Lopetin pelit

Moi kaikille!

Mun pelihistoria on kestänyt jo yli 15 vuotta, vaikka olenkin alle 30v. Menettänyt luottotiedot, myös puolison luottarit saanut pelattua.
Mun UO velkaa nyt 259 000€ ja lisää sinne menee joka kuukausi.
Useat lastensuojeluilmoitukset, häätöjä, tavarat myynnissä, lainoja läheisiltä. Olen nytkin kahdelle läheiselle velkaa yli 2500€.
Vuokravelkaa on siis 4000€. 4 kuukauden vuokra siis.
Olen huomannut itsessäni sen, jos lopetan tupakan, loppuu myös pelit. Niinpä syksyllä lopetin myös alkoholin (nyt lähes 6kk raittiina).
Helmikuun 20. pv tänä vuonna lopetin tupakan ja pelit samana päivänä.
Sain tupakan lopetukseen apua lääkkeestä.

Nyt kuitenkin olen ollut ilman pelejä ja röökiä 20.02.23 lähtien. Mutta edelleen vaan tekee mieli pelata. Ja se mielihalu on todella voimakas. Olen taistellut nyt tähän asti kaikki mielihalut läpi, mutta pelkona on aina tämän jälkeen kuitenkin, että milloin sitä retkahtaa. Milloin minulle puoliso ei ole sanomassa ja vahtimassa, etten pelaa…

Kuinka kauan teillä on kestänyt nämä mielihalut ja miten olette päässeet yli niistä?
Onko ne mielihalut helpommin voitettavissa vaikka 1-5 vuoden päästä?

Tsemppiä kaikille tämän todella voimakkaan riippuvuuden kanssa. Olen itse huomannut, että rahaa miettii aina kun peliriippuvuus on aktiivinen. Mietin joka hetki rahaa, mistä sitä saa päivän “peliannoksiin”. Nyt kun lopettanut pelaamisen, juomisen ja röökin, ei ole sellaista samanlaista stressiä enää. Se tieto, että ruokaa on helppoa saada aina leipäjonoista. Silloin kun se pakonomainen tarve jotakin kohtaan loppuu, niin sitä rauhoittuu aika paljon. Jää ajatuksille aikaa enemmän käsitellä näitä sairauksia.
Hengitysharjoitukset on hyviä: Suun kautta ilmaa keuhkot täyteen ja hitaasti nenän kautta ulos. Toistaa 4-7 kertaa. Istuu alas, juo vettä.

Terve, itellä samat ongelmat, vain velkamäärä pienempi.
Itse yrittänyt lopettaa jo vuosia mutta nyt vasta on alannut aukeamaan tuo itse sairaus.
Olen allaolevan linkin videon katsonut useampaan kertaan ja huomannut tuon dopamiinipaaston alkavan purra erittäin hyvin. Kun kaikki nuo someskeidat ym. vähentää minimiin, myös casinolle eksyminen alkaa poistua mielestä eikä pelipiru huuda enää olalla.

m.youtube.com/watch?v=jCWADjUA9iI

Sä oot hienosti päässyt jo alkuun, alku se on aina pahin. Itselläkin alussa pelit pyöri aamusta iltaan mielessä, rahat poltti tilillä unissakin ym ym. Itsellä alkoi puolen vuoden jälkeen helpottamaan jo paljon. Mut kyl niitä peliajatuksia tulee vielä ehkä kerran parissa kuukaudessa näin ~3v. lopettamisen jälkeenkin, ne on vaan tosi paljon lievempiä kun pelaaminen ei ole mikään tapa ja on oppinut nauttimaan pelittömästä elämästä ja siitä et ei ole aina rahat loppu. Tosi vaikea vastus tämä riippuvuus, mut kyl se sullakin joka viikko helpottaa, kunhan otat homman vakavasti etkä jätä itsellesi yhtään takaporttia sortumiseen.

3 päivän päästä 2 kuukautta kulunut. Toden teolla ahdistus on kova!
Ahdistaa ja kaikki nämä riippuvuudet pyörii mielessä… Niillä olen aiemmin auttanut tätä ahdistusta, mutta nyt en voi niitäkään käyttää “Lääkkeenä”.
Pikku hiljaa menen eteenpäin, pidän mielialapäiväkirjaa, tunnustelen henkisesti itseäni. Kirjoitan rehellisesti tunteistani ja päivistäni mielialapäiväkirjaan. Lisäksi "I am sober- "sovellus puhelimessa on oikein hyvä apuri tässä.

Huomaan aiempiin lopetusyrityksiini erona sen, että en juo ja käsittelen riippuvuuksia paljon syvällisemmin. En vain pinnallisesti että “Hei nyt lopetin nää / En näytä tunteita, että en voi hyvin ja en ole tehnyt syvällistä pätöstä”

Mutta nyt tuntuu että onnistun.
Aiemmat retkahdukset röökiin ja sitä kautta pelaamiseen on tapahtunut kännissä. Nyt oon kuitenkin alkonkin lopettanu, niin ei ole sitä ongelmaa.

2 kuukautta pelaamatta ei tullut sitten ikinä. Antauduin ajatuksille/ahdistukselle ja ratkesin pelaamaan. En pelannut paljon, viimeksi eilen.
Mutta summalla ei ole tässä kohtaa väliä. Sillä on väliä, että menetin pelaamattomat päivät, läheisten luottamusten näiden lähes 2 kuukauden aikana.

Tästä minä aloitan taas. En pelaa tänään. Moni sanoo, että olen ottanut vähän turhan ison projektin itselleni, lopettaakseni tupakan, alkoholin ja pelaamisen. Mutta tämän on mentävä näin. Huomaan itsessäni ADHD-ihmisenä sen, että mitä vaan minä riippuvuutta aiheuttavaa teen niin se lähtee aivan lapasesta. Nyt esim. kahvin/energiajuoman/sokerin/suklaan ja syöminen lähtenyt käsistä.

Olen siis todella ylpeä itsestäni, mutta miksi se ahdistus vaivaa minua… Ilman sitä tämä olisi mukavaa ja helppoa. En vaan halua tehdä mitään noista kolmesta, mitä olen nyt tehnyt. Haluan olla aina ilman noita kolmea. Ne tulee esteeksi niin monessa asiassa minulle elämässä. En pääse velkajärjestelyyn, näytän lapsilleni huonoa esimerkkiä, häpäisen meidän perheen.

Tänään oli puolison kanssa iso riita, kun haen aina hyväksynnän pelaamiselle puolisoltani. Ei antanut tänään periksi. Siitä syntyi huutoriitaa ja naapuritkin varmasti sen kuuli…

Päivittelen taas tänne kuulumisia… Tsemppiä kaikille!