Luovuttaminen - raittiuden edellytys!

[helisee]

sitä on pidettävä hetkenä, jolloin uhman ja mahtailun alitajuiset voimat todella lakkaavat vaikuttamasta. Kun antautuminen tapahtuu, alkoholisti on täysin avoin todellisuudelle, hän kykenee kuuntelemaan ja oppimaan ilman ristiriitaa ja taistelematta vastaan.

Antautumisen tapahduttua alkoholisti on vastaanottava elämään nähden, ei vastaanpaneva. Alkoholisti tuntee kuuluvuudentunnetta ja eheydentunnetta, josta tulee sisäisen rauhan ja tyyneyden lähde. Antautumisasenteen omaaminen vapauttaa yksilön juomisen pakkomielteestä. Toisin sanoen antautuminen tekona on tilanne, jossa yksilö ei enää taistele elämää vastaan, vaan hyväksyy sen.

Antautuminen on tunne-elämän tila, jossa yksilö kykenee pysyvästi hyväksymään todellisuuden. Todellisuudessa henkilö voi elää ja toimia vastuunsa tiedostavana ihmisenä ja tuntee itsensä vapaaksi tekemään tuosta todellisuudesta elinkelpoisemman itselleen ja muille. Kyseessä ei ole pakko eikä kohtalonusko. Aidosti alitajuisessa antautumisessa todellisuuden hyväksyminen merkitsee sitä, että yksilö voi toimia todellisuudessa ja vaikuttaa siihen toimillaan. Antautumisen tunnetila on myönteinen ja luova.
Antautumistekoa seuraa antautumistila, jotka yhdessä muodostavat antautumisreaktion.

Buddhalaisilla on sanonta, että kun oppilas on valmis, niin opettaja saapuu. Kun alkoholisti laittaa syrjään uhmansa ja mahtipontisuuteensa, hän voi kuulla, mitä hänelle puhutaan.

Ote Juha Kemppisen pitkästä kirjoituksesta.

[Anonymous]

Niin asiaa, Helisee. Kivaa illan jatkoa, vaiks niissä kusiluikkareissa