Lopetin tänään

Huh, päätös tuli tehtyä tänään ja lopetin alkoholin käytön. Asia oli pyörinyt mielessä jo pitkään, mutta tilaamaton krapula ratkaisi asian. Tiedän ettei krapulassa pitäisi tehdä päätöksiä, mutta päätös on kyllä kypsynyt mielessä pidemmän aikaa. Ja tänään oli hyvä päivä lopettaa.
Päätin liittyä palstalle ja kirjoittaa ajatuksia selkiyttääkseni itselleni mitä olen tehnyt ja vahvistaakseni päätöstäni.
Edellisen kerran pidin puolen vuoden tauon n.3 vuotta sitten ja ajattelin senjälkeen osaavani nauttia alkoholista sivistyneesti aina silloin tällöin. Nyt huomaan että ikää on tullut lisää ja viinan juonti taas melko runsasta. Ei onnistunut vähentäminen.

Entä toiko tämän vuoden juopottelut minulle jotain, mistä jäisin nyt paitsi. Ei.
En ole juovana ihmisenä se mies, joka mielikuvissani haluan olla. En tupakoi selvinpäin, mutta joka kerta kun otan oluen niin kyllä. Sekin tapa saa jäädä alkon myötä.

Viime kerralla käytin apukeinona antabusta, joka toimikin hyvin. Lopetin sen parin kk:n jälkeen. Nytkin harkitsin, mutta en halua juosta verikokeissa joten koitetaan ilman.

En tiedä mitä muita keinoja olisi varmistaa päätöstä. Aa-kerhoon meno tuntuu liian vaikealta, mutta mietin sitäkin. Joku tukihenkilö voisi kyllä olla hyvä. Mutta onko sellaisia muualla kuin aa:ssa.

Miettiessäni lopettamista huomasin mielenkiintoisen jutun. Tuttu jo edelliseltä kerralta. Että en niinkään kokenut alkoholin himoa ongelmaksi, vaan sen miten kaverini suhtautuvat siihen että “petän” heidät taas ja leikin terveysintoilijaa. Ajattelin sitten olevani jo sen ikäinen ihminen, että en viitsi kantaa huolta siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat minua itseäni koskevista asioista ja päätöksistä.

Toki tulen itsekin taas epäilemään päätökseni järkevyyttä vielä moneen kertaan, mutta koitan hakea vastauksia jo etukäteen. Käyn täällä kertoilemassa edistyksestäni teille ja itselleni tulevaisuudessa.

Alkoholi taitaa olla suurin kuoleman aiheuttaja jossain muodossa suomalaisten miesten keskuudessa. Aine ei saa minua vaikuttamaan fiksummalta tai hauskemmalta vaan päin vastoin. En ole kokenut kaipuuta, jos joku ryyppyreissu on jäänyt väliin. Niin että miksi lopettamista piti edes miettiä näin pitkään, ihan niinkuin näitä ei olisi tiennyt jo pitkän aikaa.
Ja huomenna olen yhden päivän vanhempi. En enää koskaan nuorempi. Mutta viisaampi voin olla. Ja huomenna olen ollut selvinpäin kaksi päivää.
Kiitos!

Tervetuloa Neliykkönen ja onnittelut hyvästä päätöksestäsi. Kyselit apukeinoja… sinulle sopivia en osaa nimetä mutta itselläni ne olivat A- klinikalla pari käynti kertaa, psykiatri, alkoholismista kertovat kirjat ja niistä yksi kaikkein parhaita Lilli Loiri-Sepän; Selviämistarinoita. Ja sitten tämä plinkki ihan siellä kärkipäässä.Antabus oli myös vahvasti mukana. Olen ollut kohta 3,5 v raittiina ja katson, että yksi suurimpia syitä siihen, että olen (ainakin tähän päivään asti) onnistunut, on se, että tällä kertaa tein päätökseni vain ja ainoastaan itseni takia. Olen raittiina koska minun ei tarvitse ryypätä, minä en halua ryypätä. Haluan elämältäni jotain parempaa kuin mokailut ja sekoilut kännissä, niiden aiheuttaman valtavan syyllisyyden ja häpeän, katastrofaaliset krapulat kaiken päälle.

Sinulla on puolen vuoden raittius koettuna. Sinulla on tieto siitä, että elämää on ilman viinaakin :smiley: Elämää, joka on rehellisempää ja ehdottomasti parempaa vaikka ei mitenkään erityisemmin ruusuista ole. Onpahan vaan sellaista normaalia ja tavallista elämää. Ihmisen normitilahan on olla selvinpäin.

Yksi iso viisaus on se, ettei tarvitse olla ryyppäämättä kuin tämä päivä. Huomenaamuna voi taas katsoa asiaa uudelleen. Oma päätökseni on, että tänäänkin olen selvinpäin.

Kaikkea hyvää sinulle ja kirjoittele kuulumisiasi.

Jotain muuta tekemistä tilalle, ja lujaa uskoa omiin voimiin! Siinä olis nämä minun yksinkertaiset neuvoni monimutkaiseen asiaan. Eli ei se ihan noin putkeen aina mene… mutta itse käytin jonkinlaista kotitekoista itsesuggestiota toistamalla muutaman tuhannen kertaa, useita kertoja päivässä itselleni että “alkoholi on minulle täysin yhdentekevä aine…” ja kun sen tarpeeksi monta kertaa itselleni toistin, niin se muuttui totuudeksi.

Ihmisen mieli kun laittaa aina kielloille hanttiin, niin tuossa ei oikein toimi lause joka sisältää kiellon… jotenkin se on parempi muotoilla myönteiseksi. Niinpä mm. lause “en voi/saa juoda alkoholia” on jo itsessään ristiriitoja aiheuttava. Hiertää sitten toisesta paikasta ja vaatii jatkuvia tasapainotteluliikkeitä, aihe voi kalvaa vielä vuosien päästäkin ja se kai ei ole tarkoitus?

Kun en tiedä minkälaiset harrastukset sinua muuten kiinnostavat, niin en osaa neuvoa. Kuitenkin johonkin muuhun, johonkin ihan muuhun kuin alkoholiin liittyviin asioihin, keskittyminen vie aina tilaa siltä viinan miettimiseltä ja paineelta. Ongelma siis niin sanottuna kutistuu kokoisekseen, eikä täytä ajatuksia.

Juominen on -mitä se sitten kenelläkin on- vaikkapa elämäntapa, harrastus, korjauskeino, sosiaalisuuden lähde, rentoutuskeino… jotain muuta tarttis tilalle löytyä ja tarpeettomat voi jättää huomiotta.

Jos muutenkin yhdistys/järjestötoiminta sosiaalisten kontaktien ylläpitäjänä ja omien voimien positiivisena käyttö/kohentamisympäristönä tuntuu luontevalta niin onhan noita… AA sopinee jos muutenkin on maailmankatsomuksensa perustanut “korkeamman voiman” asioihin… näitä maallisempia sitten näissä asioissa ovat esimerkiksi EHyt ry:n alayhdistykset (lienee suomen suurin päihdetorjuntakonklaavi , nykyisin… päihde-ym riippuvuusongelmaisten vertaistuki- ja etujärjetö A-killat (joiden toiminta on eri paikkakunnilla hyvinkin erilaista) ihan raittiustoimintaakin on useilla paikkakunnilla , ja sitten ne tuhannet yhdistykset jotka eivät ole rajanneet tehtäväänsä nimenomaan viinan torjuntaan, mutta käytännössä toiminnallaan torjuvat niin juoppoutta kuin syrjäytymistäkin kenties jopa tehokkaammin kuin nuo kovin yksisilmäisesti maailmaa pelkästään viinapullon vaikutusten läpi tulkitsevat…

Ja jos sitten ei huvita, ( onneksi suomessa ei ole mitään pakkososiaalisuuteen määräävää lakia) voi toki tehdä ihan mitä itse haluaa. Luulenpa että yhä enemmän mielekkäitä ja osallistuviakin, sekä virkistystä, kasvua että myös ympäristöön vaikuttavia hommia tehdään pienissä porukoissa noiden järjestöjen ulkopuolella. Ihan ok sekin. Ja ihan ok on myös ensi alkuun tutustua itseensä, opetella tulemaan itsensä kanssa toimeen ilman päihdejuttuja. Mielenkiintoista tekemistä on maailma täynnä.

Ja usein on niinkin, että sen juomisesta vapautuvan ajan voi käyttää ihan käytännön asioiden hoitamiseen. Vedä vaikka uudet tapetit seiniin, joskus sekin nostaa mielialaa…

Usein käy niin, että kun ne ensimmäiset viikot tai kuukaudet on selvänä ollut, niin kaikenlaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ihan pursuaa.

Älä siis hätäile, kyllä se siitä.

Kunhan uskot itseesi.
Sinussa on voimaa enemmän kuin luulet.

Minulle halu lopettaa juominen syntyi aikoinaan laskuhumalassa. Seuraavana eli krapulapäivänä otin selkoa AA-palaverin kokoontumispaikasta, saamani osoitteen oven aukaisin illalla ja sillä tiellä olen pysynyt raittiina. Parinkymmenen vuoden juomiskausi päättyi.

Raittiina elämä on sitten laajentunut. AA:sta olen saanut tukea, ystäviä ja perhekin on tutustunut toisiin alkoholistiperheisiin. Harrastuksiin ja muuhun toimintaan on löytynyt aikaa, suhtautuminen työhön ja ihmisiin on muuttunut avoimemmaksi.

Nyt joulun ja vuodenvaihteen aikana korostuu aa:n hyvänä puolena, että sen toiminta on riippumatonta virka-ajoista, koska toiminnasta huolehtivat omat jäsenet.
Palaverien osoitteita on googlessa
Suomen AA - Etusivu
www.aa.fi/

Hyvä päätös! Tervetuloa joukkoon! Vaikutat tyypiltä, joka voisi saada ja antaa paljon myös tällaisessa verkkovertaistuellisessa piirissä :slight_smile: Itse olen saanut Plinkiltä paljon ja juuri tuossa vertaistukimielessä kaiken tärkeimmäksi kokemani. Sen ohelle voisin suositella A-klinikkaa niin, että voisit siellä kartoittaa laajemminkin, mitä mahdollista apua ja tukea tarvitsisit. Ainakin minun paikkakunnallani A-klinikalla kokoontuu myös ryhmiä, joita ammattilaiset ohjaavat. On hyvä huomioida se, että suurimmalla osalla meistä kyse on paljosta muustakin ongelmaisuudesta kuin juomisesta. Kun juomiskierre alkaa olla takana, tulisi elämä huikata jo aivan raakana, mutta siinäpä sitten ollaankin, kun vanhaa selviytymiskeinoa ei enää ole - paitsi sittenkin aika lähellä ja näin on taas retkahdus edessä. Noin se itselläni on mennyt ja siksi suosittelen, että varaudut jo lähtökohtaisesti siihen, että ongelma on kokonaisvaltainen, koko elämäsi ja identiteettisi mittakaavassa tapahtuva prosessi. Ja se huomioiden voi pitää mielessään sen, että kun kaiken on muututtava, niin kaikki voi myös muuttua eikä edessä häämötä vapaus vain juomisesta, vaan kokonainen vapaus elää elämää itseään.

Tervetuloa joukkoon. Olet täälläkin oikeassa paikassa. Ota silti selvää missä lähin paihdeneuvontapiste on ja tilaa sinne aika. Kerhotkin kannattaa koluta ja käydä itse tutustumassa. Muodosta kaikesta oma mielipiteesi vasta kokeilujen jälkeen.
Mulla pisti yksi asia silmään. Siirrä lainausmerkki sanasta petän sanaan kaverit. Nämä kun saattavat torpedoida raitisteluaikeitasi. Tietoisesti tai tietämättään. Kaksi vaihetta:
Korkki ehdottomasti kiinni ja sosiaalinen verkosto syyniin. Siitä se lähtee!
Pysy linjoilla tapahtui mitä tahansa - löydät ymmärrystä kritiikin asemasta. Samojen asioiden kanssa täällä tapellaaan. Tai - toiset tappelee, toiset ei.:smiley:

Hei Sinullekin ja onneksi olkoon hyvästä päätöksestäsi.

Tuo “ystävien” reagointi ja ihmettely kuulostaa kovin tutulta; Itsekin monesti selvinpäin viettäneenä monissa työpaikan tilanteissa ja kommentteja piisaa; Relaa nyt tai Miksi et ota mitään, joskus olen kuullut jonkun selittävän juomattomuuttaan jollain sairaudella ja sitähän ei ihmetellä tai kysellä… Monesti olisi helpompaa sanoa ,että mulla on sellainen sairaus en voi juoda, ( Tarkoitan tällä fyysistä sairautta ).

Itse meinaan tutkiskella tällä raittiuden tiellä, omia sosiaalisia suhteita… vahinko vaan, että minua ja ystäviäni yhdistää usein vaan se yhdessä juominen…

Mietin sitä, ketkä ovat minun todellisia ystäviä, ne jotka saavat minulta esim. hyväksyntää omalle toiminnalleen vai ne jotka hyväksyvät minut sellaisena kuin olen ilman ehtoja…

Tsemppiä sinulle ja hyvää viikonloppua :smiley:

Onnittelut päätöksestäsi! Tein saman päätöksen 365 päivää sitten ja tänään rekisteröidyin tänne vain kertoakseni sen :slight_smile: Niinkuin sinulla, myös mulla oli aikaisempi (reilun vuoden kestänyt) raitistelukokemus takana. Se auttoi paljon koska tiesi jo kokemuksesta minkälaista päätöstä on tekemässä ja millaisia kiusauksia on edessä. Hieno vuosi ollut, aion jatkaa tällä tiellä. Ohitettuja ryyppyreissuja ei todellakaan haikaile jälkeenpäin! Kaikkea hyvää sinulle Neliykkönen tulevaan vuoteesi!

Kiitos teille kaikille kovasti kannustuksesta. Eka viikonloppu takana ja kovasti on tullut asiaa pähkäiltyä. Ei ollut vaikeuksia vielä koska en olisi varmaan muutenkaan juuri nyt juonut. Uuden vuoden aatto seuraava koitos, mutta en usko että siinäkään kauheasti haastetta on. Tammikuu tulee olemaan vaikeampi, koska siellä paljon tilaisuuksia joissa normaalisti haluaisi juoda. Mielikuvaharjoittelu on kyllä hyvästä.

Vuoden raittiina ollut ystävä kertoi että vaikka ensin tuntuu ettei elämässä ole enää mitään hauskaa jos ei juo niin kummasti sekin ajatus alkaa muuttumaan. Itse asiassa nyt tuntuu helpottavalta kun tietää ettei tarvitse juoda tammikuussa.

Laskin nopeasti että minulla olisi ainakin 6 päivää jolloin ilman lopettamista joisin. Siihen päälle 6 krapulapäivää ja 6 ei-ihan-kunnossa päivää niin kuukaudesta menisi jo aika iso osa alkoholin vaikutuksen alla ja huonosti nukkuen.

Välillä miettii sitä että tekeekö tässä tekemällä itselleen ongelmaa kun ei omasta mielestään missään pohjalla kuitenkaan ole ollut. Mutta jos asia kerran tuntuu jatkuvasti vaivaavan eikä päätöksistä huolimatta ole onnistunut yhtään sellaista parin oluen reissua tekemään niin kaipa sitä senverran ongelmallinen suhde alkoholiin on että sen voi vaikka lopettaa.
Ja voi kai sitä lopettaa juomisen vaikka joisi vain kohtuullisestikin. Eihän sekään tarkoita että se olisi helppoa. Uskon kuitenkin että terveellinen annos olisi se maksimissaan 1 annos päivässä ja siihen en tule pääsemään ikinä. Nollaan helpommin.

Ja puolen vuoden kokeilusta oli sekin hyöty että enpä muista yhtään huonoa puolta siitä.

Kiitos vielä tsemppiviesteistä, sain hyviä vinkkejä ja pitää varmaan vielä se a-klinikka tarkistaa täälläkin. Nyt raittiiseen ulkoilmaan hyvin nukutun yön jälkeen!! :smiley: Hyvää ja raitista uutta vuotta kaikille!