Lopettamisen vaikeus

Olen lukenut tätä foorumia useamman vuoden. Monet kerrat olen lopettanut, sortunut ja noussut takaisin pohjalta ylös. En voi käsittää miten lopettaminen on näin vaikeaa. Parhaimmillaan olin puolitoista vuotta pelaamatta mutta sitten olenkin tasaisin väliajoin ratkennut pelaamaan. Viimeyönä meni kolme tuhatta euroa. Tänä vuonna on mennyt karkeasti arvioden 10 000 euroa. Säästöt mennyt ja korttivelkaa on nyt sitten nelisen tonnia. Ihmeellisintä on, että en ole jäänyt tästä “kiinni”. Rahaa on riittänyt ja ulkoisesti kaikki on kunnossa. Pelaaja osaa totisesti peitellä hyvin jälkensä. Nyt olen kuitenkin tullut tilanteeseen (niin kuin tietysti niin monta kertaa aiemminkin), että pelaaminen on saatava poikki. Olen rekisteröitynyt varmasti lähes kaikkiin netin kasinoihin ja niissä on sulut, joten se helpottaa paljon. Aina tosin tuntuu vaan löytyvän uusia kasinoita. En voi käsittää, miksi luottokorttiyhtiöt ylipäätänsä hyväksyvät pelaamisen kortilla. Minulta olisi säästynyt paljon rahaa, jos korttitalletukset ei olisi mahdollisia.

Joka tapauksessa, olkoon tämä minun viimeinen hätähuutoni. Seuraan monen esimerkkiä ja alan laskea taas päiviä. Päivä 1.

Tervehdys Andi!

Luulen tietäväni tuntemuksesi. Itsekin olen ollut vuosia, siis viisikin vuotta täysin pelaamatta ja sitten sortunut taas… Nyt takana 125 pelitöntä päivää.

Aina kannattaa lopettaa! Ei väliä monesko yritys on. Tärkeintä on, että ei enää pelaa. Itse en ollut valmis tähän täydelliseen lopetukseen kuin vasta nyt tämän vuoden heinäkuussa. Aiemmin elämän karikot saivat sortumaan. Nyt olen “tietoisempi”.

Toivon, että et yritä voittaa menetettyjä rahoja takaisin vaan lopetat tähän. Piste.

Voimia!

Kiitos, olet oikeassa. On järkyttävä tunne herätä seuraavana päivänä kun tajuaa pelanneensa ison summan rahaa. Pahinta on kuitenkin pettymyksen tunne ja se epärealistinen olo, että taasko tässä ollaan.

Huomasin, että joku muukin oli laittanut postia ihan samalla otsikolla. Pohjalta noustaan taas!

Voih… Näin on. Tuo epätodellinen tunne… tuttua…

Meillä ihmisillä (luultavasti!) on vapaa tahto ja nyt olet tien haarassa ja voit valita “hyvän” ja “pahan” välillä. Tarkoitan pahan, koska olet huomannut pelaamisen aihettavan pahaa oloa. Ja jos et ole ihan masokisti niin suosittelen sitä hyvää sinulle :slight_smile:

Mutta iloitsen puolestasi, että haluat muuttaa asioita! Vain sinä voit tehdä asialle jotain. Kannattaa ehdottomasti. Kun pääset alkuun niin siinä se palaamattomuus rullaa itsestään.

Tämä oli kuin kirjoitusta itselleni. Näin se menee.

“Elämä on hyvän ja pahan taistelua”

niin se tunne aamulla on, hirveä

eli musta kannattaa aina joka tilanteessa muistaa, huominen tulee aina, tavalla tai toisella

Nyt alkaa jo helpottaa. Siis harmitus. Tänä aamuna oli ensimmäinen ns. normaali aamu ja melko kiva olo. Rahaahan tuo vaan on ja toisaalta kaikki kyllä korjaantuu, kun ei enää koskaan pelaa. Ei sitten ikinä. Kun vaan pystyis.

Yritin etsiä sun tarinaa / kirjoituksia hakemalla käyttäjänimellä mutta en saanut haettua, kun en ole rekisteröitynyt :frowning:

Kyllä tuo haku ainakin mulla toimii, vaikken olisi kirjautuneena sisään.

Hienoa Andi!!!

Näin se menee, päivä kerrallaan! Olen itse aika kärsimätön ihminen ja se päivien laskeminen sieltä ykkösestä eteenpäin tuntui kiduttavan hitaalta… Mutta nyt niitä päiviä on reippaasti yli sata!! Eli Andi. Päivä kerrallaan ja humpsis! huomaat, että “hupsista keikkaa, näitä päiviähän on kertynyt!”

Aluksi on hankalaa. Olo on vielä siinä pelaamisvimmassa. Mutta lupaan sulle, että tunne helpottaa. Rahat on menetetty, mutta tärkeintä on, että enää et menetä senttiäkään siihen hyväntekeväisyyteen. Eiks niin.

En tiedä tuosta viestien etsimisestä mitäään… Mutta aloitin heinäkuussa ketjun “Elämäni ensimmäinen päivä jne”. En ole kova kirjoittelemaan, mutta jokaisen peleistä eroon haluavan mukana olen virtualisesti ihan satasella. Olen itse “valaistunut” tästä lopettamisesta siinä määrin, että haluan jakaa tätä “ilosanomaa” kaikille.

Andi! Hyvää pelitöntä päivää sinulle!! :slight_smile:

Kohta olis se kaksi viikkoa kasassa. Muuten ok mutta on ollut vähän paniikkihäiriöitä, joita ei normaalisti esiinny.