Lopettamassa jälleen

Terve vaan kaikille. On taas kerran sellainen olo että pitäisi lopettaa juominen kokonaan. Olen hieman alle kolmekymppinen mies, tuurijuopoksi voisi hyvin sanoa. Juomisen aloitin muiden mukana teini-iässä, eikä alkoholi silloin ollut mikään ongelma, join jopa vähemmän kuin muut ikäiseni parikymppiseksi asti. Sen jälkeen alkoikin tulla ongelmia, töistä sai rahaa ja kun rahaa oli, oli myös helppo juoda. Baari-illat alkoivat venyä, alkuun piti aamuisin vähän loiventaa oloa, kohta tulikin juotua koko päivä ja seuraavaksi olinkin humalassa koko viikonlopun ja maanantaina oli melko väsähtänyt olo töissä. Silloinen tyttöystävä ei ymmärrettävästi pitänyt asiasta ja yritti moneen otteeseen auttaa. En vain silloin halunnut saada apua paria järkevyyden hetkeä lukuunottamatta. Asenne kun oli sellainen “ei mulla mitään ongelmaa oo”. Kerran sovimme että olen kuukauden ajan juomatta tai saan jatkaa elämääni sinkkuna. Se kuukausi oli oikeastaan yllättävän helppo olla ja oli oikeasti mukavaa kun alkuviikostakin oli töissä helppoa ja tulihan siinä säästettyä reilusti rahaakin. Kun vain olisi silloin tajunnut jatkaa selväpäisyyttä, mutta hetihän sitä tuli juhlistettua raittiuskuurin loppumista ja tilanne vain paheni, olinhan varma ettei mitään ongelmaa ole, kun kerran kuukaudenkin selvisin. Alkoi jokailtainen tissuttelu joka sisälsi tarkkaa laskemista että on taas aamulla ajokunnossa. Jos joskus ei ehtinyt kotimatkalla töistä käydä ostamassa juotavaa, olin aivan hulluuden partaalla ja epätoivoissani. Tätä ei sitten enää kestänyt vuottakaan kunnes tyttöystäväni kantoi tavaransa pois yhteisestä kodistamme ja poistui itse perässä. Pari viikkoa tämän jälkeen alkoikin kesälomani ja senhän saattoi arvata miten siinä kävi. Koko kuukausi tauotta humalassa muutamaa viimeistä päivää lukuunottamatta. Seuraava syksy ja talvi menivät melko tuiskeessa sekä parin lyhyen ihmissuhteen saattelemana. Molemmat naiset olivat huolissaan juomisestani, kumpikin totesi minun olevan “aviomiesmateriaalia jos vaan et joisi”. Seuraavana keväänä sitten elämääni astui nainen, joka sai minut lopettamaan juomisen. Se ei vaatinut lopulta kuin kirjeen, jonka löysin pöydältä kotiin tullessani. Se että asia oli laitettu paperille, sai aikaan jotakin. Kaadoin kaupasta ostamani oluet viemäriin ja aloin miettiä elämääni. Siitä eteenpäin olin melkein neljä vuotta käytännöllisesti täysin juomatta, muutamaa kertaa lukuunottamatta. Nekin kerrat tuli etukäteen suunniteltua niin ettei kotona ole mitään juotavaa jolla voisi putkea jatkaa.

Kaikki sujui hienosti kunnes tuli ero tästä naisesta. Silloin en enää mahtanut himolleni mitään kun olin yhtäkkiä taas yksin ja tuntui että seinät kaatuvat päälle. Korkki aukesi ja heti muutamaksi päiväksi. Sama toistui seuraavana viikonloppuna ja niin edelleen. Olen ollut vain pari viikonloppua kevään ja alkukesän aikana selvänä. Nyt on taas olo ettei tämä voi jatkua. Siksipä rekisteröidyin tänne että on joku paikka jonne voi vähän purkaa tuntemuksia jos meinaa taas korkki aueta. AA-kerhoakin olen harkinnut. Ehkäpä saan itseäni niskasta kiinni ja käytyä kokouksessa. Ongelma on lähinnä välimatkassa, olen jo julkisesti tullut alkokaapista ulos kauan sitten ja kaikki läheiset tietävät ongelmani.

Tervetuloa mukaan Trombone. Olet tekemässä elämäsi parasta päätöstä. Minä lähdin tuolle matkalle kauheiden pelkojen vallassa, tuntien itseni ehkä maailman yksinäisimmäksi ihmiseksi tuolloin. Tämä raitis elämäntapa on antanut minulle äärettömän paljon. Enää minun ei tarvitse pelätä. Enää en ole yksin.

Vertaisryhmää suosittelen lämpimästi, vaikka välimatkaa olisikin. Onhan sitä viinan perässä reissattu melkoisia matkoja itseämme tuhoten, miksipä sitten ei reissattaisi yrittäessämme rakentaa raitista elämää ja parempaa huomista itsellemme ja läheisillemme.

Vertaisryhmästä raittiuden saavuttaneet ihmiset ovat siinä vekkulia porukkaa, että pelkästä kiitollisuudesta raitista päivää kohtaan, saattavat noukkia uuden tulokkaan vaikka kuinka pitkän matkan takaa porukkaan mukaan. Riittää kun soittelet oman alueesi auttavaan puhelimeen, niin ihmeellisiä asioita alkaa tapahtua. Näin minulle kävi.

Tänään meidän ei tarvitse juoda, vaan voimme kohdata elämän sellaisena kuin se tänään eteemme annetaan. Voimia luovuttaa ystävä hyvä.

Kiitos vaan, ja luulen, tai enemmänkin toivon että tällä kerralla selvyys kestää. Tästä päivästä tuskin tulee ongelma kun olen järjestänyt itselleni ohjelmaa alkuiltaan asti. Illalla sitten onkin tarjolla kokous, jos meinaa himo iskeä. Eikä se välimatkakaan loppujen lopuksi kovin hirvittävän pitkä ole, enemmänkin henkinen välimatka taitaa olla suurehko. Sitä kun kokouksessa käynti tuntuu näin kokemattomalle melko jännittävältä asialta.

Kyllä tämä tästä alkanee selvitä, niin elämä kuin mieskin. Viimeinen krapula on nyt ohi, tosin olo on todella väsynyt viime yön mentyä melko huonoilla unilla. Jotain on kuitenkin tapahtunut, koska näin juomisesta painajaisia. Sitä ei ole koskaan tapahtunut ennen.

Väittäisinpä että joka ikinen tietää tuon jännityksen, joka on noihin ryhmiin
ensimmäisen kerran mennyt. Ja se ei haittaa vaikka jännittää.
Noista ryhmistä kun ei oikein mitään apua ole jos ei niihin mene.

Tämä päivä meni kivasti eikä tullut tarvetta lähteä kerhoonkaan kun kaveri tuli käymään. Yksin kotona istuskellessa tilanne olisi voinut olla toinen. Nyt on varattuna telkkariohjelmaa saunan lämmetessä ja sittenpä ei enää alkoa kaupasta saakkaan, joten riski poistuu. Hyvin meni ja huomenna jos on vaikeuksia onkin kotia lähimpänä olevan ryhmän kokous johon mennä tarvittaessa.

Hyvin osasit kertoa ongelmaasi. Et ainakaan menetä mitään vaikka käyt tsekkaamassa AA:n . Kyllä minun mielestä juomisesi on alkoholistista kun kerran alkuun päästyäsi padot aukeavat ja juomakuuri loppuu sitten milloin loppuu.

Tuosta löydät ryhmien kokoontumisajat ja muuta tietoa → suomenaa.fi/

Rohkeasti vaan !

Kysymys sinulle, trombone.

Millaisia vaikeuksia sinulla on huomenna oltava mennäksesi palaveriin?

AA:ssa ei varmastikaan tosiaan menetä mitään. Siksipä aionkin huomenna käydä tutustumassa, jos vain olen herännyt päiväuniltani siihen mennessä. Tämä päivä on nyt kuitenkin onnistuneesti ohi :slight_smile:

Ei vaikeuksia ole oltava, uskon aa:n auttavan jos niitä tulee. Olen päättänyt joka tapauksessa käydä tutustumassa.

Moi. Ensinnäkin onnittelut nimimerkistä. Hieno soitin. Mikä mulla pisti silmään kirjoituksessasi, oli jotenkin tuo elämän rytmittäminen ihmissuhteiden mukaan. Kerrot juomisestasi siten, että silloin kun olin tuon ja tuon tyypin kanssa, niin alkohomma oli näin ja näin. Pystyn siihen samaistumaan. En tiedä mitä se kertoo meistä. Jotain tärkeää varmaankin.
Se on hankalaa, kun joku laittaa ultimaatumin, että et juo tai jätän sut, ja mulle siitä nousi lopulta vahva kapinahenki, että prkle, muahan ei määräillä. Hyvä, kun tulit tänne. Ensin suhde päihteisiin kuntoon ja sitten muut suhteet? Vois olla hyvä neuvo myös allekirjoittaneelle.

Kiitos vaan, en ole mitenkään musikaalinen ihminen mutta jos osaisin, pasuuna olisi mukava hallita. Sitä on mukava kuunnella.

Se on kyllä jännästi rytmittynyt tuo juomiseni. Siitä olisi myös helppo ottaa tekosyy juomisen jatkamiselle. Vaikka eihän se mikään syy ole. Alkoholismi se syy on, ei mikään onnettomasti päättynyt ihmissuhde. Menneitä ei voi pelastaa mutta tulevaisuutta voi olla pilaamatta. Siihen tässä pyritään.

Tervetuloa. Minulla oli omintakeinen tyyli lopettaa, nimeltä Suomalainen Sisu :smiling_imp:
Jokainen tekee sen omalla tavallaan, pääasia on, ettei takapakeista masennu ja että myöntää itselleen asiat sellaisena, kuin ne ovat. Minulle pisti silmään tuo, että aloituksessa kutsut itseäsi tuurijuopoksi. Niin minäkin kutsuin, kunnes ymmärsin, että se on jossakinmäärin vähättelevä termi. Myönsin olevani vakavasti alkoholiongelmainen ja sittemmin alkoholisti. Tämä oivallus auttoi kovasti lopettamispäätöksen tekemisessä, kai se on tuota, mistä moni puhuu: Myöntämistä, että on voimaton alkoholin edessä.

Jatkathan kirjoittelua? Se on kurjaa, jos aloituksen tehtyään, kirjoittaja katoaakin :frowning:
Itselleni ainakin tulee huoli ja paha mieli. Täällä on tarjolla hurja määrä tsemppiä, käytä se hyväksesi!

Tromboliino, herätyskello soimaan!

Eipä tunnu tulevan päiväunistakaan mitään, jännittää liikaa. Noh, illalla pitäisi unen tulla hyvin sitten. Odotan kovasti kokousta, toivottavasti vain uskallan mennä.

Silent, tuurijuoppo voi kyllä tosiaan olla vähättelevä ilmaisu. Nykyään kun on mennyt aina se 2-4 iltaa putkeen viikonlopun seudulla ja viikolla sitten selvänä, ehkä se tuntui sopivalta termiltä. Itseni tuntien sitä ei kyllä kauaa jatkuisi näin, vaan juominen olisi pian jokailtaista. On vaikea sanoin kuvata sitä tunnetta mikä tällä palstalla käydessä tulee, se olo kun tietää ettei ole yksin ongelmansa kanssa. Kiitos teille kaikille jo tässä alkuvaiheessa taivalta.

Jäipä se aa sitten tältäkin iltaa, syynä ihan yksinkertaisesti se että työvuorolistani näyttää aamuyöstä alkavaa vuoroa, kuten tänäänkin näytti ja päiväunien jäätyä välistä en vain yksinkertaisesti enää jaksa hypätä auton rattiin ja ajaa kokoukseen. Saatika kun kokouksen jälkeen yöunet luultavasti jäisivät melko lyhyeksi, ei taitaisi huomisesta työvuorosta tulla mitään.

Tämä päivä on kuitenkin muuten mennyt mukavasti, ajatukset alkoholista ovat kyllä aivoista löytyneet välillä, mutta enemmänkin vastenmielisenä. Retkahdustakaan ei siis ole tapahtunut. Huomiselle sitten onneksi onkin taas luultavasti ohjelmaa, ettei yksin tarvitse olla tylsistyneenä, seurakin on sen kaltaista ettei edes vitsillä tarjoa alkoholia. Olen kyllä päättänyt vakaasti vielä joku ilta mennä kokoukseen mukaan. Tänään se vain ei onnistunut, päiväuni kun ei jännittyneenä luokse tullut.

Ei kiirettä ! Muutama miespaikka jäljellä vielä ryhmässä kuin ryhmässä. :smiley:

Oikein hyvää ja ennen kaikkea alkotonta jatkoa. Äläkä kelaile asioita liikaa.

No varmasti sekaan sopii, tällä seudulla lisäksi on niin monta ryhmää että joka viikonpäivälle löytyy vaihtoehtoja, useimmille päiville vieläpä useita.

Valitettavasti olen juuri sellaista asioita liikaa kelailevaa ihmistyyppiä. Sitäkin on ollut helppo käyttää itselleen syynä juoda, vaikka juominen noin 100% varmuudella vain pahentaa stressin oireita.

Lähinnä päiväraporttina, täällä ollaan ja selvänä tänäänkin.Olin äskettäin koko HALT-kirjon vaikutuksen alaisena, enää tosin vain väsynyt ja se taas on ihan tervetullutta. Saapahan nukuttua kunnolla tässä valosaasteessa.

Taas selvänä ja väsyneenä kotona, ei ehtinyt koko päivänä juuri hetkeksikään päähän ajatus alkoholista. Mennyt koko viikko melko mukavasti. Tämä tänne kirjoittelu on jotenkin terapeuttista touhua.

Kirjoittaminen kirkastaa omaa ajattelua :slight_smile:

Sulla oli tuossa kuitenkin useamman vuoden juomaton kausi takana, joten varmasti on muistissa jotain hyvääkin siltä ajalta. Olitko juomatta vain ja ainoastaan kumppanisi sitä vaatiessa ja koitko aitoa iloa juomattomuudestasi?

Koin ihan oikeaa iloa, enkä edes ollut juomatta pakotettuna, vaan minulle kerrottiin että juomisestani ollaan huolissaan ja pyydettiin miettimään vähentämistä. On uskomattoman hienoa olla selvinpäin, kohdata huolia ja selvitä niistä juomatta. Valitettavasti vain on helpompaa juoda ja hukuttaa hetkittäinen paha olo pulloon. Ja koska aivot toisinaan toimivat miten toimivat, juomiseen jää koukkuun.

Mutta nyt ainakin yrittelemään nukkumista, aion olla huomennakin selvänä!