Lopetusyritys II

Kesäkausi ohi ja siitä jäi päällisin puolin hyvä muisto. Tällä sivustolla kun ollaan, niin tuo alkoholin juominen kaivelee mieltä ja sen tuomaa surua pitää purkaa. Juominen on niin hanurista, että haluan tehdä siitä irtioton, toivottavasti tällä kertaa lopullisen. Vuoden olin tuossa taannoin kokonaan juomatta ja elämässä oli kaikki aina hyvin. Nyt ei enää ole. Tilalle ovat tulleet ärtyneisyys, väsymys, erimielisyydet kotona, huonot unet ja itsetunto on valunut pohjalukemiin. On siis aika ryhdistäytyä :slight_smile: Tai on pakko, kun nykymeno ei miellytä. Toivottavasti voin tänne päivitellä edistymistäni raittiuden tiellä. Tänään on loivennettu, mutta tähän jääköön lopullisesti. Kyllä mie tämänkin hoidan… Ei kyllä tule olemaan helppoa, sen tiedän jo täysraittiuteen ryhtyessäni.

Noniin, nyt tuo sinun nikkisikin on sitten ihan oikia sinulle :slight_smile:. Kyllä perhe asiat tosiaan kärsii juopottelusta ja minullakin on siitä kokemusta. Perhe asiat/suhteet on kannaltani palannut “normaaliin” kun raitistuin, jopa paremmaksi kuin vuosiin ja samaa toivon sinulle ja perheellesi. Toivottavasti et tunne tulevaa raittiuttasi vain pakoksi vaan myös haluat sitä.

Seuraan mielenkiinnolla ketjuasi ja toivon parasta.

T. Prossa

Kiitos Prossa. Haluan raittiuden ihan oman hyvinvointini vuoksi. Tiedän, että siitä hyötyvät kaikki kanssaihmiset. Hyvä tästäkin tulee, kunhan muistaa olla ottamatta sitä ensimmäistä. Harkitsen tässä vielä jotain tukitoimiakin, varmuuden vuoksi. Yksi on tämäkin, kun täällä lueskelee…

Hyväksi tukitoimeksi on osoittautunut tavata raitistuneita alkoholisteja.

lomamuisto, tuo on totta. Olisipa kiva, jos olisi edes yksi raitistunut alkoholisti ystäväpiirissä, niin ei tarvitsisi aina “tapaamisiin” lähteä. Kokemusta tapaamistakin on ja koin ne erittäin suureksi avuksi itselleni. Koska aion tälle ongelmalle todella tehdä jotain, niin ajattelin selvittää paluun ryhmäänkin. Eihän tässä ole mitään hävittävää, kun lopetus tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta.

Tänään on vielä apea olo, mutta ilo tulee siitä, että aion pistää ongelman taas kuriin. Mikään ei auta minua enemmän, kuin korkin kiinni saaminen. Oikeastaan sen jälkeen kaikki solmut on avattavissa suhteellisen helposti. Luottamus omaan itseen palautuu, jonka myötä itsetuntokin nousee. Samoin lähipiirin luottamus palaa, ei toki viikossa, mutta aikanaan sekin.

Tänään käyn lenkilllä, ellei ryhmä selviä. Pitää kääntää uusi lehti elämässä, nyt taas monia kokemuksia rikkaampana.

Kyllä sinulla nyt näyttää olevan tekemisen meininki raitiin elämän saavuttamiseksi. Se on ihan oikein koska ei siinä mitään menetä kun elää raittiina, päinvastoin.

Itse elin pitkään mielikuvissa ja peloissa, että menetän jotain jos raitistun, no enhän minä silloin raitistunutkaan vaan retkahtelin tasaisen väliajoin. Nyt tiedän että en menetä kuin kurjuuden eläessäni raittiina, eihän elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista raittiinakaan, mutta kuitenkin niin paljon helpompaa, että enää en aio ottaa sitä ensimmäistäkään ryyppyä.

T. Prossa

Olet oikeassa Prossa. Ensimmäistä ei pidä ottaa ja elämä ilman alkoholia on helpompaa sekä tietysti laadukkaampaa. Itse en oikeastaan pelkää raittiutta, enneminkin sitä, että saanko siitä vielä kunnolla kiinni. Raittiina elämän ongelmat ovat paljon paremmin hallittavat. Lisäksi raittiin ihmisen psyyke kestää kolhuja paremmin.

Toivottavasti olen oppinut riittävästi, että voin olla raittiina taas ainakin vuoden, miksei koko loppuelämän ajan. Taitaa vaan olla viisasta ottaa päivä kerrallaan ja huolehtia siitä, että raittiudella on alkuun riittävät tukipilarit. Hyvä tietysti myös analysoida, miksi raittiudesta luovuin? Olen toki pitänyt treenitauon erilaisten kiputilojen vuoksi…se varmasti mahdollisti juomisen? Piti levätä ja rentoutua 2 vkoa… prkl.

Hei entinen juoppo!
Voit tapaamisissa ihan mieluusti vaihtaa puhelinnumerot sellaisen ihmisen kanssa, jonka puheet ja teot voisivat olla esimerkkinä itsellesi.
Katsoin googlesta, että tänään on 167 kokousta. Niistä jokin saattaa olla lähelläsi, tosin aamun ja päiväsaikaan pidettävät ovat jo ohi.

Yritän aluksi päästä vanhaan tuttuun paikkaan/ryhmään. Kysely on laitettu ja menenkin heti seuraavaan tapaamiseen, jos siellä on tilaa meikäläiselle. Ellei ole, niin sitten joku toinen ryhmä. Tämän viikon aikana pitää löytää joku ryhmä. Pääasia, että saan heti alkuun pitävän otteen raittiudesta. Millään muulla ei nyt ole väliä kuin sillä, että korkki pysyy kiinni.

Nyt on jo positiivisempi olo, päätös lopettamisesta tuo voimia ja iloa päivään.

Huippu aamu pitkään pitkään aikaan. Energiaa on kuin pienessä kylässä, joka jo aamulla töissä positiivisessa mielessä noteerattiin. Ilmeisesti oikeat valinnat vaikuttavat aivoissa heti, ihan kuin alkoholistillakin ensimmäinen ryyppy. Taisin päästä heti vanhalle raittiuteni ladulle :slight_smile: Upeaa oli herätä pirteänä ja ilman minkäänasteista krapulaa.
Hyvää päivää teille muillekin!

Tuo on niin totta mitä kirjoitat, itselläni ainakin kaikki alkaa mennä välittömästi päin helvettiä jos vaan korkin avaa. Raittiina kaikki normaalin arkielämän ongelmatkin ovat niin paljon helpommin käsiteltävissä, mieliala miljoona prosettia parempi, fyysisestä hyvästä olosta puhumattakaan. Tsemppiä hurjasti, tuetaan tällä toinen toistamme! :wink:

Päivä on edelleen hyvä, kuten viikonloppuna syntynyt päätös ottaa alkoholin juomisesta taas niskalenkki. Elämä ja onnellisuus on usein kiinni hyvistä valinnoista ja pitävistä päätöksistä.
Kiitos tsempistä Nti Kulaus ja sitä tsemppiä toivon tietenkin myös sinun tiellesi. Täällä me toisiamme tuemme, jos vaan siihen kykenemme :slight_smile:

Aamu on pimeä ja sateinen, silti raitis aamu on paras aamu!
Olen pohdiskellut syksyn kohonneeseen juomiseeni johtaneita syitä. Juomamäärät olivat kesän määriin nähden jo suuria ja häiritseviä. Juomiseen johtaneet syyt eivät ehkä sittenkään olleet suuria, mutta niin ne vaan pakottivat vanhan juomatavan esiin. Pitäisi olla 100 % kontrolli päällä koko ajan pitääkseen juomatason alempana ja sitä on liian raskasta pitää - ei pysty! Siksipä ei kannatakaan leikkiä, vaan olla ehdoton sen ensimmäisen ryypyn kanssa.

Tänään on kiva päivä töissä, energiaa on ja monia mukavia tapaamisia. Eikä tapaamisissa tarvitse miettiä, että näkyyköhän juomiseni jotenkin muille. Se näkyy ainoastaan iloisuutena, koska olen ylpeä päätöksestäni palata raittiuden tielle. Ensiviikolla loma auringossa. Lenkkeilen kevyesti(juoksuvaivojeni vuoksi vain kevyesti), otan aurinkoa, syön hyvin ja nautin perheen seurasta. Viina ei kuulu meidän kenenkään lomanviettotapoihin, joka tietysti sopii minulle.

Itseänikään ei sade haitannut yhtään tänään, kävin jopa aamulenkillä klo 6:00 pienessä tihkusateessa. Eilen oli illalla fiilikset vähän maassa ja alko läikähteli vähän mielessä, menin sitten pariksi tunniksi salille ja palasin kotiin vasta klo 21:00 jälkeen kun alkoa ei enää saanut kaupasta ostettua. Liikunnan eheyttävä vaikutus on ainakin itselleni todella iso apu, hyvän treenin jälkeen ei yleensä tee mieli mennä pilaamaan hyvää oloa dokaamisella. Itselleni yksin vietetty aika ja erityisesti viikonloput ovat vaikeinta aikaa. Asun siis yksin eikä kaikille viikonlopuille ole aina suunniteltuna “täyttä ohjelmaa”. Olen yrittänytkin keksiä viikonlopuille aina jotakin tekemistä, kyläreissuja jne. missä ryyppääminen ei ole vaihtoehto tekemisenä. Suojelen tällä itseäni ja saan pidettyä ajatukset muualla kuin dokaamisessa.

Kesän aikana huomasin, että suunnittelin liikaa juomista, enkä tietenkään jokakerran edes juonut. On henkisesti raskasta vältellä tilanteita, ettei sortuisi. Sellasta hampaat irvessä raittiutta. Aina parempi, jos saa aivot siihen asentoon, että ei vaan ota, olipa sitä viinaa tarjolla tai ei. Aikoinaan tuossa aivojen asennon muutoksessa ryhmät autoivat itseäni paljon. Sitten kun alkuun pääsin, niin ei sillä ryhmällä ollut enää suurtakaan roolia. Itsellä pitää olla joku ylläpito raittiudelle, minulla yllälpidoksi riitti pelkkä liikkuminen.

Syyskuussa minun jäi liikunta treenikipujen vuoksi tauolle, aloin pudottaa painoa(nälkää tuli), lepäilin(liikaa aikaa), keskityin kavereihin(tuli juomatilanteita), halusin vähän rentoutua muutenkin tosi raskaasta työ- ja opiskeluvuodesta. Yksi mahdollisti toisen jne. Lopulta aikaa ja intoa alkoi olle enemmän juomiselle, kuin muulle. Nytpä sitten lopetin laihduttamisen, nautin olostani, liikun kevyesti, en seurustele kavereiden kanssa liikaa suunnitellakseni tapaamisia. Olen varma, että saan juomiseni taas ruotuun, olenhan valmis tekemään asialle kaiken tarvittavan.

Tällaisia ajatuksia juomiseen liityen tänään… Hyvä ajoittain analysoida asioita “ääneen”, niin jää paremmin itselle mieleen.

Kyllä ne asiat hoituu, kun ottaa ns. härkää sarvista. Olen niin niin iloinen, että se tuttu vertaisryhmä vielä minut mukaansa kelpuutti. Mä olen onnekas, että mulla on taas mahdollisuus ottaa raittiudesta kiinni ja jatkaa sitä eteenpäin! Raitistuminen ja raittius vaatii paljon työtä ja ennen kaikkea rohkeutta laittaa itsensä likoon. Helppoa se ei ole kai koskaan, mutta aina vaivan arvoista :wink:

Onko jollain vielä joitain vinkkejä, joita juomisen suojaksi voisin ottaa?

Onko sulla jotain harrastuksia tai muita itseäsi kiinnostavia juttuja, jotka juominen on polttanut tieltään? Niitä on suositeltavaa alkaa elvyttää uudelleen henkiin. Dokaamisesta, krapuloista, morkkiksista, juomisen suunnittelusta ja häpeämistä jää melkoinen tyhjä tila täytettäväksi.

Ja voi että sitä ehtiikin tehdä paljon kaikenlaista, kun aikaa ja energiaa rupeaa vapautumaan. :sunglasses:

Mä olen nyt loppukesällä/syksyllä marjastanut ja sienestänyt ihan tolkuttomasti. Samoillut metsässä. Laittanut ruokaa ja oikein hifistellyt terveellisen ruoan kanssa, kokeillut uusia reseptejä, laittanut aina iltaisin seuraavan päivän ruoat valmiiksi jne. Olen varmaan jopa vähän liikaakin täyttänyt omaa kalenteria kaikenmaailman tekemisellä, levollekin pitäisi varata aikaa. Ihan sellaselle olemiselle vaan. Vielä en uskalla olla liian toimeton, riski on liian suuri että ratkean dokaamaan. Ehkä tässä joskus, lähitulevaisuudessa…

Tekemistä pitää olla sopivasti, ettei juomiselle jää aikaa - se on niin totta. Mieluiten liikuntaa minulle, jota minulla onkin. Elokuun lopusta tähän päivään on ollut treenitaukoa…valitettavasti on pakko pitää. Olen onneksi saanut ajatukset taas kielteiseksi alkoholia kohtaan. Alkoholi kun nakertaa minulta itsetunnon hiljakseen ja pala palalta. Etenemistä ei huomaakaan, mutta onneksi nyt huomasin ajoissa, etten törmännyt betoniin. Lomaviikon jälkeen olen taas treenivauhdissa ja lisäksi vertaisryhmässä. Mikäs mukavampaa jatkaa raittiutta, kun kerätä itsetunnon rippeet ja luoda uusi vahva raittius elämän punaiseksi langaksi.
Leppoisaa raittiutta vaan teille, koitetaan olla raittiina iloisin mielin!

Heräsin ennen kellon soittoa, selvän ihmisen uni oli syvää! Aamu on ollut vallan erinomainen. Pidettiin työporukan kanssa hauska aamukahvihetki ja nauretiin melkein vedet silmissä taas. Jaksaa vetää show:n kun on energiaa!! Tämä raittius sopii minulle niin hyvin, että en kyllä halua tästä luopua. Valitettavasti tämä ei ole pelkästään järkisyihin perustuva asia ja joku tilanne voi laukaista juomisen uudelleen. Tukitoimet ovat tärkeät… Minun pitää ottaa siitä nyt itselleni elämäntapa. En voi lopettaa vertaistapaamista enää…ehkä koskaan.