitse lukea jos ei kiinnosta jne? No, ihan vaan sen takia että itseäni motivoisi enemmän kirjoittaa tänne, mikäli puolet ketjuista (mutu-yleistys) ei olisi täynnä tätä eipäs-juupas -väittelyä. En tiedä, motivoisiko se itseäni pysymään juomatta päivästä toiseen, mutta ei siitä ainakaan haittaa olisi. En usko olevani yksin tämän ajatukseni kanssa, mutta korostan että en edelleenkään halua syyllistää ketään/keitään vaan toivoisin ihan vaan vähän eritasoista keskustelua. Sitä, että jokaisessa säikeessä ei tuotaisi sitä omaa näkemystä väen väkisin esille, vaan pyrittäisiin aitoon keskusteluun, jossa parhaassa tapauksessa saatettaisiin löytää jopa uusia näkökulmia asioihin. Tokihan tämä tarkoittaa myös sitä, että asioita saa (ja pitääkin) kyseenalaistaa, mutta rakentavassa hengessä.

Jälkikirjoituksena sanottakoon, että täällä on myös tosi paljon todella hyviä ketjuja, joista ainakin allekirjoittanut on saanut paljon ajateltavaa, vaikka en niihin niin kauheasti olisi osallistunutkaan. Toivottavasti ei mennyt herne nenään kenellekään. Kiitos ja anteeksi, toivottavasti huominen olisi raitis päivä.

pps. en siis edelleenkään tarkoita sitä, etteikö eriäviä mielipiteitä saisi ilmaista :wink:
t. Grip

Morjens! Mitähän tähän uskaltaisi kuittailla, jotta ei menisi aiheen vierestä… Ei vaan, olisi kyllä aloittajaa kunnioittavaa pysytellä valitussa aiheessa. Jos aloittaja haluaisi pohtia asiaansa monelta kantilta, muiden ajatuksia kuunnellen ( tai siis lukien), uusia oivalluksia tehden. Vähän voi mun mielestä kyllä provosoida ajattelemaan uudelta kantilta, vaikka itse ei välttämättä olisi esittämiensä asioiden takanakaan. Mutta tosi on, että muutama ikuisuusaihe täällä kyllä on, ja niiden paremmuudestä jaksetaan kinata.
Itseäni kiinnostaa ihmisten pohdinnat omasta juomisestaan ja raitistumisestaan- tai sen yrityksestä. Kaikenlainen fanaattisuus on mielestäni vastenmielistä, samoin ylimielisyys ja syytteleminen.
Monen ihmisen kohtaloa olen ajatellut, monet nimimerkit ovat jääneet pois plinkistä, olisi mielenkiintoista tietää, miksi. Tuliko mitta täyteen tätä kanavaa, vai veikö viina miehen/naisen?
Oma veneeni keikkuu, mutta pysyy pinnalla. Isotkin laineet välillä keikuttavat, mutta katson horisonttiin. Uskon tulevaisuuteen ja koetan olla murehtimatta menneitä.

Olet Grip ihan oikeassa, mutta oikeastaan tietyt kuohahdukset ja jopa ylilyönnit ovat sikäli ymmärrettäviä että nämä päihdeasiat ja varsinkin päihderiippuvuudesta toipuminen eivät ole ihan pikku asioita tai jostain triviaalista väittelyä, vaan ihan kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymyksiä.
Päihderiippuvuus kun on oireyhtymä joka kroonistuessaan tappaa tai vähintään pilaa ihmisen ja ehkä hänen läheistensäkin elämän, niin ymmärrettävää että asia on monille varsin vakava ja herättää voimakkaita tunteita.

Näissä asioissa on kyse usein paljon syvemmistä jutuista kuin jostain triviaalista oikeassa- tai väärässä olemisesta.

Mutta toden totta: olkinuket ja marttyyrointi ovat minustakin ehkä kaikkein ärsyttävimpiä ilmentymiä missä tahansa keskustelussa, sekä netissä että IRL.
Ei ole mitään kiukuttavampaa, kuin että vastakeskustelijan suuhun pannaan sanoja joita tämä ei ole edes sanonut, ja sitten repostellaan niitä toisen keksittyjä sanomisia. :smiley:

Sivurönsyily ja sivuraiteilu ketjuissa on toisinaan ihan antoisaakin keskustelua tuottava asia, tai huonoimmillaankin ymmärrettävä asia, eikä sitä oikein aina voi välttääkään. Jos pysyttäisiin vain tiukasti aloittajan ekan viestin sisältämissä asioissa, voisi ketjut jäädä aika lyhyiksi.

Mutta kuten ylläpitokin luonnehtii foorumin tarkoitusta ja sisältöä: mielipide-erot ovat sallittuja ja keskustelussa saattaa lennellä kipakoitakin kommentteja, mutta henkilökohtaisuuksiin menemistä on kuitenkin vältettävä.

No näihä se o joo! Jotenka siis toiveikaikasta tipatonta torstaita itse kulleksin säädylle ja vähän niille säädyttömillekin. :sunglasses:

Niin totta.
Asiasta viis mutta vastustaja lyödään.

Yksi sanoo; " epäilen onko pullo sittenkään joka puun takana, viinattomia puita voi olla jossain?"
Toinen; " Vai taas alat rääpimään, kommunisti ja roikale sinä!"
Yksi : " mutta kun en ole varma, enkä minä roikale ole jos kommunistikaan"
Toinen: Rökäle ja irvistäjä, toisen nauraja, mene pois!
Kolmas: Molemmille turpiin
neljäs: ei kun ykköselle, se aloitti!
toinen: olen sen sata kertaa sanonut ettei sillä ole varmasti kunnon alushousujakaan, se haisee ja aina se minua pilkkaa!
ykkonen: Mikä se sinä olet, kohno ja luulen etä blondi!
toinen, no! joko kaikki kuulitte, se vaan haukkuu, ei ole oikea alkoholisti, akentti tai manasselainen, se yllyttää juomaan!

asiasta sanalla saattaen opettamiseen ja toisen toopeksi todistamiseen.
Ei tiedä kukaan mitä asiaa piti avata ja tutkia.

Lisäksi voi aina rekata kätevästi kakkosnikin, jos jotain ei tohdi sanoa vakituisella nimimerkillään. :smiley:

Tätä en kiellä. Ja voimakkaat tunteet on jees, tulee se jutun juuri kultakin tarinoitsijalta esille juuri sellaisena kuin se alunperin on hänen mielessään ollut - liikaa on sellaista “mutta jos mietitään perspektiivistä x, voidaan päästä lopputulokseen y” -retoriikkaa, jolla ei ikävä kyllä päästä yhtään mihinkään, ainakkaan tällä foorumilla omien havaintojeni mukaan.

Meinasin taas sanoa vaikka mitä, mutta enpä sanokaan, koska lauseesi pysäytti. Mutta oikeasti, ihan oikeasti, jos puhutaan oikeassa olemisesta (vähän irrallaan kontekstista toki) ja väitetään, että on olemassa syvempiä juttuja kuin ne, niin mitä ne syvemmät jutut sitten ovat mielestäsi? Villi veikkaus: päihderiippuvuus ja sen eri ulottuvuudet. Ja niistähän tässä toki keskustellaan.

[/quote]
amen to that.

ps. bbcodesta loppui koodi kesken, joten en saanut kaikkia lainauksiasi oikein, mutta eiköhän viesti välity silti.

Niin se juuri on. Jos ja jos ja jos ja jos tekisi niin ja noin voisi olla ehkä sitten olisi jotenkin. No nyt tuli melkein kanttoonamainen lausekukkanen. :smiley:

No niin, siinähän tuo tuli samaan hengenvetoon sekä kysymys että vastaus siihen.

Keskustelu ja jopa debatti voidaan nähdä muultakin kannalta kuin iänikuiselta “oikeassa- ja väärässä olemisen” kannalta. Debatissa kaikki osapuolet voivat oppia jotain.

Itse asiassa hieman vituttaa jopa sellaiset loppuunkulahtaneet termit kuin “oikeassa ja väärässä oleminen” ja etenkin “viimeinen sana”, sillä kun kyseessä on näinkin vilkas foorumi jolle uusiakin kirjottajia tulee jatkuvasti, niin se foorumin viimeinen sana ei näytä ihan pian olevan näköpiirissä. Ja hyvä niin.

Liekö meidän aikanamme edes tulemme näkemään mikä on viimeinen sana tällä foorumilla, ja kuka sen sanoo. :smiley:

Kts. edellinen kohta “viimeisestä sanasta”. Ja jos katsoo Me Lopettajat -foorumin etusivua, niin sillä taitaa olla 50 viestiketjua jos oikein pikaisesti laskin.
Minun viestini on viimeisenä tällä hetkellä kolmessa (3) ketjussa, ja tämän päivän mittaan ei varmaan enää niissäkään.
Kyllä siihen viimeisen sanan sanomiseen siis pääsevät osalliseksi vuorollaan ihan kaikki foorumilaiset. :bulb:

Siksi pitää välittää, että ihmisten tukikeinojan ja raitistumistapojen dissaaminen ja irviminen on alhaista, moraalitonta, pahansuopaa ja pahimmillaan jopa vaarallista; varsinkin kun kyseessä on niin vaarallinen oireyhtymä kuin päihderiipuvuus.
Tästä asiasta en tule tinkimään enkä antamaan olla niin kauan kuin minussa henki pihisee, vaan tulen puolustamaan jokaisen oikeutta omalla tavallaan toipumiseen, vaikka saisin miten paljon kuraa niskaan.
Se vaikenee joka pelkää! Aamen. :sunglasses:

By the way, mitä sulle kuuluu Grip muuten? Raittiutta vai vähemmän raittiutta? How is life today?

Ns. Viimeinen sana on, ainakin mulle, metafora sille että väittelee väittelemisen takia, ei väittelyssä käsiteltävän asian kannan a tai b todenperäisyyden todistamisen vuoksi. Tätä vaikutat tekevän tiettyjen nimimerkkien kanssa erittäin paljon. Suotakoon se sinulle (ja heille), ei ole pakko lukea jne jne. mutta ei se keskustelua tällä foorumilla varsinaisesti ihan hirveästi edistä.

Raittiuteen on vielä matkaa mun kohdallani, eilenkin tuli juotua “flunssalääkkeeksi” ihan tarpeeksi, ei kuitenkaan liikaa tällä kertaa. NA:n jonkun ryhmän ajattelin käydä tsekkaamassa tällä viikolla, mulla kun on tuota historiaa muidenkin päihteiden kanssa…

Right. Olisikohan tuossa sopiva viimeinen sana tälle keskustelulle? :slight_smile:
Pikaista paranemista flunssasta.

Meillä alkoholisteilla tuntuu olevan sellainen yhdistävä syndrooma. Maailman tulisi olla rakennettu meidän tarpeisiimme. Pitäisi olla täydellisen ihania alkoholistiparantoloita, täydellisen ihania alkoholismilääkkeitä, täydellisiä AA-ihmisiä ja täydellistä nettikeskustelua. Olemmehan me alkoholistitkin ihan täydellisiä alkoholisteja. Toisaalta se raadollinen totuus, että juovasta mulkusta tulee ensin raitisteleva mulkku ja ehkä joskus raitis mulkku, ei aina tunnu niin rohkaisevalta. Helpointa on, kun vain tyytyy elämään mulkkuna mulkkujen seurassa mulkkumaista elämää. Siinä se on oikeastaan koko juju. Sen viinapullon kanssa se elämän mulkkumaisuus ei yhtään parane. Sumentunut tajunta saa vain senkin lillumisen näyttämään sumealta lilllumiselta.

Onneksi bi-seksuaalina ei tarvitse niitä mulkkuja välttämättä mihinkään. :bulb: