…mun mielen ja mun elämän. Ja paskat. Kaksi viikkoo juonut, olo karmee. No itseasiassa viis kaljaa hain, et sain loivennettua. Tiskasin, imuroin, vaihdoin kissanhiekat, vein roskat ja pesin pyykkiä. Mut mä tiedän että näiden jälkeen loppuilta ja ensi yö on aika karmivat. Huomenna iltavuoroon töihin. Pakko mennä, jo se helpottaa kun on tekemistä ja pääsee kotoo pois. Mikäli en saa sydänkohtausta.
En jaksa koko elämäntarinaa kirjottaa, mut tää ei oo mulla eka tämmönen sessio. Mut voisko olla viimenen? Oon ollu katkolla, terapiassa, syöny antabusta. Miten parissa viikossa saa tuhottua kaiken mitä on pari vuotta kasannut kokoon? Miten pohjalla pitää käydä. Oon pari päivää lukenut näitä plinkkejä. Oon onnellinen niiden puolesta jotka on onnistunut ja mun myötätunto on niiden puolella jotka on mun kanssa tässä tilanteessa.
Mä en edes ymmärrä miten mun rahat riittää tähän. Siis ei ne riitäkään. Siitä se helvetti taas alkaakin ku tää juominen pitää lopettaa ja miettiä tota talouspuolta. Pelottaa…
Mä voin heposti olla pitkiäkin aikoja juomatta, ja nyt osasin olla pitkään “kohtuukäyttäjä.” Sit lähti. Mä en V…ttu tajuu itteeni. Nää kalja-siideri-lonkeromäärätkin on ihan kauheita. Oon niin turvoksissa. Kirkkaita en niinkään juo, mut viiniäkin menee ku sattuu olemaan jossain niin että Alko on lähellä. En käy baarissa. Istun jumalauta yksin kotona ja juon. Oon koneella ja katon telkkaa. Siis ei helvetti. Vois kai niitä tehdä vissylasinkin kanssa. Mut selvinpäin joutuu miettimään kaikkia ikäviä asioita…pikku hieneessä ne unohtuu. Sit ku mulla on pitkä parisuhde takana jolloin juotiin vain sillon ku mies halusi, niin nyt mä oon niinkun vapaa tekemään mitä haluan. Mut en mä oikeesti halua tämmöstä elämää.
Joo, tää on nyt aika sekava sepustus, teki vaan mieli kirjottaa, ja helpottaa ku tietää et ei oo ainut. Vaikkakin täällä yksin istuessa tuntuukin välillä et kukaan ei oo varmaan näin idiootti.
Ehkä se on vaan painuttava sinne A-klinikalle ja haettava taas ne antabukset. Niiden kanssa ku ei oo vaihtoehtoo, ainakaan mulla. Mä oon niin neuroottinen niiden kanssa.
Nyt pitää laittaa pyykit kuivumaan ku vielä jaksaa… 
Moikka Tuile
Se A-klinikka on aluksi hyvä kontakti päästä alkuun, sitten löytyy AA:ta, sitten löytyy katkaisulaitoksia ja jos on rahaa niin löytyy Minnesotaa jne. Aluksi kumminkin A-klinikka on hyvä 
T.T
Juu, mä oon siihen A-klinikkaan ollut tyytyväinen. Se AA ei vaan jostain syystä vaikuta mun jutulta. Toivoisin silti et se ois mun elämäni viimen keikka siihen firmaan…
Pikkuhiljaa se alkaa tääkin päivä olla pulkassa. Hiki valuu ja ottaa päähän. Mun hyvä ystävä soitti. Juteltiin tunti puhelimessa ja mun teki mieli koko ajan kertoo sille tää tilanne. En uskaltanu, varsinkin ku se on niin onnellinen ja en halunnu masentaa sitä. Sekin on se mun ongelma et en halua et mun läheiset joutuu murehtimaaan tätä mun tilaa, niin siksi en kehtaa kertoo. Helpompi vuodattaa tänne. On tosi surullinen olo. Olis jo huominen Piiiiitkä yö edessä 
Moikka
Juu, Ne on aluksi hikisiä ja unettomia. Toivottavasti olet lomalla kun ne unettomat yöt alkaa rassaan. Toki se unikin sieltä ajankanssa rupee tuleen. Yks sankari sanoi et uni tulee mut näkee kokoajan painajaisia ja heräilee niihin. Mutta uskon että kyllä ne viikossa tasaantuu. Tsemejä
T.T
Kiitti kannustuksesta. Yö oli todella pitkä ja painajaismainen. En oo lomalla, onneksi, koska se ois mun tuho tässä tilanteessa. Just töistä tulin ja olikin oikein mukavaa vaihtelua. Kyllähän tässä vielä unettomia öitä on edessä kun miettii et miten taas noi raha-asiat saa kuntoon. Mulla kun menee aina omat ja varastetut 
Mut aamulla taas töihin. Sekin on vähän niinkun paskaa työtä paskalla palkalla, mut porukka tosi mukavaa ja mun psyyke vaatii työtä. Vaikka ei ois alkoholiongelmaa, en pitkään kestäs ilman töitä.
Tää päivä selvänä, ja tästä hyvin pienin mutta vakain askelin eteenpäin 
Tuskaisen hikinen, kiireinen ja uuvuttava työpäivä takana. Reippaasti fillaroin kauppaan, vaikka ei ois tarvinnut. Suussa kihelmöi kylmän oluen maku. Ihanaa…
En ostanut, ostin kaalilaattikkoaineet ja jälkkäriksi lettuja. Ei siellä kaupassa edes tehnyt enään kaljaa mieli, enkä jaksanut edes kävellä kaljahyllyille asti. Mieli hyvä 
Hiphei!
On hyvä muistaa, että kaikessa on kyse vain kemiallisesta reaktiosta aivoissa: jos olet dokannut, aivot haluaa lisää sitä tunnetta (kuten nikotiinia, huumetta jne. mihin nyt onkaan haksahtanut). Mikään ei tunnut miltää, jollei viinaa tule. Kun aivot tottuu, ettei sitä tule, alkaa taas luonnollinen mielihyvän tunne virrata pääkoppaan ja tajuntaan. Se siis vie aikaa enemmän kuin viikon-kaks, mutta ei niin tavattoman kauan. Sit yht’äkkii huomaa, et hauskaa VOI olla myös selvänä, tosin muiden vetäessä viinaa lähinnä piinaa - entisenä baarimestarina sen totesin.
Pari ekaa viikkoa on vaikeinta, kun lopettaa, oli sitten ylensyöjä, nikotinisti, alkoholisti tai mikä hyvänsä. Aivojen on saatava tottua uuteen asiaan, jonka jälkeen alkaa taas rullata. Mut mieli muistaa: jos otat, alkaa taas sama rumba ja ne vinksahtaa kuvittelemaa, että tietty mielihyvä saadaan aikaan vain sillä vanhalla tavalla…