Lopetusta

Kirjoitan nyt lukematta aikaisempia kirjoituksia…

Tässä on lipsahtanut noin 3 kk siten, että harva se päivä on tullut nappailtu ehkä 6-15 annosta. Aina on ollut päivä, pari tai kolme välissä, monesti ei ollenkaan. Nyt lopettaminen taitaa olla hankalaa. Tänään taidan ottaa viimeisen satsin… ehkä reilut 10 annosta. Mitenköhän tsemppaan itseni lopettamaan, onko asiaan vinkkejä? :slight_smile:

Siten että elät viimeisen kännipäivän sijaan ensimmäisen raittiin päivän, ja toisen, ja kolmannen…

Simppeliä, eikö? :wink:

Vinkkejä löytyy niistä aiemmista kirjoituksista, mitä nyt et ole lukenut.

Tervehdys, someland ja tervetuloa!

Näkyy olleen kova kiire, äkkiä kirjoittamaan jotain tänne ennen kuin ehdit oikein edes lueskella. Kuulostaa tutulta. Nyt voit huokaista helpotuksesta, yksi asia sen eteen tehty. Päihdelinkki auttaa kovasti, kannattaa seuraavaksi uppoutua näihin tarinoihin. Etenkin suosittelen tarinoita lopettajien puolelta, olivat omat tavoitteet sitten missä tahansa.

Tärkein asia kun haluaa lopettaa juomisen on lopettaa juominen, sanoi eräs viisas täällä. Kuulostaa yksinkertaiselta, totuus on sitten vähän toinen. Mutta ensin on saatava putki poikki ja raitista päivää alle. Hampaat irvessä. Keskityt siihen ja taistelet tiesi alkuun. Siitä se lähtee.

Joku kirjoitteli täällä varmaankin moneen kertaan toistetun totuuden, että juomisen voi lopettaa vain lopettamalla juomisen. Jos tämä tuntuu yksin liian vaikealta asialta toteuttaa, niin minä neuvoisin kertomaan asiasta jollekulle, vaikkapa ensi alkuun tutulle, ystävälle, elämänkumppanille, perheenjäsenelle tms. Ainakin itselleni tämä tuki on ollut tärkeää.

Sitten kun se ensimmäinen selvä päivä on takana, voi alkaa miettiä kuinka tästä jatkaisi niin ettei pulloon enää tulisi tartuttua. Se voi vaatia joissakin tapauksissa muutoksia päivittäisiin rutiineihin tai sosiaalisiin suhteisiin. Ei kannata esim. mennä biljardisalille missä on aina juonut kaljaa, tai jos on tissutellut kotona, ei kannata ostaa alkoholia kotiin. Kun luet kirjoituksia täällä, huomaat, että moni joutuu tosissaan tappelemaan sen kauppaan lähdön estämiseksi ja sinnittelee viimeiset tunnit iltaisin ennen yhdeksää kuka mitenkin.

Itselläni annosmäärät olivat samaa luokkaa kuin sinulla. Nyt olen ollut kolmisen viikkoa kuivilla, mutta matka ei vielä ole päättynyt, ei läheskään. Tässä viinanhimon torjumisessa on vähän sama homma kuin töissäkin, juuri kun luulet että se alkaa sujumaan, tulee jokin takapakki. Tämä on kuitenkin siinä mielessä helpompaa, että sinä itse ratkaiset alusta loppuun juotko vai et. Kukaan ei sitä pulloa väkisin kitusiisi tyhjennä.

Toivotan kaikkea hyvää ja ennen kaikkea tsemppiä matkallasi raittiuteen!