Kiinnostaa muiden juomat määrät. Mä ite juon esim:
1 litra viiniä + 2 pikkulonkeroa + 2 pikkukaljaa
2 litraa viiniä (ja päiväunet) jos vapaapäivä
Siis päivässä.
Hauskasti nousee toi määrä, kun mä alotin tän uran join 3 (KOLME) tuoppia päivässä enkä muuta.
Pyrin nykyään juomaan ainoastaan 3 isoa keskaria eli tuoppia vastaavan määrän ainoastaan perjantain saunailtoina. Eilen olin vesilinjalla. Silloin kun tulee useamman yön vieraita niin lipitellään reippaammin iltapäivällä / illalla, muttei känniin asti.
Upeeta että otat nyt katkon tosissaan! Kannattaa olla vähän aikaa tipattomalla linjalla ja sitten miettiä niitä vähentämistavoitteita.
Ymmärsin että toisessa ketjussa kysyit minun kulissejani: Minä, vaimo ja koira. Meillä molemmilla juoksee eläke. Velaton omistusasunto ja velallinen auto.
Paljon tsemppiä!!!
t. Juhani
Moi anniewilkes. Aika hurjat on sun määrät, niin oli mullakin. Valkkaripullo viitenä päivässä viikossa. Kantsii varmaan tosissaan vähentää. Ei ole ihan helppoa, taistella sai. Mutta kannattaa. Pikkuhiljaa.
Määrät tänä vuonna: 12-18 pientä keskaria tai 0.5-0.7 litraa vodkaa päivässä. Korkeintaan muutama yksittäinen selvä päivä kuukaudessa. Annosmäärät ovat heittoarviona tuplaantuneet viime vuodesta.
Olen nyt toista kuukautta yrittänyt saada edes jollain tavalla raittiuden syrjästä kiinni. Vaikka eteneminen on ollut lähinnä surkuhupaisaa kompurointia, selviä päiviä on silti kertynyt plakkaariin jo enemmän, kuin koko alkuvuonna yhteensä. Sanotaanpa siis vaikka, että juominen on vähentynyt 80%. Hitonmoista nilkuttelua koko touhu on kyllä ollut. Minua suorastaan pelottaa, kuinka vaikeaa tämä on.
Hmm. Nyt minulle tuli äkkiä selittämätön hinku katsoa “Piina” uudestaan.
Niin, itse koen että ei niin hauskasti mutta huomaamatta juontimäärät ja -kerrat ajan saatossa lisineet, nyt siihen heräsin ja hitokseen vaikeetahan tää vähenteleminen on kun on itsensä johonkin totuttanut.
Itsellä on useampi nollapäivä viikossa, mutta sitten kun lähtee niin esim eilen neljä 5,5% sidukkaa ja pari pikkulonkeroa päälle, suht normisetti silloin kun otan, yksin, porukassa se pysyy paremmin hallinnassa. Välillä yksinkin paljon vähemmänkin, mutta niin humalahakuista on mun ottaminen, että yks siideri ei tee kuin halun ottaa lisää. Kun rehellisesti katsoin juomistani, niin totesin että eihän tän näin pitänyt tai pitäisi mennä ja alkoi ne vähemmätkin määrät ottaa päähän. Ei ilmeisesti riittävästi kun nollatoleranssi ei omalla kohdalla ole vielä onnistunut ja nytpä tavoitteena taistella määriä alas, päiviä kun ottaa alas.
Lisään vielä omaan kommenttiini, etten minäkään mikään mallioppilas ole vaan kyllä mullakin, onneksi nykyään harvoin, vieraiden kanssa mopo karkaa käsistä ja juon itseni känniin! Pääsääntöisesti jos pysyttelen keskioluessa niin menee hyvin.
Olen määriä tarkemmin laskematta tehnyt kuitenkin huomattavan vähennyksen tämän kolmivuotisen plinkkihistoriani aikana!
t. Juhani
Mitvit et kai nyt vaan tarkota Stephen Kingin Piinaa??? Yks parhaimmista leffoista (toim.huom. mun nick)
Mulla on hirveen vaikeeta kun MÄ HALUAN JUODA, en tiedä onko muilla sama, mut mun alkoholismi on pelkkää halua…
Yksi oljenkorsi näin alkuun voisi olla Antabus! Älä anna periksi kun olet saanut hyvät lääkkeetkin alkumetreille!
t. Juhani
Minulla siis normimeno: ma, ti, ke ja to ilman viiniä. Joskus saatoin ratketa jo ennen perjantainakin…
Perjantaina alkoon ja tetra kainaloon, usein lisäksi vielä valkkaripullo ”varalle”. Ettei vaan lopu kesken… pe, la ja su sitten niiden kanssa seurustelua.
Ja annosmäärien kasvusta. Huomasin, että viiniä alkoi tehdä mieli viikolla enemmän. Perjantai kiilui silmissä. Tetran lisäksi teki mieli ostaa se varapullo. Kun olin 25-30 -vuotias puoli pulloa viiniä riitti humaltumiseen. Kulutus alkoi kasvaa noin 8 vuotta sitten ja noihin määriin päästiin… onneksi nuoruudessa en juonut rankasti. Sieltä on siis kokemuksia, että ilman viiniäkin voi elää…
Mulle tais olla helpompaa iskeä Alkon luukku kiinni ainakin toistaiseksi, ei siis loppuiäksi, mutta kun noin pitkään on juonut reippaasti, niin kyllä erilaistakin elämää voi kokeilla. Juomaan vielä nimittäin halutessaan ehtii! 